Etsi lähin ilmailukerho ja tule mukaan! Kerhot kouluttavat uusia ilmailijoita. Ilmailijalta vaaditaan henkistä tasapainoa ja terveyttä – terveysvaatimukset vaihtelevat lajeittain. Myös kohtuullinen fyysinen kunto on tarpeen.
VARJOLIITO
Varjoliitäjän varusteet koostuvat siivestä eli varjoliitimestä, valjaista, valjaisiin kiinnitettävästä pelastusvarjosta sekä korkeusmittarista, jotka kokonaisuudessaan painavat käyttötarkoituksesta riippuen yhteensä 8—30 kiloa. Siivet valmistetaan teknisistä ripstopnylon- sekä polyesterikankaista sekä dyneemaa ja kevlaria sisältävistä punoksista.
Lentoon lähdetään rinteestä juosten tai ajoneuvon avulla tasamaalta hinaamalla. Siipi täyttyy ja säilyttää muotonsa ilmavirran voimasta. Liidintä ohjataan käyttämällä jarrupunoksia sekä painopistettä siirtämällä. Laskeutumispaikka vaihtelee; matkalennoilla laskeudutaan usein maastoon ja koulu- tai paikallislennoilla lähtökentälle. Varjoliitimen liitokyky on pienempi kuin purjelentokoneen tai riippuliitimen, mutta varjoliidin voi kuitenkin pysyä ilmassa useita tunteja termisessä ilmassa tai rinnetuulessa. Yhden hinauksen liito ilman termiikkejä kestää noin 10 minuuttia. Kokeneen pilotin pisimmät lennot voivat kestää yli kuusi tuntia.
Lajia voi kokeilla paikallisten kerhojen ja toimijoiden järjestämillä tandem-lennolla. Varsinainen koulutus itsenäiseksi varjoliitopilotiksi kestää muutaman viikon intensiivikoulutuksesta vuoteen säästä, kouluttajasta ja oppilaasta riippuen. Varjoliidossa kilpaillaan matkalennossa, taitolennossa, tarkkuuslaskeutumisessa sekä hike & fly -lentämisessä. Varjoliitimeen voi yhdistää myös moottorin, mikä mahdollistaa itsenäiset lentoon lähdöt. Moottoroidussa varjoliidossa voidaan jaloilta lähtevän startin lisäksi käyttää myös kolmipyöräistä trikeä. Moottoroidussa varjoliidossa on omat kilpailumuotonsa taitolennosta kestävyyslentoihin.
Vaatimukset koulutukseen
– Ikäraja 15 vuotta huoltajan kirjallisella luvalla, muuten 18-vuotta
– suosituspaino 55–125 kg
RIIPPULIITO
Riippuliitäjä riippuu valjaissa niin, että ripustuspiste on siiven keskellä ja ohjaa liidintä poikkeuttamalla omaa painopistettään ohjauskolmion avulla. Riippuliitäjä riippuu siiven keskellä valjaissa ja ohjaa liidintä siirtämällä omaa painopistettään ja ottamalla tukea ohjauskolmiosta. Riippuliitimellä voi lähteä lentoon rinteestä, narulla hinaten tai moottoroidulla liitimellä hinaten.
Riippuliitimen siipien kärkiväli on noin 11 metriä ja paino 20–40 kiloa. Siiven pitää muodossa sen sisällä olevat alumiini- tai kevlarputket. Riippuliidin pakataan neljä metriä pitkään ja 30 senttiä halkaisijaltaan olevaan pussiin.
Riippuliitimen lentoonlähtönopeus on noin 40 km/h. Nykyisillä kilpasiivillä päästään yli 100 km/h huippunopeuteen. Aloittelijan siipi on hitaampi ja kevyempi. Kilpailuissa käytetään raskaampia ja nopeampia siipiä. Kilpasiiven liitoluku on noin 15: kilometrin korkeudesta liitimellä pääsee 15 kilometrin päähän tyynellä säällä. Liitäjän valjaissa on käsin heitettävää pelastusvarjoa, joka hidastaa putoamista, jos siipi menee ilmassa rikki.
