Markku Sipisen missio toteutuu
70-vuotta täyttänyt jyväskyläläinen Markku Sipinen on onnistunut tavoitteessaan innostaa nuoria mukaan kuumailmapallotoimintaan ja ottamaan vastuuta toiminnan jatkuvuudesta.
— Kun aloitin kuumailmapallotoimikunnan puheenjohtajana vuonna 2022 otin missiokseni elvyttää toimintaa. Nyt nuorten pitää ottaa ohjat ja näyttää siltä, että he myös ottavat. CIA:n delegaattina jatkan kuitenkin toistaiseksi, Markku Sipinen kertoo.
— Eikä me vanhat mihinkään hävitä. Nuoret osaavat kysyä ohjeita ja neuvoja, ja jos eivät kysy, ymmärrämme vastata kuitenkin.
Ilmailuliiton ilmapallotoimikunnan (IT) puheenjohtajuus siirtyy liiton syyskokouksen päätöksellä vuoden 2025 alusta 26-vuotiaalle Okke Kuipersille.
Ansiolennon yläikäraja täyttyi
70-vuoden rajapyykin täyttymisen myötä Sipinen lopettaa ansiolentotoimintansa kuumailmapalloilla. Syynä on EASA:n asettama ikäraja.
— 10 vuotta sitten Suomi otti käyttöön EASA-säädökset. Silloin kansallinen ikäraja oli 60, mutta sainkin 10 vuotta lisää, hän kertoo.
Sipinen on tyytyväinen EASA:n sääntelyyn.
— Meitä suojelee suurten ilmailumaiden tapa hoitaa asioita, hän perustelee.
Sipinen on kuumailmapallotoiminnan lisäksi moottorilennon kouluttaja ja tarkastuslentäjä. Ilmailun hän aloitti vuonna 1970 purjelennolla ja jatkoi moottorilennon kautta kuumailmapalloihin. Välissä hän tutustui ultriin, ja järjestipä Sipisen kerho, Keski-Suomen Ilmailijat ry aikanaan Suomen ensimmäisen ultrakevytlentokurssinkin.
Sipinen kannustaa nuorempia lentämään myös kilpaa ja järjestämään kilpailuja, sillä kilpalentäminen on kehittävää puuhaa.
—Viimeksi olin EM-kilpailuissa Mallorcalla. Kansainvälistä menestystä ei ole kohdalleni osunut, mutta Suomen mestaruusmitaleita on tullut: yksi kultainen ja kaksi muuta.
—Ukkoutuminen vältetään sillä, että nuoria tulee lisää. Meillähän pallopuolella molempia sukupuolia on kivasti.
Suomen vanhin lentävä pallolentäjä
Sipinen kertoo olevansa Suomessa vanhin ilmapallolentäjä, jolla on toimivaltainen lupakirja.
—En luovu lentämisestä, jos medikaali säilyy, ja voin myös kouluttaa. Kun ikääntyy, rasituksesta palautuminen pitenee ja kognitiivinen puoli voi muuttua. Viime kädessä medikaali määrittää, voiko lentää. Ikääntymisen tuomat asiat ovat samat ilmailussa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Ikääntymisestä on ilmailussa puhuttu viime aikoina, ja pitääkin puhua, hän pohtii.
Ilmailu laajentaa elämänpiiriä
Kaiken kaikkiaan Aeronaut on lennättänyt liki 10 000 matkustajaa. Sipinen on kouluttanut kymmeniä pallolentäjiä sekä moottorilentäjiä ja opettanut opetusoppia Ilmailuliiton opekursseilla. Hän hoiti myös muutaman vuoden ajan tietopuolista koulutusta Malmilla toimineessa HIT Oy:ssä.
Aktiivisesta ilmailusta huolimatta Sipinen teki työuransa peruskoulun ja lukion opettajana. Ilmailu kulki mukana myös leipätyössä, sillä Sipinen oli mukana perustettaessa Tikkakosken lukion ilmailulinjaa vuonna 1995. Kun Tikkakosken lukio sulautettiin Lyseon lukioon, linja lakkautettiin muutamassa vuodessa.
— Ilmailu on tuonut elämänpiiriini asioita, joita en olisi muuten päässyt kokemaan. Olen nähnyt paikkoja, mihin turistina ei pääse, Sipinen kuvailee.
Esimerkkeinä hän mainitsee Geologisten tutkimuslentojen lentämisen Cessna Caravanilla Lapissa ja Tansaniassa, kuumailmapallolentämisen kilpailut sekä Onnettomuustutkimuskeskuksen tutkimustoimintaan osallistumisen.
Aeronaut jatkaa yleisölennätyksiä
Uudet tuulet puhaltavat myös Sipisen yleisölennätyksiä tarjoavassa yrityksessä. Vuonna 1989 perustettu Aeronaut on Sipisen mukaan Suomessa alallaan pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut yritys.
