Satakunnan Museossa ja Rosenlew-museossa avattu yhteisnäyttely valottaa ensimmäistä kertaa Porin seudun sota-ajan tapahtumia ja ainutlaatuista ilmailuhistoriaa.

 

 

Suomen sotia tarkastellaan usein rintamalinjan taisteluiden kautta. Sodalla oli kuitenkin merkittävä vaikutus myös kotirintamalla, missä vallinnut poikkeustila näkyi mahdollisten pommitusten ohessa myös muun muassa talkoiden, säännöstelyn ja koulunkäynnin katkonaisuuden kautta.

 

Porin kotirintaman tapahtumia esitellään huhtikuusta 2022 alkaen Satakunnan Museon ja Rosenlew-museon yhteisnäyttelyssä. Siinä missä Satakunnan Museon näyttely keskittyy sota-ajan arkeen sekä Porin lentokentän vaiheisiin Saksan Ilmavoimien huoltokenttänä, Rosenlew-museossa syvennytään teollisuuteen aikana, jolloin sotatarvikkeista tuli tehtaiden ensisijaisia tuotteita.

 

 

Pori saksalaisten tukikohdaksi

Kenties merkittävin Porin sota-ajan käänne tapahtui, kun Porin lentokenttä päätettiin myöntää Saksan ilmavoimien käyttöön pian jatkosodan alettua. Koska Pori sijaitsi hyvien laiva- ja raideyhteyksien varrella kaukana rintaman taisteluista, lentokentälle päätettiin perustaa kenttälentovarikko Feldluftpark Pori. Kenttälentovarikolle annettiin vastuullinen tehtävä, sillä sen tuli vastata saksalaisten Pohjois-Norjaan ja Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden suurista huolloista ja kaluston vaihdosta.

 

Tehtävään vaadittiin paljon työvoimaa ja Luftwaffe asettikin tavoitteekseen sijoittaa alueelle pysyvästi 2000 henkeä ja varata tilat sekä muonitus läpi kulkevalle tuhannelle hengelle. Koska Porin lentokenttä oli valmistunut vasta talvisodan kynnyksellä, se ei vielä itsessään vastannut saksalaisten tarpeisiin. Saksalaiset aloittivatkin lentokenttäalueella mittavan rakennushankkeen, jonka aikana lentokentän ympäristöön syntyi lähes 300:n rakennuksen lähiö.

 

Kun saksalaisten toiminta Pohjois-Suomessa laajeni, myös kauttakulkuliikenne Porin kautta vilkastui merkittävästi. Esimerkiksi tammi-toukokuussa 1942 Porista lähetettiin pohjoiseen yhteensä 250 lentokonetta. Suomalaisia yhteysupseerissa mielenkiintoa herättivät tällöin erityisesti Porin kautta Lappiin kulkeneet uudenmalliset Messerschmitt Bf 109 F-4-hävittäjät, joiden nopeutta saksalaiset lentäjät kehuivat vuolaasti.

 

 

Saksalaiset kaupungilla ja hiekkarannoilla

Saksalaisten sotilaiden suuri määrä erottui selvästi runsaan 18 000 asukkaan kaupungin katukuvassa. Vaikka saksalaiset asuivat pääasiassa lentokenttäalueella, heitä majoittui myös esimerkiksi kaupungin keskustan hotelleissa sekä yksityishenkilöiltä vuokratuissa asunnoissa. Myös lentokenttäalueen saksalaiset halusivat viettää vapaitaan kaupungin ravintoloissa sekä Yyterin rannoilla, joten liikenne lentokentän ja keskustan välillä oli ajoittain hyvinkin vilkasta.

 

Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamiset Porissa olivat moninaisia ja niihin lukeutui niin ystävyyssuhteita, romansseja kuin nyrkkitappeluitakin. Saksalaisiin suhtauduttiinkin pääasiassa positiivisesti ja saksalaiset olivat eksoottisine tuomisineen suosittuja vieraita useissa talouksissa. Oman särönsä porilaisten ja saksalaisten välisiin suhteisiin tosin aiheutti lentokentällä työskennelleiden sotavankien karu kohtelu, johon alueen asukkaat pyrkivät puuttumaan salakuljettamalla vangeille ruokaa. Myös nuorempia saksalaisupseereita haukuttiin ajoittain käveleviksi propagandakirjoiksi ja näiden kerrottiin suhtautuneen ymmärtämättömästi suomalaisiin oloihin.