Moottoroidussa riippuliitimessä rullaa yksi pyörä takana. Lentäjä makaa vapaalentovaljaissa. Trikessä on moottorin lisäksi etupyörä ja kaksi takapyörää, jotka on kiinnitetty alumiini- tai komposiittirunkoon, jossa on myös lentäjän istuin.
Vaatimukset koulutukseen
-Ikäraja 15 vuotta huoltajan kirjallisella luvalla, muuten 18-vuotta
LASKUVARJOURHEILU
Laskuvarjourheilun alalajit jakautuvat vapaapudotuksessa ja varjon varassa suoritettaviin. Lajeissa kilpaillaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jolloin kyse on huippu-urheilusta. Vapaapudotuslajeissa harjoitellaan ja kilpaillaan myös tuulitunnelissa.
Vapaalentotunneli, joka tunnetaan myös tuulitunnelina, on erinomainen tapa harjoitella laskuvarjourheilua turvallisessa ympäristössä. Vapaalentotunnelissa ilma virtaa ylöspäin suurella nopeudella, mikä mahdollistaa vapaapudotuksen simuloimisen ilman varsinaista hyppyä lentokoneesta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden harjoitella erilaisia asentoja ja liikkeitä, joita käytetään vapaapudotuksessa.
Vapaapudotuslajeista tunnetuin on kuviohyppy. Lajissa hypätään vaakatasossa, kehon etupuoli maata kohti ja otetaan hyppykavereista otteita, eli pisteitä. Freehyppäämisessä on monia asentoja. Vapaapudotuksessa voidaan olla pää ylöspäin tai pää alaspäin. Suosittuja ovat myös erilaiset liuku- ja kulmahypyt, joilla on tarkoitus liikkua pitkiäkin matkoja vaakatasossa. Freehyppäämisen kilpalajeja ovat freestyle ja freeflying.
Freestylessä joukkueeseen kuuluu kaksi hyppääjä, eli artisti ja videokuvaaja. Freeflyingissä kuvaajan kanssa hyppää kaksi artistia. Vapaapudotuksessa harrastettaviin lajeihin kuuluu myös liitopuvulla hyppääminen. Liitopuvulla hyppäämisessä kilpaillaan nopeudessa, lennetyssä matkassa ja ajassa sekä taitolennossa.
Varjon varassa voi harrastaa tarkkuushyppyä, jossa pyritään osumaan kaksi senttiä halkaisijaltaan olevaan maaliin. Kupumuodostelmissa monta hyppääjää lentää varjoillaan kiinni toisissaan.
Kuvunkäsittelyssä hyppääjä kerää vauhtia ja lentää vaakasuoraan lähellä maata merkkiviirien välissä mahdollisimman nopeasti, pitkälle tai tarkasti.
Lajiin voi tutustua tandemhyppykurssilla tai myös vapaalentotunnelissa; tämä on mahdollista myös aisti- ja liikuntarajoitteisille. Kerhot järjestävät alkeiskursseja.
Alkeiskursseja on kahta tyyppiä: NOVA-kurssilla (nopeutettu vapaapudotus) ensimmäinen hyppy suoritetaan 4000 metristä ja varjo avataan avauskorkeudessa itse. PL-kurssilla (pakkolaukaisu) ensimmäinen hyppy suoritetaan 1000 metristä ja varjo aukeaa automaattisesti. NOVA- ja PL-kurssi kestävät molemmat 3–4 päivää. Tandemhyppykurssi vie muutaman tunnin ja hyppy tehdään samana päivänä. Suomesta löytyy kaksi vapaalentotunnelia, joissa pääsee kokeilemaan tunnelilentämistä.
Vaatimukset alkeiskurssille
• Riittävä fyysinen ja henkinen suorituskyky
• Ei säännöllistä lääkitystä
• Normaali raajojen liikkuvuus
• Yhteisnäkökyky vähintään 0.8
• Normaali puhekuulo
• Painoraja 100 kg
LENNOKIT
Haaveiletko olevasi punainen paroni vai liiteleväsi taivaalla kuin kotka? Ehkä haet työn vastapainoksi pientä askartelua ja mukavia kavereita? Lennokkiharrastuksessa kaikki tämä on mahdollista. Monipuolinen lennokkiharrastus sopii kaiken ikäisille.
