Huolellinen lennonvalmistelu alkaa säätietojen selvittämisellä. Paikallislentoa varten voi riittää vilkaisu taivaalle ja tuulipussiin, mutta matkalentäjän tulee paneutua säihin tarkemmin. Vielä tarkempi on oltava, kun lennetään vedestä, jäältä ja lumelta.

— Ennen meteorologit olivat lentokentillä ja vallitsi suora kontakti molempiin suuntiin. Mutta kuten yhteiskunnassa muutenkin, ollaan lentosäässäkin nykyisin ensisijaisesti digitaalisen itsepalvelun varassa, sanoo meteorologi ja lennonopettaja Ossi Korhonen.
Hän ei lentäjänä sään osalta tyytyisi pelkkään lentokoulusta saatuun teoriatietoon, vaan hyvää kirjallisuutta aiheesta on saatavissa ja itseopiskelun kautta ymmärrys sääilmiöistä kasvaa.

— Se helpottaa lennonsuunnittelua, lennon suorittamista ja pienentää säähän liittyviä riskejä. Itse olen lennonsuunnittelussa pyrkinyt jättämään riittävästi pelivaraa sen varalle, että sää ei käyttäydykään kuten on ennustettu.

 

Aktuellit ja ennustetut säät
Lennonsuunnittelu perustuu ajantasaisiin säätietoihin sekä lyhyen ajan ennusteisiin. Pidempiä VFR-matkalentoja varten on perehdyttävä myös suursäätilaan ja jakson yleisiin sääennusteisiin. Lopputuloksena selviää, onko viikon mittainen lento suunnitellulla reitillä ylipäätään mahdollinen. Vai edellyttääkö sääennuste muutoksia reittiin, aikatauluun tai molempiin. Joskus voi olla parasta vain perua suunniteltu matka.

— Olen havainnut huomattavia eroja pilottien välillä, miten he kykenevät tekemään säähän liittyviä päätöksiä, Korhonen kertoo.
— Lentosääpalvelu on kuitenkin kehittynyt huimasti siitä, kun vuonna 1972 lensin A2-lupakirjan eli nykyisen PPL:n Tiedosta ei todellakaan ole pulaa.

Korhonen huomauttaa, että lentäminen lähellä VFR-sääminimeitä on vaativa tehtävä ja tietyt säätyypit johtavat laaja-alaiseen kelin huononemiseen. Jos lennonsuunnittelu perustuu minimisäihin, riskit kasvavat.

 

Suomi oli netti-ilmailusään edelläkävijä
Aiemmin säiden selvittäminen lentoa varten perustui lentoaseman sääpalvelussa käyntiin tai soittoon meteorologille. Ossi Korhonen alkoi kehitellä Ilmailusää-sivustoa 1990-luvulla yhteistyössä Forecan kanssa ja se lanseerattiin vuosituhannen vaihteessa. Kyseessä oli Euroopan ensimmäinen Internetpohjainen lentosääpalvelu.

— Silloisen Ilmailulaitoksen lennonvarmistustoimialan nettisää oli pitkään epävirallinen ja uhkasi loppua, kun pelättiin tietoturvaa eikä sillä ollut virallista hyväksyntää, Korhonen muistelee.

— Siitä tuli kuitenkin se väline, josta lentäjät tykkäsivät säät katsoa ja vastustivat sen lopettamista. Niin se jäi henkiin. Ennen nettisäätä oli jo teksti-TV. Sekin mahdollisti sen, että alfanumeeriset lentosääsanomat sai vaikka kotiin, hän jatkaa.
Lentosääpalvelun järjestämisvastuun siirryttyä Finavialta Ilmatieteen laitokselle vuonna 2012, säilyi Ilmailusään esitysmuoto pääosin samana kuin aiemmin. Sivustoa on vuosien varrella systemaattisesti kehitetty ja sisältöä laajennettu.

