Kahden lapsen isä Junnu Puolakanaho Pudasjärveltä päätti jo pienenä kokeilevansa joskus riippuliitoa.
Miten aloitit lajin parissa?
”Aloitin riippuliitokurssin vuonna 2018 Teekkareiden ilmailukerhon kautta ja suoritin kurssin loppuun tänä kesänä Rautavaaralla.”
Mikä sai sinut kiinnostumaan riippuliidosta?
”Näin ensimmäisen kerran riippuliitoa televisiosta pienenä ja päätin jo silloin, että sitä on kokeiltava joskus. Nyt päätin toteuttaa unelmani. Kaikenlainen ilmailu on muutenkin kiinnostanut aina. Olen esimerkiksi aikoinaan rakennellut liidokkeja.”
Millä tasolla olet nyt?
”Olen suorittanut SP1- ja SP2-tasot, joihin sisältyy 20 matalaa lentoa ja 40 korkeaa lentoa. Kurssin jälkeen olen lentänyt muutaman kerran. Nyt pisin lentoni on puoli tuntia, ja korkeimmillaan olen käynyt yli 900 metrissä.”
Mikä riippuliidossa kiehtoo sinua?
”Se, että siinä tuntee oikeasti lentävänsä. On kiehtovaa, että ilmassa voi pysyä ja lentää vaikka satojen kilometrien matkoja.”
Mikä on ollut tähän mennessä hienoin hetki?
”Se on aina hienoa, kun jalat ovat irti maasta – ja kun termiikeissä pääsee ylöspäin.”
Entä mikä on ollut tähän mennessä haastavinta?
”Haastavinta on ollut järjestää aikaa lentämiselle. Onneksi kuitenkin Pudasjärven kenttä on lähellä.”
Millaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi?
”Tavoitteenani on päästä lentämään enemmän ja tulla paremmaksi pilotiksi. Haaveissa olisi kokeilla matkalentoa. Täällä Suomessa olisi hienot puitteet siihen.”
