Suomen ilma-alusrekisteri 2024: Loiva liuku jatkuu
Traficom ilmoitti avainluvut Suomen ilma-alusrekisterin vuoden 2024 muutoksista. Ilma-alusten kokonaislukumäärä oli vuodenvaihteessa 1368. Muutos viimevuotiseen on -38 ilma-alusta eli -2,9 prosenttia.
Yleis- ja harrasteilmailun osalta kaikissa ilma-alusluokissa paitsi ultrakeveissä nähtiin myös laskua -4 prosentin ja -11 prosentin välillä verrattuna vuoteen 2023. Lasku oli suurinta ilmapalloissa. Ultrien lukumäärä kasvoi yhdellä. Muutokset seuraavat pidemmän ajan laskevaa trendiä, minkä voi havaita alla olevasta taulukosta, johon on vertailun vuoksi otettu myös vuoden 2015 eli kymmenen vuoden takaiset luvut.
31.12. rekisterissä olevat ilma-alukset 2015 2023 2024
Liikennekoneet 84 93 94
Lentokoneet 578 596 570
Helikopterit ja autogirot 99 103 105
Purje- ja moottoripurjekoneet 359 297 284
Ilmaa kevyemmät ilma-alukset 52 44 39
Ultrakevyet lentokoneet 324 277 276
Yhteensä 1 496 1 410 1 368
Gogetair: Mini-turbiinikone neljälle
Slovenialainen Gogetair ilmoitti tammikuussa varustavansa G750-lentokoneensa 122 hevosvoiman Turbotech TP-R90 -turbiinimoottorilla optiona nykyisen Rotax-bensiinimoottorin tilalle. Ratkaisun etuna ovat muun muassa värinättömyys, melun vähäisyys ja mukava sävy, sekä turbiinikoneeksi alhainen kerosiinin kulutus: matkalennolla 19 litraa tunnissa.
Turbotech-moottorin salaisuus on regeneraatio eli pakokaasujen lämmön talteenotto imuilmaan, mikä alentaa polttoaineen kulutusta merkittävästi. Moottoria on jo kokeiltu Bristell- ja JMB VL-3-lentokoneissa, mutta 750-kiloinen Gogetair on tiettävästi ensimmäinen 2+2-paikkainen Turbotechin moottorilla varustettu kone.
Saksan ultrakevytmarkkinoilla hengähdystauko
Näin alkuvuonna on hyvä aika tarkastella viime vuoden lentokonemyyntiä, ja Aerokurier-lehden Saksan ultrakevyttilasto sopii tähän mainiosti. Saksahan on myös suomalaisittain mielenkiintoinen UL-lentoharrastuksen suurmaa.
Saksan top 8 -lista viime vuodelta
BRM Aero Bristell: 22 kpl
JMB Aircraft VL3: 20 kpl
Aerospool WT-9 Dynamic: 17 kpl
Breezer B400: 12 kpl
FK Aircraft FK 9: 6 kpl
Kiebitz: 5 kpl
Orlican M8 Eagle: 5 kpl
C.P. Savannah: 5 kpl
Merkille pantavaa taulukossa on, että peräti neljä suosituinta konetyyppiä edustavat nopeahkojen alatasokoneiden aliluokkaa yhteensä 71 koneella. Ylätasoja taulukkoon mahtuivat 16 konetta.
Huomionarvoista on sekin, että kenties suosituin ultrakevytkone kautta vuosien eli Ikarus C42B ei enää mahtunut top 8 -listalle.
Kaiken kaikkiaan Saksassa myytiin viime vuonna 164 uutta konetta (vuonna 2023: 222). Uusia konetyyppejä hyväksyttiin peräti 7 kpl, mikä on hyvä merkki jatkoa ajatellen. Uusia UL-lupakirjan saaneita pilotteja hyväksyttiin 1148 henkilöä (2023: 1194).
