Dronejen tuomat uhat ja mahdollisuudet eivät ole jääneet sotilailta huomaamatta. Pv selvittää lennättäjien kiinnostusta sodan ajan tehtäviin. Tammikuussa armeija saa myös oikeuden ampua droneja alas. Suomen sotilas- ja siviiliviranomaisten drone-hankkeet kiinnostavat Australiassa asti.
Puolustusvoimat suunnittelee uuden kriisiajan joukon perustamista lennokkien ympärille. Pääesikunta on lähettänyt kirjeitä henkilöille, jotka ovat harrastuksensa tai ammattinsa puolesta hakeneet Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupaa nelikopterin tai vastaavan lennokin lennättämiseen.
Pv tiedustelee kirjeessään sitä, kiinnostaako kansalaisia lennokkien lennättäminen kriisiajan tehtävissä. Kriteereiksi Pv asettaa varusmiespalveluksen suorittamisen ja sen, ettei henkilö ole jo sitoutunut tukemaan poliisia tai pelastuslaitosta lennokin lennättäjänä, kuten Ilta-Sanomat kirjoitti joulukuun puolivälissä.
Itärajalla riittää droneille tehtävää
Australialaisen ZDNet -uutispalvelun mukaan Suomen puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kiinnostus dronejen uhkia ja mahdollisuuksia kohtaan ei ole mikään ihme, kun ottaa huomioon sen, että Euroopan metsäisimpiin maihin kuuluvalla Suomella on peräti 1 340 kilometriä eli 832 mailia yhteistä maarajaa Venäjän kanssa.
Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Max Arhippainen sanoo, että puolustusvoimissa on jonkin verran tutkittu kaupallisten lennokkien hyödyntämistä, mutta mitään päätöksiä uudenlaisen joukon perustamisesta ei ole tehty.
– Puolustusvoimat seuraa aktiivisesti uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia. Yksi tällainen on miehittämättömien ilma-alusten käyttö. Täsmällisemmin asioista ei voi kertoa, Arhippainen sanoo.
Puolustusvoimien lisäksi dronet ovat viime aikoina tulleet ajankohtaisemmiksi myös rajavartiolaitoksen kannalta. Viime mainittu aloitti dronejen kokeilun vuoden 2017 lopussa ja on jo kertonut, että droneista tulee osa rajavartioinnin arkea.
Sisäministeriön alaisen Rajan käytössä on nykyään viitisenkymmentä dronea. Lennokkien ja niiden lennättäjien määrää kasvatetaan tarpeiden mukaisesti. Ylen tietojen mukaan rajavartiolaitoksen uusista drone-hankkeista kerrotaan tarkemmin keväällä 2019.
Poliisilla ja tullilla omat operaationsa
Dronejen edut ja haitat tiedetään myös poliisissa. Viime marraskuussa poliisi löysi maastoon kadonneen iäkkään henkilön Pohjois-Karjalassa lämpökameralla varustetun dronen avulla. Varsinkin maan itä- ja pohjoisosissa tällaisia tehtäviä riittää, sillä 75 prosenttia Suomen maa-alasta on metsän peitossa, ZDNet huomauttaa.
Itäraja on ongelmallinen rajavartioiden lisäksi tullilaitokselle, joka valvoo salakuljetusta. Toissa kesänä rajavartijat saivat tietoa Kaakkois-Suomessa metsään pudonneesta dronesta ja muutama päivä myöhemmin viranomaiset löysivät rikkoutuneen lennokin ja 45 pakkausta savukkeita. Kyseessä on ensimmäinen todistettu tapaus Venäjältä Suomeen dronella yritetystä salakuljetuksesta.
Salakuljetuksen lisäksi kyseessä on ilmailurikos, sillä koko rajavyöhyke on rajoitetun lentotoiminnan EFR100 -aluetta. Dronea rajavyöhykkeellä lennättävällä pitää olla puolustusvoimilta etukäteen hankittu lupa.
Liikennevirasto Trafi kertoo lentojen rajoituksista ja suljetuista alueista nettiosoitteessa www.droneinfo.fi. Tuorein tällainen lentokieltoalue oli Helsingin keskustassa itsenäisyyspäivänä.
Edellisten itsenäisyyspäivien mielenosoituksista viisastuneena poliisi valvoi jo vuoden 2017 tapahtumia Helsingissä 22 dronen voimin. Tänä vuonna poliisin ilmavalvontaa oli tehostettu entisestään jo mainitun lentokieltoalueen lisäksi.
Laki antaa oikeuden pudottaa drone
Juuri itsenäisyyspäivän aattona Tasavallan presidentti vahvisti lain, jolla säädetään puolustusvoimille nimenomainen valtuus suojautua vahingolliselta lennokkien ja dronejen lennätykseltä. Laki painottaa sotilaiden suhteellisuusharkintaa eli järjen käyttöä alas ampumisessa.
Yleisellä paikalla Pv toimii yhteistyössä poliisin kanssa ja poliisi voi myös ottaa tietyn tehtävän hoitaakseen. Vaihtoehtoja uhkaavien pienkoptereiden ja lennokkien poistamiseen on useita aina häirintälähettimistä aluksen ohjauksen kaappaamiseen tai lopulta alas ampumiseen.
Hallitusohjelman mukaan Suomen turvallisuusympäristön muutos ja uudet uhat edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista valmiutta ja varautumista. Tämä koskee erityisesti uusien ja laaja-alaisten uhkien, kuten hybridivaikuttamisen torjuntaa.
Tammikuun alussa voimaan tulevan lain säännökset ovat teknologian suhteen neutraaleja eli ne jättävät tilaa erilaisille vaihtoehdoille. Tarkoitus on, että laki on ajan tasalla myös tulevilla vuosikymmenillä.
