Keskiamerikkalaisen El Salvadorin pelloilla tapahtuu kummia. Pääasiassa sokeriruokoa kasvavien viljelysten päällä leijuu miehittämättömiä, mutta väkivahvoja pikkukoptereita, jotka sumuttavat lannoitteita ja torjunta-aineita 20 litran säiliöistä. Dronet valtaavat vauhdikkaasti alaa eritoten kehittyvien maiden maataloustuotannossa.
– Kyse ei ole siitä, että uusi teknologia korvaa traktorit ja muun vanhan kaluston. Monia El Salvadorin vaikeakulkuisia peltoja ei ole koskaan aikaisemmin ruiskutettu edes lentokoneista. Dronet tarjoavat valtavia mahdollisuuksia kehittyvien maiden maa- ja metsätaloudessa, hankkeen taustalla olevan droneyhtiö Hylion toimitusjohtaja Nick Nawratil kertoo BBC:lle.
El Salvadorin dronehanke on vasta kokeilun asteella, mutta Nawratil uskoo täsmälannoitusten parantavan hehtaarisatoja kymmenillä prosenteilla maassa, jonka pelloille traktoreille on vaikea päästä ja jossa lentosumutuksetkin ovat olleet harvinaisia.
– Yksi Hylion dronetiimi pystyy aamupuhteen aikana lannoittamaan 40 hehtaarin peltoalan, minkä jälkeen jopa kuusimetriseksi ylettyvä sokeriruoko kasvaa ikään kuin silmissä, Nawratil sanoo.
Maataloudessakin dronet ovat miehittämättömiä, mutta niitä lennättävät silti ihmiset. Kehittyvien maiden halpa työvoima lisää lennokkien houkuttelevuutta kaupallisessa käytössä. Hylio kouluttaa El Salvadorissa sikäläisiä maanviljeliöitä drone-piloteiksi.
– Emme edes halua amerikkalaisia pilotteja tänne. Paikallinen väki tuottaa lennokkipalvelut, joten työpaikkoja ei menetetä ulkomaalaisille, hän kertoo.
Dronet säästävät lannoitteita – ja luontoa
Kehittyvissä maissa lennokit ovat vakiinnuttaneet asemansa lannoituksen ja tuholaistorjunnan täsmäaseina, koska gps-laitteiden avulla etukäteen määritellyillä lentoreiteillä aineet voidaan annostella täsmällisesti.
Eräs eteläafrikkalainen maanviljelijä väittää, että dronet ovat vähentäneet kemikaalien käyttöä lähes kolmanneksen verran. Tämä lupaa lohtua myös ympäristöväelle, joka on huolissaan suurten lannoite- ja torjunta-aineiden määrien lisäävän ympäristön saastumista ja vähentävän luonnon monimuotoisuutta.
Droneja onkin kokeiltu runsaasti sekä kehittyneiden että vähemmän kehittyneiden maiden pelloilla ja metsissä. Esimerkiksi Filippiineillä lennokeilla on tehty koesumutuksia noin 5 000 hehtaarin suuruisilla vihannesviljelmillä. Samanlainen pilottihanke sai viranomaisten siunauksen Intiassa keväällä.
Pikkukoptereilla on jo nyt isot markkinat
Tutkimustalo IHS Markitin analyytikko Stelios Kotakis povasi jo joitakin vuosia sitten, että maa- ja metsätalouden piirissä toimivat yritykset tarvitsevat noin 400 000 dronea vuoteen 2017 mennessä.
– Seurantatutkimuksemme mukaan olemme päässeet aika lähelle alkuperäistä ja rohkeana pidettyä arviotamme, Kotakis sanoo.
Markkinoille on ilmaantunut monia uusia yrittäjiä, jotka väittävät drone-järjestelmien kohentavan viljelijöiden hehtaarisatoja ja samalla tuloja ruhtinaallisesti. Amerikkalainen PrecisionHawk ja ranskalainen Airinov ovat eräitä tällaisia yrityksiä.
Airinovin dronet on varustettu muun muassa peltojen typen kulutusta mittaavilla monispektrikameroilla, joiden avulla lannoitusten ajoittaminen parhaaseen kasvukauteen onnistuu täsmällisesti. Airinovin mukaan yksi sen asiakkaista, suuri ranskalainen maatalousyhtiö Ocealia on saavuttanut satomäärissään kymmenen prosentin parannuksen.
Sekä näkyvää valoa että näkymätöntä säteilyä mittaavista spektriteknologioista on hyötyä myös veden ja ravinteiden määriä sekä torjunta-aineiden tarvetta arvioitaessa.
Lennokkien ja sovellusten hinnat putoavat kilvan
Dronet synnyttävät vauhdikkaasti uusia sovelluksia ja käyttömahdollisuuksia maa- ja metsätaloudessa. Esimerkiksi palvelutarjoaja Simactive myy ohjelmistoja, joiden avulla satelliiteista ja lennokeista kerätty dataa voidaan yhdistää 3d-kartoiksi pelloista ja metsistä.
– Simactiven 3d-karttojen avulla vesien virtausmäärät voidaan arvioida ja samalla tulvien tai kuivuuden vaikutukset satomääriin ja maaperän laatuun ennakoida, toimitusjohtaja Philippe Simard kertoo.
Silti epäilijöitäkin riittää. Eräs tällainen on indianalaisen Purduen yliopiston professori Bruce Erickson, jonka edustamaa opinahjoa pidetään Yhdysvaltain keskilännessä maatalouden sikäläisenä Harvardina.
Hänen mielestään maanviljelijät ovat luonnostaan konservatiivista väkeä, joka on tottunut luottamaan omaan kokemukseensa satonäkymien vaihteluista.
– Kolmiulotteisten satelliittikarttojen etuja voi olla vaikea muuttaa farmareiden mielissä reaalitulojen kasvuksi. Suurissa maatalouden tuotantoyrityksissä tilanne on tietysti aivan erilainen. Niissä luotetaan ennakolta laadittuihin laskelmiin sekä mittareiden ja antureiden tuottamaan dataan, Erickson arvelee.
Siksi Ericksonkin arvelee, että dronejen, antureiden ja sovellusten koko ajan putoavat hinnat rohkaisevat ajan myötä viljelijöitä ja alan yrityksiä yhä uusiin kokeiluihin myös maatalouden ilmailussa.
– En tunne yhtään henkilöä, joka ei pidä droneja maatalouden eräänä tulevaisuuden normina, professori summaa.