Sipinen omistaa Aeronautin jatkossakin, mutta yleisölennätyksiä lentävät Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala ja Mikko Soramäki. He lennättävät yleisöä muun päivätyönsä ohessa. Mäki-Kulmala tekee assistentin työtä teollisuuden tukkukaupan yrityksessä; vaajakoskelainen Soramäki tekee arkisin töitä Suomenlinnassa rakennusten parissa.
Mäki-Kulmala innostui lentämisestä, kun hänen kotitalonsa yli Leppävedellä lensi Suomen mestaruuskilpailuissa olleet kuumailmapallot.
— Ajattelin, että tuo olisi leppoisa ja rauhallinen eläkeharrastus. Markku kuitenkin suositteli, etten odottelisi vaan aloittaisin teoriakurssilla. Olin 34-vuotias, Mäki-Kulmala kertoo.
Mäki-Kulmala lensi lupakirjan vuonna 2016 Sipisen järjestämällä kurssilla. Siitä asti yhteistyö on ollut tiivistä. Kelpoisuuden kaupallisiin lentoihin hän sai muutama vuosi sitten ja on siitä asti lentänyt yleisölennätyksiä Aeronautin luvissa omalla pallollaan.
— Olen lentänyt itse satakolmekymppistä palloa, mutta myimme sen tänä kesänä pois. Nyt on tarkoitus alkaa lentää Markun 145:stä palloa. Kyseinen pallon on ollut Markun operoitavana vuodesta 2017 alkaen, Mäki-Kulmala kertoo.
Mäki-Kulmala nauttii lentämisestä.
— Kaupallinen lentäminen on hyvä tapa ylläpitää lentämistä. On mahtavaa nähdä ensimmäistä kertaa kyydissä olevien reaktiot. Lento on monelle itsensä ylittämisen kokemus. Lennettyään he ovat onnellisia siitä, että ovat lähteneet kyytiin, hän kehuu.
Mäki-Kulmala kertoo ottavansa lennätyksillä huomioon erilaiset kyyditettävät.
— Jos kyydissä olevalla on toimintakyvyn rajoituksia, se pitää huomioida. Pitää valita laskupaikka, missä on tilaa tulla pehmeästi laskuun.
Mikko Soramäki aloitti laskuvarjohyppäämisen 2000-luvun alussa. Nyt 40-vuotias Soramäki tutustui pallolentäjiin hypättyään laskuvarjolla kuumailmapallosta. Lupakirjan hän lensi vuonna 2012 Peter Lindholmin ja Samuel Holmin opissa Turussa ja Helsingissä.
Soramäki lensi ensimmäisenä vuotena niin paljon, että pystyi hankkimaan oikeuden kaupallisiin lentoihin pienellä pallolla jo seuraavana vuonna.
— Valtaosan kaupallisista lennoistani olen lentänyt 210-kokoluokan pallolla eli samalla, millä Markkukin on operoinut. 330 000 kuutiojalkaa on isoin pallo, millä olen lentänyt. Lupakirjassani on lento-oikeus C-luokan palloille, Soramäki kertoo.
Soramäen harrastus notkahti hetkeksi ruuhkavuosien ja Jyväskylään muuton myötä, mutta lähti uuteen nousuun vuonna 2021.
— Lensin Markun kanssa tarkastuslennon ja olemme siitä asti pitäneet yhtä ja jonkun verran olen lentänyt Aeronautin lentoja. Hanna-Kaisaan tutustuin Markun ja Aeronautin kautta. Suomessa pallopiirit ovat pienet, Soramäki tiivistää.
—Pallolentäminen on aina omanlainen seikkailu. Ansiolennoilla tulee paljon mielenkiintoisia kohtaamisia ja hienoja kokemuksia, Soramäki kehuu.
Haasteena ympäristönsuojelu
Kuumailmapallolennolla syntyy palamistuotteina hiilidioksidia ja vettä. Aeronaut käyttää UM Ecomagic -kuumailmapalloa. Pallokuoren yläosa on valmistettu kaksikerroksisesta aerofabrix-kankaasta.
Hyödyt
• Energiankulutusta ja kasvihuonepäästöjä 30–50 prosenttia vähemmän.
• Alempi kuoren lämpötila pidentää sen käyttöikää.
• Kun polttoainetta tarvitaan lennolla vähemmän, pallo on kevyempi ja energiaa tarvitaan lentoon vähemmän.
• Kevyempi poltin riittää tuottamaan tarpeellisen tehon. Painoa ja polttoainetta säästyy.
• Vähempi polttaminen pienentää melua.
• Hakuauton kasvihuonepäästöt vähenevät jopa 90 prosenttia käytettäessä biodieseliä.
Kuumailmapallojen ryhmät
A) 3 400 m3 ja alle (120)
B) 3 401 – 6 000 m3 (130 – 210)
C) 6 001 – 10 500 m3 (225 – 350)
D) Yli 10 500 m3 (yli 350)