Sähkökäyttöisissä on haasteita
Viime vuonna nähtiin uusien sähkökäyttöisten ilma-alustyyppien kohdalla melkoinen pudotuspeli projektien lukumäärässä. Meille päin näkyvimpiin ”hyllytettäviin” kuuluvat Liliumin eVTOL-kone, Airbusin CityAirbus eVTOL, Airbusin ZeroE-vetykoneprojekti ja Eviation Alice-lentokone, ja lisäksi Rolls-Roycen vetäytyi sähkömoottorimarkkinalta. Myös Volocopter- eVTOL-koneen osalta nähtiin jo ilmoitus projektin hyllyttämisestä, mutta helmikuun aikana ilmaantuikin uusi partneri eli ranskalainen Jet Systems Hélicoptères Services, jonka kanssa nyt pyritään saattamaan Volocopterin EASA-hyväksyntä valmiiksi – Volocopterin oman ilmoituksen mukaan tyyppihyväksymistyöstä on jo 75 prosenttia tehty.
Vanhemman ilmailijan näkökulmasta tilanne muistuttaa varsin paljon 2000–2010-luvun Very Light Jet -suihkukonebuumia, jossa lopulta merkittäviin valmistuslukuihin on päässyt ainoastaan Cirrus Vision Jet-kone, joka olemukseltaan lieneekin enemmän omistajan henkilökohtainen kone kuin kaupalliseen liikenteeseen tarkoitettu työkalu. Olisiko niin että sekä eVTOL- että VLJ-buumissa uskottiin aivan liian paljon lentotaksi- eli Air Taxi-liiketoimintamalliin? Vai onko vain niin että eVTOL-tekniikka ei ole vielä kypsynyt riittävästi?
Cirrus-merkkipaalu: Vision Jet numero 600
Cirrus Aircraftilla oli joulukuussa syytä juhlaan, kun yhtiö toimitti SF50 Vision Jet -suihkukoneen valmistusnumerolla 600 asiakkaalleen.
Kyseessähän on ensimmäinen tyyppihyväksytty yksimoottorinen suihkulentokone. Se tuli saataville vuonna 2016, suuren Very Light Jet -huuman jälkijunassa. Näistä ehkä haastavista lähtökohdista huolimatta se on noussut oman luokkansa suosituimmaksi tyypiksi – itse asiassa Vision Jet on nykyään eniten myyty yleisilmailun suihkukone.
7-paikkainen lentokone saavuttaa 311 solmun vaakanopeuden eli 576 kilometriä tunnissa ja sen toimintamatka on enimmillään 1300 merimailia eli 2400 kilometriä. Vision Jetin hinta on reilut kolme miljoonaa dollaria ja siihen sisältyy koko koneen kantava pelastusvarjo.
Safranin sähkömoottori on EASA-hyväksytty
Sähköinen ilmailu otti helmikuun alussa askeleen eteenpäin, kun EASA myönsi Safran-yhtiön uudelle EngineUS 100 -sähkömoottorille EASA-tyyppihyväksynnän.
Uuden moottorin teho on 125 kilowattia eli 168 hevosvoimaa. Tehopainosuhde on 5 kW/kg, eli moottorin paino on vain noin 25 kilogrammaa.
Safran Electric-yhtiö kertoo, että uuden moottoriperheen tuotantolaitokset ovat valmistumassa sekä Ranskan Niortissa että Britannian Pitstonessa.
Mielenkiintoista on, että Safran tekee jo yhteistyötä ainakin seitsemän eri lentokonevalmistajan kanssa EngineUS-moottorin käyttämisestä uusissa lentokoneissa. Näiden valmistajien joukossa on useampi tunnettu pienkonemerkki, kuten Diamond, Aura Aero, Bye Aerospace ja VoltAero. Moottorin tyyppihyväksyntä varmasti kasvattaa todennäköisyyttä, että jokin näistä lentokoneista aikanaan pääsee sarjavalmistukseen.
ATR jarruttaa EVO-projektiaan
Myös potkuriturbiinikonevalmistaja ATR liittyy monen muun valmistajan joukkoon ja ilmoitti helmikuussa viiveistä uuden Evo-matkustajakonesukupolven kanssa.
Vuonna 2020 esitellyssä Evo-konseptissa piti olla uusi sähköhybridi-voimalinja. Nyt yhtiö ilmoittaa projektin esiselvityksien osoittaneen, ettei Evoon soveltuvaa moottoria olekaan saatavilla kuin mahdollisesti vasta 2030 jälkeen. Näin ollen Evo-konseptia kutistetaan “kevytversioksi” ja hybridivoimalinja toteutuu vasta Evoa seuraavassa kehitysvaiheessa, kertoo ATR.
