Historian roottorien surinaa

Julkaistu

Teksti Nina Broström
Kuvat Timo Porthan

Suurelta yleisöltä taisi jäädä huomaamatta, kuinka Suomessa tehtiin loppukesällä historiaa. Saksalaisen Volocopter-yhtiön sähkökäyttöinen lentotaksi lensi ensim­mäistä kertaa valvotussa ilmatilassa kan­sainvälisellä lentoasemalla eli Helsinki- Vantaalla elokuun lopussa.

Kopteritaksin testi- ja esittelylennot antoivat mais­tiaisia siitä, mitä tuleman pitää. Uudenlaiset ilma-alukset sekä aina vain monipuolisemmissa tehtävissä pörräävät dronet ilmestyvät kaupunkikuvaan seu­raavan vuosikymmenen aikana. Tästä pitävät huolen paitsi lentolaitteiden teknologian harppaukset, mutta myös tietoverkkojen kehitys – mahdollistaahan tu­loillaan oleva 5G esineiden internetin esiinmarssin.

Tietoverkkojen ja digitaalisten ratkaisujen lisäksi muutos koskettaa fyysistä maailmaa: ilmasta tulee jat­kossa uusi ulottuvuus rakentamisen kaltaisiin perus­toimintoihinkin. Kun taloihin ja tiloihin on tehtävä vastaanottimet ja laskeutumispaikat uusille laitteille, niitä on mietittävä uudella tavalla.

Kaikki tämä muuttaa käsitystämme itsemme ja tavaroiden liikkumisesta sekä liikenteestä. Koko tapa, jolla hahmotamme ympäristöämme, tulee muuttu­maan. Maasta irtautuminen mahdollistuu yksilöta­solla aivan uudella tavalla ja arkipäiväistyy.

Kehityksen myötä kasvaa myös tilaus ilmailun osaamiselle – ja osaajille.

HISTORIAN MERKKIPAALUJA on saavutettu myös nais­ilmailijoiden piirissä. Elokuun loppupuolella uutisoi­tiin Yhdysvaltain merijalkaväen kapteenin Anneliese Satzin lentäneen ensimmäisenä naisena F-35B Lightning II -hävittäjää. Ensimmäisenä naisena uuden sukupolven häivehävittäjän A-versiota ohjasi USAF:n everstiluutnantti Christine Mau touko­kuussa 2015.

Naispilotti on edelleen ilmailussa harvinaisuus, vaikka paronitar Raymonde de Larochen ensim­mäisenä naisena suorittamasta yksinlennosta on kulunut jo 110 vuotta. Konevalmistaja Lockheed Martinin mukaan F-35:een koulutettuja lentäjiä on maailmassa reilut 850, heistä ani harva naisia.

Naisilmailijoiden määrästä ei ole juurikaan luotet­tavia tietoja, mutta arviot liikkuvat 3–5 prosentissa kaikista lentäjistä. Tässä olisi parantamisen varaa ja käyttämätöntä rekrytointipoolia tulevaisuuden osaajia ajatellen.

Kansainvälisten naislentäjien yhdistyksen Ninety- Ninesin Suomen osasto juhli äskettäin 50-vuotista taivaltaan. Yhdysvalloissa perustetulle järjestölle tulee marraskuussa täyteen 90 vuotta. Ilmailu onnit­telee lämpimästi.

AIVAN TÄYSIMÄÄRÄISESTI ei Volocopterkaan vielä päässyt esittelemään tulevaisuutta, sillä ohjaajan suo­rittamat lennot pidettiin kestoltaan lyhyinä, matalina ja ne rajoittuivat lentokentän alueelle. Alun perin kunnianhimoisena tavoitteena oli lentää kentältä kohti Helsingin keskustaa.

Mutta kyllä sekin vielä nähdään, eräänä kauniina päivänä jossain päin Eurooppaa, tässä lähitulevaisuu­dessa.

Flying was a very tangible freedom. In those days, it was beauty, adventure, discovery – the epitome of breaking into new worlds. – Anne Morrow Lindbergh

Ilmailu-lehden artikkelit

Himalajan syleilyssä: Lentävä telttaretki 3 400 metrin korkeudessa

Tuhansien laskeutumispaikkojen maa

Tervalentäjät voittivat 17 000 maililla yhteisösarjan

Ilmailuliitto neuvotteli lisäajan AIP-päivityksille

Nollavisio: ei kuolleita eikä vakavasti loukkaantuneita

Saapuvat: Ilmailu-uutisia

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnistaminen

Suomen ensimmäinen F-35A-hävittäjä julkistettiin   

Lisää artikkeleita