 

Säät saa useammasta lähteestä
Ossi Korhonen käyttää lennonvalmistelussa ensisijaisesti Ilmailusää-sivustoa, ulkomailla Pohjoismaiden lentosääpalvelujen yhteistä Northavimet-sivustoa ja pidempään suunnitteluun muun muassa Saksan yleissääpalvelun wetterzentrale.de-sivustoa. Lapissa lentäessään hän tukeutuu muun muassa Norjan Meteorologisen Instituutin yr.no-sivustoon.

— Helsingin lähellä näkee Testbedistä jotain ja tietenkin voi aina katsoa paikkakuntakohtaisia ennusteita Ilmatieteen laitokselta ja Forecalta. Katselen aika paljon myös sääkarttoja, joiden pohjalta meteorologina laadin omakohtaisen näkemyksen sään kehittymisestä, jota sitten vertaan viralliseen säähän.

Lisäksi on hyvä olla tilannetaju siitä, voiko sää tuottaa yllätyksiä niin lentäjälle kuin meteorologillekin. Korhonen sanookin, että sään ennustaminen ilmailua varten on usein vaikeampaa kuin itse lentäminen.

 

 

 

Puskalentäminen ja sää
Lentopaikkojen ulkopuolella operoitaessa ei paikallissäätietoja, saati tuulipussia yleensä ole käytettävissä. Reunaesteiden vaikutus tuuleen laskussa ja nousussa on arvioitava yleisten säätietojen perusteella. Ennen kaikkea on arvioitava kokonaisriskitaso, eli pystytäänkö suunniteltua lentoa lainkaan suorittaa turvallisesti ennustetussa säässä.

Avovedessä peilityyni vedenpinta sekä talvella varjokato tyypillisesti pidentävät laskumatkaa. White-out -ilmiö voi tulla vastaan kuuropilven alla, kun sataa reippaasti lunta ja ollaan lumisen vesistön päällä ilman kontrastia. Tällöin horisontti katoaa pystynäkyvyyttä myöten ja ollaan kokonaan mittareiden varassa. Vedestä operoitaessa on tiedettävä ennustettu aallonkorkeus ja tuulen suunta. Nämä tiedot löytyvät Ilmatieteen laitoksen Merisää-sivustolta rannikko- ja järviasemien säähavainnoista.
Ossi Korhonen on lentosään ammattilainen ja kokenut puskapilotti. Onko sää aiheuttanut itsellesi yllätyksiä, joita muidenkin ilmailijoiden olisi hyvä tietää?

— Matala pilvi ja huono näkyvyys sekä jäätäminen. Vesi- ja suksikoneilla on lukuisia laskupaikkoja verrattuna pyöräkoneisiin. Niillä toimittaessa laskupaikka on kuitenkin kyettävä varmistamaan ajoissa, ennen kuin sää huononee liikaa tai pimeys laskeutuu.
Korhonen muistuttaa, että puskalennoilla on mukana oltava myös selviytymisvälineet ja evästä. Talvella perille tultaessa peitot koneen siipiin, ohjaamoon, moottoriin ja potkuriin. Jäisellä koneella kun ei hyvässäkään säässä pääse liikkeelle.

— Eivätkä vesikoneella huolet välttämättä lopu siihen, että on päästy laskuun. Kone pitää saada paikkaan, jossa mahdollinen myrsky ja aallokko eivät vaurioita sitä.

Lähde: Ilmatieteen laitos ja Traficom: Sääoppia harrasteilmailijoille (2020)

Sata vuotta lentosäätietoja
Suomen ensimmäiset siviili-ilmailun lentosäätiedot laadittiin 20.3.1924, kun Aero aloitti liikennöinnin Tallinnaan. Sää oli silloisen tekstin mukaan ”vaihtelevaista – ajoittain lumisadetta, ajoittain hieman selkenevää. Tuulet pohjoisessa pohjoisen ja koillisen puolelta, etelässä vaihtelevia”.

Ilmatieteen laitoksen edeltäjän Meteorologisen keskuslaitoksen lentosääpalveluosasto perustettiin Helsingin Malmille 16.12.1936. Ensimmäisenä meteorologina Malmilla toimi maisteri Aili Nurminen, josta tuli kaksi vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen päälentometeorologi.

