Ilmastomuutoksen torjumisessa EU haluaa olla edelläkävijä. Tällä on vaikutuksia yksityis- ja harrasteilmailuun.
EU:n komissio käynnisti joulukuussa 2019 laajan ”European Green Deal”-hankkeen, jonka päätavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuonna 2050.
Hankkeen eräs keskeinen osa on ”Fit for 55”-lakipaketti. Se sisältää joukon lakiehdotuksia, joilla EU-lainsäädäntöä mukautetaan näihin ilmastotavoitteisiin. Suomenkielinen nimi ”55-valmiuspaketti” viittaa EU:n tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Lainsäädäntö — ReFuelEU Aviation
Yksi tärkeä osa 55-valmiuspakettia on 9. lokakuuta 2023 julkaistu ilmailun ”ReFuelEU Aviation”-asetus. Sen keskeinen sisältö on kaupallisen ilmaliikenteen lentopolttoaineiden toimittajille asetettu vaatimus korvata vähitellen fossiilinen polttoaine uusiutuvalla polttoaineella. Vuonna 2025 tämä sekoitevelvoite eli uusiutuvan polttoaineen (SAF, Sustainable Aviation Fuel) osuus tulee olla kaksi prosenttia ja sen osuus tulee nousta 70 prosenttiin vuonna 2050. Lisäksi vaaditaan, että 2030 lähtien polttoaine sisältää 1,2 prosenttia synteettistä polttoainetta ja tämä osuus nousee 35 prosenttiin vuonna 2050.
Mitä tämä tarkoittaa pienkoneen lentäjälle? Kuten edellä on mainittu, asetus koskee vain kaupallista ilmaliikennettä eli se ei koske pienkonelentämistä. Tähän on päädytty, koska pienkonelentämisen polttoaineen kulutus on Euroopassa häviävän pieni (0,1— 1 %) verrattuna kaupalliseen lentoliikenteeseen, joten päästötkin ovat vain pieni murto-osa.
Tästä huolimatta on hyvä olla selvillä lähivuosien muutoksista. Jos nyt lentää dieselmoottorikoneella ja käyttää siinä Jet-A-kerosiinia, on syytä varmistaa ennen vuotta 2025 että moottorissa ja polttoainejärjestelmässä sallitaan SAF-sekoitteen käyttö.
Tämän ei pitäisi olla suuri ongelma. Dieselmoottori-lentokoneiden suurvalmistaja Diamond Aircraft ja sen Austro Engines-tytäryhtiö on jo syyskuussa suorittanut onnistuneita koelentoja DA42-koneella jopa 100 prosentin SAF-sekoitteella, ja suunnitelmissa on hyväksyä SAF:n käyttö kaikissa Diamond-dieselkonetyypeissä vuoteen 2025 loppuun mennessä. SAF-polttoaineen nettopäästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin perinteisen kerosiinin, joten ekotietoiselle lentäjälle sen käyttö tulee olemaan oiva valinta.
Toinenkin merkittävä dieselmoottorivalmistaja Continental on myös jo pitkällä CD-100-dieselmoottoriperheen testauksissa SAF-polttoaineella.
Sähkökone sopii koulutukseen
Toinen mahdollinen keino päästä lentämään pienellä hiilijalanjäljellä on sähköisellä voimalinjalla varustettu lentokone. Suomessakin lentää jo tyyppihyväksytty Pipistrel Velis Electro -kone, ja Sveitsissä sekä Ranskassa ensimmäiset lentokoulut ovat käynnistämässä koulutustoiminnan useamman Velis Electro-koneen fleeteillä.
Koulutukseen ja etenkin läpilaskuharjoitteluun Velis Electro-kone sopiikin hyvin, ja ensi vuonna nähtäneen myös Diamondin eDA40, joka on kaksipaikkainen sähköversio tutusta DA40-nelipaikkaisesta koneesta Lufthansan ammattilentäjien koulutuskäytössä.
Toiminta-aika on lyhyt matkalentoihin
Sen sijaan tavanomaiseen kerho- tai matkalentotoimintaan täyssähköisen koneen lentoaika ja toimintamatka ovat vielä varsin vaatimattomat, ja matkalentotoiminnassa tarpeellinen latausverkosto lentokentillä on vielä alkutekijöissään, niin Suomessa kuin muualla.