Electra Ultra Short: Uusi 9-paikkainen
Amerikkalais-sveitsiläinen Electra Ultra Short on sähköhybridikone, joka poikkeaa massasta mielenkiintoisen siipiratkaisunsa ansiosta. 9-paikkaisessa koneessa on kahdeksan sähkömoottoria propulsion lähteenä, yhdistettynä erikoiseen blown wing -laskusiivekeratkaisuun. Tämän avulla koneen maakiidoksi ilmoitetaan vaivaiset 150 jalkaa eli 50 metriä. Matkanopeus on kuitenkin 175 solmua eli 320 kilometriä tunnissa.
Koneen liikeideana on, että siipiratkaisun avulla sille riittää erittäin lyhyt kiitotie, joka voidaan rakentaa pienelle alueelle. Samalla sähköhybridi on vähäpäästöinen ja hiljainen.
Valmistaja ilmoittaa saaneensa jo 2000 alustavaa tilausta koneesta. Yhtiöllä on myös sopimus USA:n ilmavoimien kanssa. Koekoneen Electra EL-2 Goldfinchin ensimmäinen lento oli marraskuussa 2023.
Konsepti muistuttaa melko tavalla NASA:n X57 Maxwell -koekoneprojektia vuodelta 2014, joka keskeytettiin 2023. Aika näyttää, pääseekö Electra Ultra Short pidemmälle.
GAMA-tilasto 2024: Globaalia nousua
Yleisilmailukoneiden valmistajien etujärjestö GAMA on jälleen julkaissut vuositilastonsa tyyppihyväksyttyjen yleisilmailulentokoneiden ja helikopterien toimituksista maailmassa vuonna 2024. Tilaston mukaan kaikissa luokissa oli kasvua pois lukien potkuriturbiinikoneet:
– Mäntämoottorikoneet 1772 kpl, +4,2 %
– Turbopropkoneet 626 kpl, -1,9 %
– Liikesuihkukoneet 764 kpl, +4,7 %
– Helikopterit 956 kpl, +0,4 %
Yksimoottoristen mäntämoottorikoneiden top 10 -lista tyypeittään
Tyyppi Kpl Muutos 2023–2024 kpl
Cirrus SR22T 364 +9
Piper PA-28 182 +37
Cessna 172SP 164 -16
Cirrus SR 22 145 +3
Cirrus SR 20 121 +6
Diamond DA40 95 -24
Tecnam P2008JC 76 +40
Tecnam P-Mentor 56 -4
Tecnam P-2010 53 -5
Pipistrel Alpha Trainer 44 -9
Nopeasti katsottuna listan kärjestä löytyvät pääosin tuttuja konetyyppejä, tosin Tecnamin suosio on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2024 suurimmat kasvajat olivat Tecnam P2008JC sekä ikivihreä Piper PA-28.
Kaksimoottoriset mäntämoottorikoneet
Tyyppi Kpl Muutos 2023–2024 kpl
Diamond DA62 64 -2
Diamond DA42 53 -1
Piper PA-44 Seminole 26 +8
Turboprop-koneet
Tyyppi Kpl Muutos 2023–2024 kpl
Pilatus PC-12 96 -6
Cessna C208 Grand Caravan 60 -9
Daher TBM 960 56 +1
Piper PA-46-600/Fury 46 -6
Air Tractor AT-802A 54 +7
Lopuksi tarkastelemme koneiden valmistusmaiden muutoksia pidemmältä ajalta. Vuonna 2009, jolloin GAMA aloitti valmistusmaan tilastoinnin, USA:ssa valmistettiin 1585 yleisilmailukonetta ja Euroopassa 403. Vuonna 2024 vastaavat luvut olivat USA:ssa 2169 ja Euroopassa 859. Luvuista huomaa, että Eurooppa on kasvattanut osuuttaan yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2009, kun USA:ssa kasvu on jäänyt noin 36 prosenttiin. Toki USA johtaa vielä absoluuttiluvuissa.