Ensimmäisinä vuosikymmeninä lentosäätuotteet olivat pääosin käsin tehtyjä karttoja ja taulukoita. Lentäjät briifattiin lentoaseman sääpalvelussa eli “meteossa”. Suomen liityttyä siviili-ilmailujärjestö ICAO:n jäseneksi vuonna 1949, muotoituivat palvelut nykyiseen muotoon. Esimerkiksi lentosään havainnot, METAR:it, ja lentopaikkaennusteet, TAF:it, ovat olleet samanlaisia jo yli puoli vuosisataa.

Ilmatieteen laitos vastaa nykyisin yksinoikeudella Suomen lentosäähavainto-, ennustus- ja varoituspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä. Yksinoikeus rajoittuu lakisääteisiin sääpalveluihin lentoasemilla. AFS:n ohella säätietojen jakelukanava on Ilmailusää-sivusto osoitteessa ilmailusaa.fi. Sivusto sisältää globaalisti kaikki ICAO:n ja EU-asetuksen edellyttämät sääkartat ja sääsanomat. Ns. virallisten lentosäätuotteiden lisäksi sivustolla näytetään täydentäviä säätuotteita, kuten AWS-METARIT ja mastohavainnot.

Ilmatieteen laitos on viime vuosina ollut näkyvästi mukana ilmailutapahtumissa, viimeksi Vaasan lentonäytöksessä. Lentosääpalvelujen tuottamiseen osallistuu laitoksella noin sata ammattilaista ja sen tuottaminen maksaa reilut viisi miljoonaa euroa vuodessa. Siviili-ilmailun sääpalvelujen rahoitus tulee ylilento- ja terminaalimaksuista.
Lähde: Ilmatieteen laitos

 

Ilmailusää-palvelu uudistuu
Ilmatieteen laitos valmistelee Ilmailusää-sivuston uudistamista. Uudistuksen myötä sivusto tulee vaatimaan käyttäjän rekisteröitymisen. Rekisteröitymisvaatimus tulee EU-lainsäädännöstä, koska lentosääpalvelun kustantavat ilmatilan käyttäjät navigaatio- ja ylilentomaksuina sekä terminaalimaksuina.

— Osa nykyisestä sisällöstä saattaa samalla muuttua niin sanotuksi lisäarvopalveluksi ja siirtyä maksumuurin taakse, kertoo Ilmatieteen laitoksen siviili-ilmailun yhteyspäällikkö Ida-Reetta Virranjoki.

— Lähtökohta uudistuksessa on, että tiedot, jotka tarvitaan viralliseen lennonvalmisteluun, saa palvelun kirjautumalla ilman lisämaksua, esimerkiksi METAR, TAF, LLF, SIGMET, lentäjien ilmoittamat säähavainnot, Nordic SWC, tutkakuva ja satelliittikuva, Virranjoki luettelee.

Vastaavasti suunnitteilla on, että ei-lakisääteiset palvelut, kuten kolmen vuorokauden maanpinta- ja lentopintaennusteet siirtyisivät maksumuurin taakse. Tarkkaa aikataulua uudistukselle ei ole lyöty lukkoon, mutta tavoite on vuoden 2025 loppuun mennessä. Vanha sivusto tulee siirtymäajan säilymään käytössä rinnakkain uuden sivuston kanssa.

Hyödyllisiä linkkejä
ilmailusaa.fi
Ilmatieteenlaitos ja Traficom: Lentosääoppia harrasteilmailijoille

 

 

Kiinnostuitko ilmailusta ja moottorilennosta? Ilmailuliiton verkkosivuilla voit tutustua eri ilmailulajeihin ja Ilmailuliiton toimintaan. Haluatko mukaan harrastukseen? Etsi sinua lähin ilmailukerho ja liity jäseneksi niin pääset harrastukseen mukaan. Ilmailuliiton jäsenyys kannattaa, sillä yksi jäseneduistamme on vakuutus.