Lennokit-sana kattaa kaikenlaiset lentävät pienoislaitteet. Lennokkeja on pienistä sähkölennokeista aina isoihin polttomoottorikoneisiin ja helikoptereista muihin lentolaitteisiin. Voimakkaasti kehittyvänä laiteryhmänä on moniroottorikopterit eli dronet. Lennokkeja saa rakennussarjoina alan erikoisliikkeistä.
Onko lennättäminen vaikeaa? Kaiken oppii harjoittelemalla. Radio-ohjattavan lennokin tai kopterin ohjaaminen ei juurikaan poikkea ilma-aluksen ohjaamisesta, sillä samat fysiikan lainalaisuudet pätevät molempiin. Oleellista aloittelijalle on lento-ominaisuuksiensa puolesta sopiva laite ja kokeneempi kouluttaja. Oleellinen osa harrastusta on laitteiden rakentaminen, virittäminen ja korjaaminen. Kokeneemman harrastajan tuki nopeuttaa niksien oppimista.
Radio-ohjattavat pienoismallit on edullinen harrastus. Alkuinvestointi on tyypillisesti 200–300 euroa, mikä sisältää lentolaitteen ja kaikki tarvikkeet. Tyypillinen harrastaja käyttää harrastukseen muutamia satasia vuodessa, kun taas pitkään harrastaneiden isot ja monimutkaiset laitteet voivat maksaa jopa tuhansia euroja. Markkinoilla on huima määrä laitteita, joista vain osa soveltuu aloittavalle harrastajalle hyvin.
Harrastuksessa pääsee parhaiten liikkeelle ottamalla yhteyttä lennokkikerhoon. Kokeneemmat harrastajat kertovat mielellään aloittelijalle soveltuvista laitteista ja auttavat lentoharjoittelussa.
DRONE
Kaksi ainutlaatuista dronelajia tarjoaa harrastajille unohtumattomia kokemuksia ilmassa. Oli sitten kyse ensimmäisestä henkilökohtaisesta lennosta FPV-lasien läpi tai upeista ilmakuvauksista, nämä drone-lajit avaavat oven taivaan rajattomaan vapauden tunteeseen.
FPV eli lyhenne sanoista ”First Person View” tarkoittaa kauko-ohjatun multikopterin lennätystä, jossa reaaliaikaisen videoyhteyden ja lennättäjän videolasien avulla tunnet itse olevasi laitteen kyydissä. Lennon lumo onkin vertaansa vailla, kun tunnet itsesi lentäjäksi, joka hallitsee ilmatilaa.
Ilmailuliiton jäsenenä saat pääsyn huippuluokan yhteisöön, jossa jaetaan innostus lajiin ja kehitetään taitoja yhdessä muiden FPV-harrastajien kanssa. Lajissa myös kilpaillaan aktiivisesti: drone racingissa kierretään rataa ympäri huimaa vauhtia kuin formula ykkösissä.
Kuvaus-dronen avulla voit ikuistaa maailman upeimpia hetkiä ainutlaatuisesta näkökulmasta. Liity mukaan yhteisöön, joka ymmärtää visuaalisen tarinankerronnan voiman ja tarjoaa mahdollisuuden jakaa omia luomuksiasi muiden harrastajien kanssa.
Olitpa sitten taitava ilmakuvaaja tai vasta aloittelija, Ilmailuliitto tarjoaa resursseja ja verkostoja, jotka auttavat sinua kehittymään. Ilmailuliiton Miehittämättömän ilmailun toimikunta tarjoaa kilpailu- ja tapahtumatukea sekä SIL16-nimisen lupakirjajärjestelmän, jonka kautta harrastaja saa koulutusta ja oheistarvikkeita. Miehittämättömän ilmailun toimikunta ohjaa sinut halutessasi mukaan kerhoon tai kilpailuporukkaan. Oman dronen kanssa voi osallistua yleishyödylliseen toimintaan, esimerkiksi vapaehtoiseen maanpuolustukseen.
Harrastuksessa pääsee parhaiten liikkeelle ottamalla yhteyttä lennokki- tai drone-kerhoon. Kokeneemmat harrastajat kertovat mielellään aloittelijalle soveltuvista laitteista ja auttavat lentoharjoittelussa.