 

 

Huoltotukikohdan räjähtävä loppu

Saksalaisten aika Porissa tuli päätökseen, kun Suomi katkaisi suhteensa Saksaan Neuvostoliiton kanssa tehtävän aseleposopimuksen edellytyksenä, ja saksalaisille annettiin käsky poistua Porista 15.9.1944 mennessä. Saksalaiset eivät kuitenkin poistuneet kaupungista vähin äänin, sillä he jättivät perässään ajastettuja räjähteitä, jotka tuhosivat lentokentän rakennuskantaa ja kiitoteitä.

 

Merkittävä määrä rakennuksia kuitenkin selvisi varsin vähin vahingoin. Jäljelle jäänyt rakennuskanta olikin yksi keskeisiä syitä, minkä johdosta Porin lentokenttä valikoitui sodan jälkeen Satakunnan Lennoston tukikohdaksi. Samoin sotavankien päällystämä kiitotie mahdollisti sittemmin kentän soveltumisen Suomen ensimmäisille suihkuhävittäjille. Vaikka lennosto on sittemmin siirtynyt edelleen Porista, saksalaista rakennuskantaa säilyy edelleen käytössä lentokenttäalueella.

 

 

Tutkimusaineistoa arkistoista ja maan alta

Satakunnan Museo aloitti Porin lentokentän sota-ajan vaiheiden tutkimukset vuonna 2019. Arkistotutkimuksia, haastatteluita ja arkeologisia kaivauksia hyödyntäneen tutkimushankkeen tuloksia esitellään tarkemmin näyttelyssä, jossa porilaisten ja saksalaisten väliset kohtaamiset sekä lentokentän historialliset vaiheet ovat merkittävässä osassa.

 

Tutkimus aiheen parissa kuitenkin jatkuu edelleen. Sota-ajan tapahtumien ohessa keskiöön on nostettu myös sota-ajan rakenteiden myöhempi käyttöhistoria sekä sotahistoriallisten tapahtumapaikkojen merkitys niin paikallisesti kuin kansallisestikin. Omia kokemuksiaan sota-ajan muistin paikkoihin liittyen voi jakaa vastaamalla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuseen osoitteessa www.finlit.fi.

 

 

Vilkasta läpikulkuliikennettä ja onnettomuuksia

Porin lentokentän läpikulkuliikennettä ja eri konetyyppejä on pyritty selvittämään arkistolähteiden avulla. Sota-ajan lentoliikenteen yleisten suuntaviivojen ohessa myös yksittäisten lentokoneiden tarinoita on voitu ajoittain selvittää aina niiden rakentamisvaiheista käytön päättymiseen asti.

 

Esimerkiksi lentokentällä vieraillut ”Hessen” -nimen saanut Junkers Ju 90 -matkustajakone tilattiin alkujaan Lufthansan operoimaa matkustajaliikennettä varten. Se kuitenkin siirtyi helmikuussa 1940 tehdyn ensilennon jälkeen suoraan Luftwaffen käyttöön palvellen kuljetuskoneena tammikuuhun 1943 asti. Lentokoneen kuvasi suomalainen työntekijä Porin lentokentällä sodan aikana, kun kone oli edelleen Lufthansan maaleissa.

 

Vilkas lentotoiminta johti ajoittain myös lentovaurioihin ja onnettomuuksiin. Vaikka saksalaisten onnettomuudet pyrittiin usein pitämään salassa, niitä tiedetään tapahtuneen Porissa ainakin 28 kertaa. Useat onnettomuuksissa menehtyneet vainajat haudattiin Porin kirkkopuistoon perustetulle saksalaisten sotilaiden hautausmaalle, mistä saksalaiset vainajat siirrettiin sodan päätyttyä edelleen Vantaan Honkanummen hautausmaan yhteyteen.

 

Tunnetuin saksalaisten lento-onnettomuus tapahtui syyskuussa 1942, kun Porista Köningsbergiin matkalla ollut Focke-Wulf Fw 58 Weihe -yhteyslentokone iskeytyi maahan Kiukaisissa. Onnettomuudessa menehtyivät muun muassa kenttälentovarikon yli-insinööri ja korjaamon päällikkö. Tapahtuma aiheutti kitkaa suomalaisten ja saksalaisten välille, sillä onnettomuuspaikkaa vartioineet suojeluskuntalaiset varastivat vainajien omaisuutta. Varkaat jäivät kiinni yritettyään vaihtaa ryöstösaaliksi saamaansa valuuttaa Suomen markoiksi saksalaisten tukikohdassa.

 

Kirjoittaja Teemu Väisänen on arkeologi ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija. Hän on tutkinut Porin lentokentän sota-ajan vaiheita vuodesta 2019 alkaen ja toiminut Satakunnan Museon näyttelyn sisällöntuottajana. Parhaillaan hän työstää väitöskirjaa liittyen Saksan ilmavoimien lentokenttäverkostoon Suomessa.