Laadukkaan ja kustannustasoltaan järkevän koulutuksen saatavuus on harrasteilmailulle elinehto. Koulutus on keskeinen osa turvallisuuskulttuuria ja sen edistämistä. Uusien harrastajien kouluttaminen takaa myös harrastuksen jatkuvuuden, sillä joka vuosi osa ilmailijoista lopettaa harrastuksensa.
Ilmailuliiton SIL2020-strategiassa koulutus on eräs keskeisiä osa-alueita. SIL2020 jakaa koulutuksen neljään tukijalkaan: Lentolupakirjoihin tai kelpuutuksiin tähtäävä perus- ja jatkokoulutus, lennonopettaja-, ohjaaja- ja valmentajakoulutus, tekninen- ja muihin kuin lentolupakirjoihin tähtäävä koulutus sekä muu täydentävä koulutus.
Tukijaloista ensimmäinen on pitkälti ollut ja on edelleen vahvasti ilmailukerhojen vastuulla. Tämä on myös se osa-alue, joka tuo uusia harrastajia perinteisten ilmailulajien pariin, joten se on harrastuksemme jatkuvuuden kannalta kriittinen. Uusia harrastajia ei kuitenkaan voida kouluttaa ilman opettajia ja ohjaajia.
Miehittämättömän ilmailun kehittyminen luo osaltaan uusia koulutustarpeita, jotta toiminnan turvallisuus voidaan taata. Tekninen koulutus mahdollistaa ilma-alusten huoltamisen harrastajavoimin, mikä on tärkeää niin kerhojen kuin yksityisten harrastajien kannalta.
Strategiaa laadittaessa tavoitteeksi asetettiin harrasteilmailun jatkuvuuden ja sen turvallisuuden kannalta keskeisten koulutuspalvelujen saatavuuden varmistaminen. Työ aloitettiin määrittelemällä koulutustoiminnalle konkreettiset tavoitteet ja toteutussuunnitelma. Käynnistettiin koulutuksen kärkihanke, jonka osana ryhdyttiin uudelleenorganisoimaan SIL:n puitteissa tapahtuvaa koulutustoimintaa tavoitteena parantaa toiminnan kustannus-tehokkuutta sekä varmistaa koulutuspalvelujen saatavuus ja laatu. SUIO, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Ilmailuliiton kanssa, on ohjannut toimintaansa SIL2020-tavoitteiden mukaisesti ja kehittänyt toimintamallejaan ja kurssitarjontaansa aktivisesti.
Ilmailutapahtumat ja lentonäytökset näyttävät edelleen vetävän yleisöä, joten yleinen kiinnostus ilmailuun ei liene hiipumassa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että harrastajien määrä on kokonaisuutena hieman laskussa, vaikka ainakin miehittämätön ilmailu tuo harrastuksen pariin uusia harrastajia ja laskuvarjo- ja liidinkurssit vetävät porukkaa vuodesta toiseen. Riittävätkö kerhojen resurssit ja perinteinen markkinointi sittenkään tuottamaan riittävästi uusia ilmailijoita, jotta harrasteilmailun jatkuvuus voidaan taata? Tarvitaan yhteistyötä ja uusia ratkaisuja.
Esimerkkinä uudesta ratkaisusta voidaan pitää Pudasjärven lukion ilmailupainotteista linjaa, joka on juuri käynnistymässä. Ilmailulinjalla yleissivistävien lukio-opintojen lisäksi opiskellaan ilmailun teoriaa. Uutta tässä lienee se, että opintojen osana suoritetaan myös lentolupakirjaan tarvittavat lentotunnit. Työ palkitaan lentolupakirjalla, joka on linjalle valituille opiskelijoille hyvin edullinen, sillä lukio-opetus on lähtökohtaisesti ilmaista. Tänä vuonna opinnot aloittaa kuusi opiskelijaa, jatkossa aloituspaikkoja on toivottavasti muutama enemmän. Ilmailulinja toteutetaan yhteistyössä Pudasjärvellä toimivien kerhojen kanssa, jotka tarjoavat lentokoulutuksen. Tästä mallia muuallekin!
Uusien harrastajien lisäksi myös meidän muiden on syytä kouluttautua ja ylläpitää omaa osaamistamme. Lentolupakirjan oikeuksien voimassaoloon vaadittava viimeaikainen kokemus ei takaa, että tuntuma oikeasti säilyy tai kehittyy. Harjoitella pitää säännöllisesti ja uskaltaa mennä hallitusti myös omalle epämukavuusalueelle. Myös ilmailumääräyksiä ja yhteisiä pelisääntöjä on aina silloin tällöin hyvä muistella. Kertaus on opintojen äiti!