EXPERIMENTAL-LENTÄMINEN
Experimental-lentäminen tarkoittaa lentämistä ilma-aluksilla, jotka on rakennettu itse joko kokonaan alusta alkaen tai osittain valmiista rakennussarjoista. Näitä itse rakennettuja lentokoneita kutsutaan experimental-koneiksi, ja ne tarjoavat ainutlaatuisen tavan yhdistää rakenteluharrastus ja lentäminen.
Experimental-lentokoneita voi rakentaa eri tavoilla harrastajan osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Rakennusprojektin voi aloittaa:
• Täysin alusta piirustuksista, jolloin harrastaja tekee itse lähes kaikki osat.
• Valmiista rakennussarjasta, jossa osat on esivalmistettu ja rakentaja kokoaa koneen ohjeiden mukaisesti.
Valmiit rakennussarjat ovat erityisen suosittuja, sillä ne madaltavat kynnystä aloittaa harrastus. Markkinoilla on tarjolla laaja kirjo erilaisia rakennussarjoja, joita voi käyttää rakentaessaan
• Moottorilentokoneen
• Purjelentokoneen
• Ultrakevytlentokoneen
• Helikopterin
Yksi Experimental-lentokoneiden suurimmista eduista on niiden huollon joustavuus. Koska koneet eivät kuulu normaaliin sertifiointimenettelyyn, niitä ei tarvitse huoltaa hyväksytyn huolto-organisaation toimesta tai lentokonemekaanikon lupakirjan omaavan henkilön valvonnassa. Koneen rakentaja saa itse huoltaa ja ylläpitää konettaan, mikä tuo merkittäviä säästöjä verrattuna kaupallisiin, tyyppihyväksyttyihin lentokoneisiin.
Tämä tekee Experimental-lentämisestä taloudellisesti saavutettavamman vaihtoehdon monelle ilmailuharrastajalle.
Vaikka Experimental-koneet eivät käy läpi samanlaista tyyppihyväksyntäprosessia kuin sertifioidut lentokoneet, niiden rakentamista ja käyttöä säännellään tarkasti ilmailuviranomaisten toimesta. Suomessa sääntely perustuu Traficomin määräyksiin ja valvontaan. Lentokelpoisuuden varmistamiseksi koneelle tehdään koelentoja ja katsastuksia ennen varsinaista käyttöönottoa.
Rakentajan on dokumentoitava koko rakennusprosessi ja osoitettava, että kone täyttää vaaditut turvallisuusstandardit. Myös huolloista ja muutoksista tulee pitää kirjaa.
Experimental-ilmailijoita yhdistää vahva yhteisöllisyys. Kokeneemmat rakentajat auttavat uusia harrastajia, ja rakennusprojekteista jaetaan kokemuksia lentokerhoissa, tapahtumissa ja verkossa. Suomessa Experimental-ilmailua tukevat erityisesti harrastajat itse ja Suomen Ilmailuliitto.
Monelle harrastajalle Experimental-kone ei ole vain lentoväline, vaan vuosien projekti, jonka rakentaminen, huoltaminen ja lentäminen tuo valtavaa iloa ja ylpeyden tunnetta.
PURJELENTO
Purjelento on edullista ja ympäristöystävällistä lentämistä luonnon ja sään ehdoilla. Polttoainetta kuluu vain, kun moottorilentokone tai hinausvintturi hinaa purjelentokoneen taivaalle, sopivaan aloituskorkeuteen.
Hinauksen jälkeen purjelentäjä kerää korkeutta lentämällä nousevassa ilmavirtauksessa eli termiikissä, joita kauniina kesäpäivänä löytyy paljon: kumpupilvet ovat tyypillisiä nousevan ilmavirtauksen merkkejä Hyvällä purjelentosäällä vasta-alkajakin onnistuu lentämään useita tunteja kumpupilvien näyttäessä parhaiden nostojen paikat.
Nykyisin uusissa purjelentokoneissa on usein myös sisään vedettävä apumoottori, joka avustaa kotiin pääsyssä. Osa apumoottoreista mahdollistaa myös purjelentokoneen lentoonlähdön omin voimin ja niitä on myös sähkökäyttöisinä. Kun on päästy ilmaan sopiville korkeuksille ja on löydetty nousevia ilmavirtauksia, moottori sammutetaan ja vedetään sisään purjekoneen runkoon, minkä jälkeen lento jatkuu puhtaana purjelentona.
