Otkesilla kiireinen vuosi

Julkaistu

Teksti Nina Broström
Kuvat Sarah Jones / IKON / LK

Onnettomuustutkintakeskuksella on pitänyt kuluvana vuonna kiirettä. Pelkästään ilmailusta tutkintoja on tehty kymmenen, joiden lisäksi työtä ovat teettäneet pienempien tapahtumailmoitusten läpikäynnit.

”Säpinää on ollut”, ilmai­luonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen Otkesilta kuvailee. Tänä vuonna valmiita onnettomuus- ja vaaratilanneraportteja on ilmailusta kertynyt jo seitsemän, joista yksi kattoi kaksi tapausta. Loppuvuonna valmistunee vielä kaksi tutkintaa.

Työtä ovat teetättäneet etenkin liikenne­ilmailussa sattuneet tapaukset. Kun pitkällä aikavälillä liikenneilmailusta raportteja tehdään keskimäärin yksi per vuosi, tänä vuonna niitä on ollut viisi – yhden kattaessa kaksi vaaratilannetapausta Helsinki-Vantaalla.

”Kyllä tämä on määrän suhteen ollut epänormaali vuosi. Nämä tutkinnat ovat tyy­pillisesti olleet aikaa vieviä, kansainvälisiä tutkintoja”, Aaltonen sanoo ja kertoo tämän vuoden mittaan olleensa yhteyksissä eri tahoihin – valmistajiin, asiantuntijoihin ja viranomaisiin – aina Israelista Kanadaan.

Yksi yhdistävä tekijä

Tämän vuoden raporteissa yksi piirre hyppää silmään: jo julkaistuista vaara­tilanneraporteista peräti neljä käsittelee tapahtumaa, joka on sattunut talvioloissa. Nippuun on tulossa vielä ruotsalaisen Jonairin Piperin laskeutuminen kunnossa­pitokaluston sekaan Kokkola-Pietarsaaren kentälle.

”Kaikissa näissä tapauksissa korostuu kunnossapidon ja lentoliikenteen yhtey­denpidon yhteen sovittaminen”, Aaltonen huomauttaa.

Tutkinnoista kaksi käsitteli pitkäksi menneitä laskuja. Toisessa, CityJetin Bombardierin pyörähdyksessä Turun len­toasemalla lokakuussa 2017, oli ainekset suuronnettomuuteen. Kolmessa tapauk­sessa vaaran aiheutti savu tai tulipalo, jotka johtivat evakuointeihin: Norran Turkuun päätyneen Göteborgin-lennon ja Czech Airlinesin Helsingistä Prahaan lähdössä olleen koneen matkustajat evakuoitiin hätäuloskäyntien liukumäkien kautta, kun taas Air Berlinin Helsinkiin saapuneen lennon matkustajat evakuoitiin terminaa­liin läppärin akun sytyttyä tuleen koneessa. Näistä kahden ensimmäisen tutkinta on vielä kesken.

Yleisilmailusta kaksi tapausta

Tätä nykyä Otkes tutkii vain vakavimmat yleisilmailun tapaukset, vaikka ilmoituksia eri tason tapahtumista tulee lähes viikoit­tain.

”Tapauksia on edelleen, mutta yleisil­mailun puolella kehitys on ollut positiivista eikä tänä vuonna tutkintaan johtaneita on­nettomuuksia ole ollut”, Aaltonen sanoo.

Yhden tapauksen, Räyskälässä sattuneen purjekoneen akkupalon, kohdalla hän sanoo tutkinnan olleen harkinnassa. Akkupalosta ja sen syistä kerrottiin kattavasti Ilmailun numerossa 7/2018.

Tänä vuonna julkistetut kaksi yleisil­mailun raporttia käsittelivät viime vuoden onnettomuuksia Laajasalossa ja Laukaalla. Niissä menehtyi yksi ja vakavasti loukkaan­tuneita oli kaksi.

Aaltonen myöntää, että yleisilmailun puolella harmittavan paljon tapauksia jää avaamatta kunnolla laajemmalle harrasta­jakunnalle, kun niitä ei virallisesti tutkita. Kuitenkin Trafin tapahtumailmoitusten ma­teriaalista voidaan vetää johtopäätöksiä, ja antaa ilmailijoille neuvoja sekä suosituksia.

”Esimerkiksi me emme ryhtyneet tutki­maan Malmin vaaratilanteita, joissa täsmäl­listen paikkatietojen antaminen oli ilmaili­joilta unohtunut. Hyvinkäällä taas nähtiin hyvä esimerkki siitä, että vieraalle kentälle mennessä on aina otettava etukäteen selvää, onko kenttä auki vai onko siellä jokin muu, ilmailuun liittymätön tilaisuus – niin kuin tässä tapauksessa siellä oli alkamassa suun­nistuskisat”, hän kertoo.

”Nykyisin ohjaamoissa on lisäksi paljon apuvälineitä – kuten iPadeja navigointiin. Jos sitä tuijottaa matkalla liikaa, niin tuppaa unohtumaan, että lentäminen on loppujen lopuksi visuaaliseen havainnointiin perus­tuvaa hommaa.”

Miten harrastajat siis voisivat ammatti­tutkijan mielestä parantaa turvallisuus­kulttuuriaan? Yksinkertaisesti: puhumalla ja yhteistyöllä.

”Meillä Hyvinkäällä on koettu hyväksi kerätä kaikki kentällä toimivat ilmailijat yhteen yhteiseen kevätpäivään, jossa on käyty läpi edellistä lentokautta – mitä siitä voisi oppia ja missä voitaisiin vielä kehittyä. Tähän yhteispalaveriin osallistuvat kaikkien lajien edustajat ja tällaisella yhteistoimin­nalla homma on saatu sujumaan jouhevasti”, Aaltonen sanoo.

 

TULOSSA 2019: ISMO AALTOSEN KOLUMNIT

Pitkän linjan ammatti- ja harrastusilmailija, Otkesin ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen palaa Ilmailu-lehden kolumnistiksi. Ensi vuonna häneltä ilmestyy neljä ilmailun turvallisuutta perusteellisesti ja pitkällä aikavälillä käsittelevää kolumnia.

Ilmailu-lehden artikkelit

Himalajan syleilyssä: Lentävä telttaretki 3 400 metrin korkeudessa

Tuhansien laskeutumispaikkojen maa

Tervalentäjät voittivat 17 000 maililla yhteisösarjan

Ilmailuliitto neuvotteli lisäajan AIP-päivityksille

Nollavisio: ei kuolleita eikä vakavasti loukkaantuneita

Saapuvat: Ilmailu-uutisia

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnistaminen

Suomen ensimmäinen F-35A-hävittäjä julkistettiin   

Lisää artikkeleita