Tämän ovat myös koneiden valmistajat havainneet, ja tällä hetkellä onkin useampi hybridi-voimalinjalla varustettu koekone tai prototyyppi suunnitteilla, esimerkkinä VoltAero Cassio. Näissä on sekä sähköinen voimanlähde että polttomoottori, joiden yhteistoiminnalla koneen nousukyky ja toiminta-aika paranevat ja päästöt vähenevät. Koelento-uutiset näistä uusista koneista ovat kuitenkin sen verran harvassa, että sarjavalmistuksen alkuun kulunee vielä useampi vuosi.
Sähkökäyttöisiin kuuluvat myös eVTOLit eli pystysuoraan nousuun ja laskuun kykenevät uudet lentolaitteet kuten Volocopter, Joby, ja eHang. Kestävän ilmailun kannalta näitä voinee verrata lähinnä helikoptereihin, ja mahdollisesti eVTOL-lentolaitteen hiilijalanjälki tulee olemaan pienempi kuin helikopterin. Mutta kuten sähkölentokoneissakin, useimmat eVTOL-konetyypit ovat vielä sen verran varhaisessa kehitysvaiheessa, että sarjavalmistuksen alkuun kulunee useampi vuosi. Lisäksi business-malli näyttää useimmilla olevan sellainen, että koneet pysyvät valmistajan hallinnassa ja ohjaimissa on ammattilentäjä.
Vety ei tuota hiilidioksidipäästöjä
Vetykaasu on kestävän kehityksen kannalta hyvin mielenkiintoinen energianlähde, koska se ei palaessaan tuota hiilidioksidipäästöjä. Ilmailussa se soveltuu kuitenkin paremmin keskikokoisten koneiden käyttövoimaksi kuin pienkoneisiin, joten ohitamme sen tässä.
Tarvitaan poikkeuslupa TEL-lisäaineelle
Lähes kaikki bensiinikäyttöiset ilma-alukset ovat ei-kaupallisessa käytössä, joten ReFuelEU-asetus ei suoraan vaikuta näiden käyttöön. Suurempi huolenaihe bensiinikoneille on lyijyllisen 100LL-bensiinin TEL-lisäaineen luokittelu haitalliseksi aineeksi EU:n kemikaaliviraston niin sanottuun REACH-luetteloon. On uhka, että mikäli poikkeuslupaa TEL:n käyttöön ei myönnetä 2023 aikana, sen käyttöä rajoitetaan vuoden 2025 maaliskuulta alkaen. Tähän uhkaan kuitenkin etsitään alalla kuumeisesti ratkaisua ja lentäjäjärjestöt kuten EAS ja IAOPA ovat tiiviissä yhteydessä Euroopan lentoturvallisuusvirastoon EASAan, jotta lentäminen voi jatkua 2025 jälkeen niilläkin koneilla, jotka vaativat 100LL-bensiiniä. Merkittävä osa pienkoneistahan pystyy jo nyt toimimaan niin sanotulla autobensiinillä STC-lisätyyppihyväksyntämenettelyn avulla.
Näillä näkymin lentäminen siis jatkuu, mutta on hyvä muistaa, että vaikka TEL-lisäainekysymykseen saataisiinkin ratkaisu, päästöneutraali lentäminen bensiinikoneella näyttää sen jälkeenkin hieman haasteelliselta, kunnes joskus 2020-luvun lopussa synteettisen, niin sanotun ”e-bensiinin” tuotanto riittää myös tälle ryhmälle.
Harrastaja voi kompensoida päästönsä
Lopuksi muutama hajahuomio miten ilmailua voi jo nyt harrastaa ilmastoneutraalimmin. Kaiken kaikkiaan ylivoimaisesti suurin osa harrasteilmailijan hiilijalanjäljestähän syntyy fossiilisen polttoaineen käytöstä. Muut päästöt ovat suhteessa vähäisemmät.
Eräs keino vähentää harrastamisen hiilidioksidipäästöjä on suorittaa matkat lentokentälle vähäpäästöisellä kulkuvälineellä, esimerkiksi sähköautolla tai uusiutuvaa dieseliä käyttävällä autolla. Tutkimusten mukaan jopa suurin osa keskivertoilmailuharrastajan harrastushiilijalanjäljestä, lajista hieman riippuen, syntyy näistä matkoista.
Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa myös kompensaatiokauppamenettelystä, jolla jokainen voi jo nyt ostaa omaa hiilijalanjälkeään pienemmäksi. Ilmailuliitto suosittelee, että jäsenet ja jäsenkerhot kompensoivat hiilidioksidipäästönsä Taimiteko-toiminnan kautta. Lisätietoja saa Ilmailuliiton verkkosivujen ympäristö-osiosta.
Niin sanottujen elinkaaripäästöjen osalta harrasteilmailun ilma-aluksethan ovat keskimäärin varsin pitkäikäisiä laitteita ja niiden kierrätettävyys lienee pääosin melko hyvä, ainakin metalli- ja puurakenteisten ilma-alusten kohdalla, eli siltä osin hiilijalanjäljen voi olettaa kohtuulliseksi. Purjelentokentille on nykyään saatavilla sähkövintturit, ja myös purjelentokoneiden apumoottorit sähköistyvät vauhdilla.
SANASTO
Hiilineutraali Moottorien tms. hiilidioksidipäästöt kompensoidaan hiilinielu(-jen) avulla
TEL Tetraetyylilyijy (bensiinin lisäaine)
EAS Europe Air Sports
IAOPA International Aircraft Owners and Pilots Acssociation
REACH EU:n REACH-tietokantaan rekisteröidään mahdollisesti terveyshaittoja aiheuttavat kemikaalit
eVTOL Electric Vertical Take Off and Landing capable aircraft: sähkökäyttöinen pystysuoraan nousuun ja laskuun kykenevä ilma-alus
Sekoitevelvoite Öljy-yhtiön velvoite sekoittaa fossiilipolttoaineeseen tietty prosenttimäärä uusiutuvaa polttoainetta
eFuel Synteettinen hiilineutraali polttoaine jonka valmistukseen on käytetty uusiutuvaa sähköenergiaa sekä ilmasta talteen otettua hiilidioksidia
Ilmailija, kompensoi hiilidioksidipäästöt Taimiteko-toiminnalla
Yksittäiset ilmailijat ja ilmailuyhdistykset voivat hyvittää jäsentensä harrastuksessaan aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt maksamalla päästöjen kompensoinnista 4H-liitolle, joka ostaa taimia ja palkkaa nuoret istuttamaan ne.
Valtakunnallisen nuorisojärjestön 4H:n Taimiteko-toiminnassa lisätään Suomen metsien hiilinieluja istuttamalla kuusen- ja männyntaimia alueille, jotka eivät ole aktiivisen metsä- tai maatalouden tai turvetuotannon piirissä. Tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa noin 20 miljoonaa puuta. 4H-liitto on ostanut Vapolta entisiä turvesoita, joille puut istutetaan. 4H palkkaa istutustöihin nuoria, jotka saavat työkokemusta ja ansaitsevat rahaa.
Taimiteko-toimintaan osallistuminen on helppoa. Ilmailuliiton hiilikompensaatiosivulla on ohje, miten käytetyn polttoaineen tuottaman hiilidioksidimäärän saa laskettua. Käytetty hiilidioksidimäärä siirretään Taimiteko-sivulla laskuriin. Laskurin jälkeen siirry ohjeiden mukaisesti maksamaan. Maksaessasi käytä koodia ”ilmailuyhdistys” ja ilmoita myös yhdistyksesi nimi. Myös yksittäinen ilmailija voi kompensoida päästönsä samalla tavalla, mutta käyttämällä koodia ilmailija.
4H:n ylläpitämä taimiteko.fi on sivusto, jonka kautta yritykset ja yhteisöt voivat kompensoida hiilidioksidipäästöjään. Verkkosivuilla on hiililaskuri, joka muuttaa hiilidioksidikilot taimiksi. Sivustolla on myös Taimikauppa, jossa yksityiset voivat ostaa taimia ja hyvittää omia hiilidioksidipäästöjään.
Harrasteilmailun päästöt ovat erilaiset eri ilmailulajeilla. Kaikkien harrasteilmailun lajien harrastamisen päästöistä yksi kolmasosa syntyy autoliikenteestä. Ilmailijoiden kannattaa päästöjen kompensoinnin lisäksi myös vähentää päästöjä. Ympäristön kannalta on sama, miten päästöjä vähennämme, kunhan vähennämme.
Lisätietoja