Kilpailuissa mitellään siitä, kuka lentää annetun reitin läpi nopeimmin. Joskus matkalento voi päättyä maastolaskuun pellolle, mistä kone haetaan perävaunulla. Useilla purjekoneilla on mahdollista lentää myös taitolentoa.
Lentokoulutuksessa käytetään kaksipaikkaisia koneita, joissa lennonopettaja istuu koneen taka- ja oppilas etuohjaamossa. Lupakirjan saamisen jälkeen tuore purjelentäjä jatkaa taitojensa kartuttamista paikallisessa ilmailukerhossa harjoittelemalla purjelentoa kentän läheisyydessä.
Vaatimukset lupakirjaan
-16-vuoden ikä (koulutuksen voi aloittaa 14-vuotiaana)
-44 teoriatuntia yhdeksässä eri oppiaineessa
-15 lentotuntia ja vähintään 45 lentoa sekä lentokoe.
MOOTTORIPURJELENTO
Nimestään huolimatta moottoripurjelennossa lennetään pääasiassa moottorin voimalla. Moottoripurjelentokoneet (TMG – Touring Motor Glider) ovat kuitenkin omimmillaan polttoainetaloudellisina pieninä kaksipaikkaisina lentokoneina, joilla pääsee retkeilemään edullisesti ja nopeasti.
Moottoripurjelentäjältä vaaditaan purjelentäjän koulutus TMG -moottoripurjekoneille. Se on mahdollista suorittaa joko suoraan peruskoulutuksena moottoripurjekoneella lentäen, tai purjelentokoneilla lennetyn peruskoulutuksen jälkeen TMG-lisäkoulutuksella. Moottoripurjelentokoneilla suoritettavassa koulutuksessa on moottorilentämiseen liittyviä erityispiirteitä kuten matkalentoja laskeutumisineen vieraille kentille. TMG-moottoripurjelentokonetta voi lentää sekä purjelentolupakirjalla että moottorilentolupakirjalla. Jälkimmäisessä tulee suorittaa erityinen luokkakelpuutus TMG-moottoripurjekoneisiin.
Vaatimukset
-ikä 16 (koulutuksen voi aloittaa 14-vuotiaana)
-54 teoriatuntia (10 tuntia jos on jo aikaisempi purjelentäjän lupakirja)
-15 lentotuntia lentokoulutusta, sisältäen 10 lentotuntia opettajan kanssa, joista ainakin 6 tuntia TMG-purjelentokoneella, 2 tuntia yksinlentoja sekä yksin suoritettu matkalento
-45 lentoonlähtöä sekä laskua sekä lentokoe
Jos TMG-lento-oikeus täydennetään purjelentokoneella lennetyn koulutuksen jälkeen, koulutusmäärä on pienempi. Yhtä lailla, TMG-koneella lennetyn peruskoulutuksen jälkeen on mahdollista hankkia lento-oikeus myös purjelentokoneisiin täydennyskoulutuksen kautta.
MOOTTORILENTO
Moottorilento tarjoaa mahdollisuuden lentää paikallislentoja tai retkeillä lentäen kentältä toiselle tai jopa koko Euroopan alueella. Suomessa on lentoasemien lisäksi kymmeniä lentopaikkoja, joista saa lisätietoa www.lentopaikat.fi. Koneeseen mahtuu lentäjä ja yhdestä viiteen matkustajaa. Pienkoneen voi varustaa kellukkeilla tai suksilla, jolloin niillä voi laskeutua ja lähteä lentoon myös vedestä, jäältä tai lumesta.
Moottorilentourheilua ovat taitolento ja tarkkuuslento, jossa kilpaillaan suunnistuksen ja laskeutumisen tarkkuudessa sekä rallilento, joka on tarkkuuslennon kevytversio kaksihenkiselle miehistölle.
Moottorikoneilla lennetään myös etsintä- ja metsäpalonvalvontalentoja. Moottorikoneita tarvitaan myös purjelentokoneiden hinaamiseen ilmaan ja laskuvarjohyppääjien viemiseen taivaalle.
