Ilmailijan kameravalinta on nykyisin yleensä joko GoPro 7, DJI Osmo Action tai DJI Osmo Pocket. Jokaisella niistä syntyy komeaa 4K-videota ja still-kuvia.
Eri ilmailulajeissa toimivat pitkälti samat, modernit actionkamerat, jotka voi kiinnittää helposti kohteeseen kuin kohteeseen. Kameratyyppiä tähän asti johtanut GoPro on saanut kovan vastuksen DJI Osmosta, jolla on tarjottavanaan kaksi eri tyyppistä kameraa.
DJI Osmo Action on GoPron kaltainen peruskamera, mutta se on varustettu kilpailijastaan poiketen lisänäytöllä, joka mahdollistaa selfie-kuvauksen. DJI Osmo Pocket on puolestaan kolmiakselisella vakaajagimbalilla varustettu kamera. Vakaajan päässä oleva kamera on pienestä koostaan huolimatta erittäin suorituskykyinen. Jokaisella näistä kameroista saa korkeatasoista 4K-videokuvaa sekä 12 megapikselin still-kuvia.
Verkkokauppa.comissa suositellaan GoPron mallistosta ilmailukäyttöön erityisesti GoPro 7 Black -mallia, jossa on malliston kameroista runsaimmin säätövaraa. GoProssa ja Osmo Actionissa on myös superlaajakulma, jolla saadaan vaikka koko pienkoneen ohjaamo näkyviin.
Kameroihin saadaan myös pääpidikkeitä, jos haluaa kuvata samaan suuntaan, johon katsoo ja samalla syntyy suhteellisen korkea katselukulma. Rintapidikkeellä saa puolestaan pov-kuvakulman, jossa myös omat kädet näkyvät. Kameroiden kiinnitys on helppoa ja kumpaankin kameramerkkiin sopivat samat, standardoidut pidikkeet, ja siksi valikoima on todella laaja.
Kun toiminnot on käytännössä testattu, kameroissa luotetaan hyvin pitkälti samoihin ratkaisuihin. Jokaisessa tämän jutun kamerassa on lähes yhtä hyvä kuvavakautus, jossa kamera pienentää kuvakehikkoa, jotta kuva mahtuu liikkumaan sen sisällä ja kuva saadaan vakautettua. Kaikilla kolmella kameralla saa todella vakaata videokuvaa.
Näiden kolmen kameran lisäksi toki tutulle järkkärillekin on edelleen käyttöä, erityisesti silloin, kun kuvaamiseen voi käyttää kahta kättä.

Mika Viljamaa ikuisti itsensä ja DIJ Osmo Pocket -kameransa varjokuvana koneen siivessä.
Kameroita voi ohjailla puhelimella
Top Shopissa muistutetaan, että kameroissa on myös wifi- ja bluetooth-yhteydet, jotka mahdollistavat kameran etäkäytön esimerkiksi puhelimella. Tällöin kamera voi olla vaikkapa kiinni siiven kärjessä ja pilotti pystyy puhelimellaan käynnistämään ja lopettamaan videotallennuksen.
Kamerat ovat myös vesitiiviitä, vaikka se ei ehkä olekaan olennainen asia ilmailussa.
Sisäkäytössä kameroihin voi syöttää jatkuvasti virtaa, joten niillä pystyy tallentamaan jopa kahdeksan tunnin lennon. Varavirtalähteellä voi syöttää virtaa samaan aikaan, kun kamera kuvaa. Tai laittaa timelaps-ominaisuuden päälle ja lopputuloksena on nopeutettu aikajana lennosta.
Kaikissa kameroissa on vaihdettava litiumakku.
Kuvauksen rajoittava tekijä onkin muistikortti. Esimerkiksi GoPro 7 Blackiin menee maksimissaan 256 Gt kortti, johon mahtuu noin kahdeksan tuntia materiaalia. Normaalisti näissä kameroissa on kuitenkin kustannustehokas 128 Gt kortti, johon mahtuu neljä tuntia materiaalia 4K:n resoluutiolla. Yleensä se riittääkin.
Kameroiden kiinnittämiseen lentokoneessa on monia erilaisia ratkaisuja, kuten imukuppeja ja liimakiinnikkeitä sekä erilaisia puristimia, joilla kamerat kiinnitetään putkiin. Puristimiin voidaan kiinnittää varsia, jotka mahdollistavat kameran asemoinnin.
Koneen ulkopuolelle asennettavien kameroiden tulisi olla ammattilaisen kiinteästi asentamia lisävarusteita. Niitä ei siis löydy välttämättä valmiina kauppojen valikoimista.

Lentokoneen varjo piirtyy kuvassa pilveä vasten, vaikea kohde still-kameralla mutta action-kameralla tämäkin onnistuu.
Vaikuttavaa kuvanlaatua ja suuria kuvatiedostoja
”Oma ilmakuvauskokemukseni on enimmältä osin jo vanhaa ja ajoittuu filmiaikakauden loppuun, jolloin vielä elätin itseni ilmakuvaajana”, Mika Viljanmaa kertoo.
”Muutama viikko sitten sain käteeni DJI Osmo Pocketin, ja kokeiltuani jouduin hankkimaan sellaisen välittömästi. Todella vaikuttavaa kuvanlaatua. Ja järkyttävän kokoisia tiedostoja. Lähes parasta kamerassa on se, että laatu on niin hyvää, että videosta voi napata isoja ja laadukkaita still-kuvia. Jälkikäteen videolta voi valita, minkä ruudun haluaa.”
Tällä aukeamalla olevat kuvat on napattu Viljanmaan elo-syyskuun vaihteessa Selänpäässä kuvaamasta videosta. Tapahtuma liittyi Polyteknikkojen Ilmailukerho ry:n (PIK) leiriin, jossa opeteltiin purjekoneiden vintturistartteja.
Kuvausalustana toimi moottoripurjekone Fournier RF5 eli suomalaisittain nimettynä KakkosTuulia.
”Näissä kuvissa kamera ei ollut kiinni koneessa, vaan pitelin sitä kädessäni sivuluukun kohdalla. Sen voi nähdä videolla varjokuvana. Myöhemmin voi nähdä parissakin kohdassa myös koneen varjon pilveä vasten. Se on hyvin vaikea kuvattava still-kameralla, mutta tällä onnistui helposti.”