Moottorilentäjä tarvitsee joko kevyiden ilma-alusten lupakirjan (LAPL) tai yksityislentäjän lupakirjan (PPL). Koulutusta annetaan lentokouluissa ja lentokerhoissa ympäri maata. PPL-lupakirja on ammattilentäjien koulutuksen perusta ja sen voi täydentää yö- ja mittarilentokelpuutuksilla. LAPL riittää usein harrastajalle.
Vaatimukset lupakirjaan
-17-vuotiaana
-100 tuntia teoriaa
-30 (LAPL) tai 45 (PPL) lentotuntia.
ULTRAKEVYTLENTO
Ultrakevyet koneet ovat ilmailun Ferrareita: kevyitä, nopeita ja suunniteltu tuottamaan unohtumattomia kokemuksia taivaalla. Näillä nykyaikaisilla ja teknisesti edistyneillä koneilla voit lentää jopa 1000 kilometrin päähän nopeuksilla, jotka vaihtelevat ketterästä 150 km/h aina huimaan yli 250 km/h.
Nämä koneet ovat varustettu viimeisimmällä tekniikalla, mukaan lukien turvajärjestelmät, jotka tekevät lentämisestä turvallista ja miellyttävää. Voit lentää niillä kirkkaalla säällä ja päivänvalossa, mikä takaa parhaat näkymät ja lentokokemuksen.
Monipuolisuus on ultrakevytlennon avainsana. Voit valita koneeseen pyörät, suksiset tai kellukkeet, jolloin mahdollistat laskeutumiset niin lentokentille kuin luonnon helmaan – lumisille kentille, jäätyneille järvenselille tai vaikka suoraan vesistöön. Tämä tekee ultrakevytlennosta seikkailun eri ympäristöihin ja olosuhteisiin.
Hankintahinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan ultrakevyet koneet ovat edullisia. Voit valita yksi- tai kaksipaikkaisen koneen, joiden maksimilentoonlähtöpaino vaihtelee 450 ja 600 kilon välillä – polttoaineen, ohjaajan, mahdollisen matkustajan ja matkatavaroiden kanssa.
Vaatimukset lupakirjaan
* 17-vuotiaana
* n. 50 tuntia teoriaa ja vähintään 25 lentotuntia
KUUMAILMAPALLOT
Kuumailmapalloilusta voivat nauttia niin nuoret kuin vanhat, uudet tulokkaat ja kokeneet harrastajat. Lajiin voi tutustua yleisölennolla tai kysymällä lajin harrastajalta, pääsisikö mukaan auttamaan ja jopa lentämään.
Kuumailmapallon
– kuori on kuumailmapallon näkyvin osa, ja se pitää ilman sisällään.
– poltin vastaa moottoria, ja se tuottaa kuumaa ilmaa kuoreen polttamalla propaania
– kori on kuumailmapallon alaosa, jossa lentäjä ja matkustajat seisovat lennon aikana
Kuumailmapallon korkeutta (lämpöä) nostetaan polttimella. Alaspäin päästään avaamalla pallon yläosan venttiiliä, joka päästää lämpöä kuoresta ulos. Pallo ajelehtii vapaasti tuulen mukana, mutta on silti ohjattavissa, koska tuuli puhaltaa eri suuntiin eri korkeuksissa. Kokenut lentäjä hakeutuu haluamaansa suuntaan ohjaamalla kuumailmapallon korkeutta. Kuumailmapalloilu vaatii hyvät sääolosuhteet. Harrastaa voi ympäri vuoden.
Isommilla kuumailmapalloilla lennetään matkustajalennätyksiä. Pienemmillä palloilla lennetään pääasiassa harrastuksen ja koulutuksen vuoksi. Kuumailmapalloilla myös kilpaillaan. Lajissa järjestetään maailman-, Euroopan ja kansallisia mestaruuksia.
Vaatimukset lupakirjaan
– Koulutus teoriakokeineen, koululentoineen ja tarkastuslentoineen
– Hyväksytty lääkärintodistus, perusterveys
– Koulutuksen aloittamisen suositeltu alaikäraja on 18 vuotta. Lupakirjan voi saada 16-vuotiaana.
Lisätietoja saa tutustumalla paikalliseen kuumailmapallokerhoon.
