Verkosto haluaa lentokenttäpaikkakuntien edunvalvojaksi

Suomen lentokenttäverkosto on suomalaisten, itsenäisten lentokenttien ja lentokenttäpaikkakuntien valtakunnallinen yhteenliittymä.

Suomen lentokenttäverkosto edustaa tällä hetkellä 15 lentokenttäpaikkakuntaa ja edistää toiminnassaan alueiden saavutettavuutta sekä yrityselämän- ja matkailun toimintaedellytyksiä. Verkoston painopistealueena on maakuntien lentokenttien edunvalvonta ja kenttien kehittäminen myös huoltovarmuuden, varautumisen, valmiuden sekä poikkeusolojen vaatimusten näkökulmasta.

Harvaan asuttu maa tarvitsee kenttiä
Kotimaan lentoliikenteen rakenne on ollut keskustelun aiheena jo vuosien ajan. Suomessa toimii pääsääntöisesti yksi kansainväliset mitat täyttävä lentoasema, niin liikenteen määrillä kuin infrastruktuurin laadullakin mitattuna. Suomen suurimmat lentoasemat on ilmailun jo yli satavuotisen historian aikana aina omistanut Suomen valtio.

Maakuntien nopea saavutettavuus oli aina 1990-luvulle asti lähes kokonaan lentoliikenteen varassa. Niin vientiteollisuuden myyntihenkilöt, kuin valtionhallinnon ja kuntien virkamiehetkin käyttivät laajasti lentoliikennettä yhteydenpidossa Helsinkiin ja maailmalle. Liikenneinfrastruktuuri on kuitenkin parantunut voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana, jolloin sekä juna- että tieliikenneyhteydet maan eri osista Helsinkiin ovat parantuneet ja nopeutuneet.

Suomi on kuitenkin suuri ja monin paikoin harvaan asuttu maa, jolloin pelkät maayhteydet eivät ole riittäviä matkailun, vientiteollisuuden tai huoltovarmuuden näkökulmista. Tavoite, jossa koko valtio pidetään asuttuna ja samalla mahdollistetaan elinkeinojen harjoittaminen tasapuolisesti valtion eri alueilla vaatii toimivan lentoliikenteen ylläpitoa.

Ilmailuun tulee uusia mahdollisuuksia
Viime aikoina on yhä laajemmin esiintynyt keskustelua, jossa eri alueiden lentoasemien sulkeminen jollain tavalla parantaisi ja kehittäisi taloudellista toimintaa maakunnissa.

Valtio on ostanut lentoliikennettä eri alueille ja samalla on keskusteltu lentoasemien ylläpidon kustannuksista. Keskustelu lentokenttien lakkauttamisesta on juuri tällä historiallisella hetkellä ennenaikaista, koska ilmaliikenne on juuri uuden aikakauden murroksessa ja toistaiseksi kukaan ei tiedä minkälaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat lähivuosina luovat matkustajien käyttöön.

Suomen lentokenttäverkosto onkin syntynyt vastaamaan juuri tähän, vielä tuntemattomaan kehitykseen. Verkosto syntyi Pyhtään lentokentällä muutama vuosi sitten, kun useita lentokenttäpaikkakuntien päättäjiä kokoontui tutustumaan uusiin lentolaitteisiin sekä tulevaisuuden tapoihin ylläpitää lentokenttiä. Verkosto koostuu tällä hetkellä 15 paikkakunnan edustajista ja verkoston tavoitteena onkin formalisoida ja vakiinnuttaa verkoston toiminta samalla, kun verkosto haluaa laajentua koko maan kattavaksi lentokenttäpaikkakuntien edunvalvojaksi.

Viiden liikenteen infrastruktuuri
Suomen liikenneinfrastruktuurin katsotaan nykyisin koostuvan viidestä liikennemuodosta eli tieliikenne, rautatieliikenne, vesiliikenne, ilmaliikenne sekä tuoreimpana ja yhä tärkeämpänä alueena, tietoliikenne.

Näiden kaikkien liikennemuotojen tarve on ilmeinen, mutta samalla ne palvelevat hyvin erilaisia kohderyhmiä sekä yhteiskunnallisia tarpeita. Eri liikennemuotojen toimintakustannukset ovat myös hyvin erilaisia, mutta ottaen huomioon ilmaliikenteen tehokkuuden ovat siihen käytetyt yhteiskunnan varat kaikkein vähäisimpiä. Yleisellä tasolla on puhuttu valtion ylläpitämän Helsingin ulkopuolisen verkoston käyttökustannuksen olevan suuruudeltaan noin 20 miljoonaa euroa, joka verrattuna muiden liikennemuotojen vaatimiin panostuksiin on hyvin pieni satsaus valtiontalouden näkökulmasta.

Keskusteltaessa eri liikennemuodoista ja niiden vaikutuksista, on pohdinta ilmastonmuutoksen vaikutuksista nykyisin arkipäivää. Globaali lentoliikenne on saanut osakseen syntipukin roolin, vaikka esimerkiksi globaali laivaliikenne tuottaa myös huomattavia päästöjä autoliikenteestä puhumattakaan. Kuten totesin, ei eri liikennemuotoja ole syytä asettaa vastakkain, koska kaikilla on omat roolinsa globaaleissa hankintaketjuissa. Lentokentät itsessään kuormittavat ympäristöä hyvin vähän verrattuna vaikkapa rata- tai tielinjauksen vaatimaan muutokseen luonnon keskellä.

Edunvalvonnalla vaikutetaan sääntelyyn
Lentoliikenteen tekninen kehitys etenee vääjäämättä. Suomen lentokenttäverkoston edistämä alueellisten lentokenttien toiminnan mahdollistaminen on osa tätä kehitystä. Yksi verkoston edunvalvonnan tavoitteista on myös vaikuttaminen suomalaisen ilmailun sääntelyyn. Ilmailun sääntelymaailman taustalla toimii Euroopan Unionin Lentoturvallisuusvirasto EASA.

Euroopan Unioni ottaa omassa politiikassaan kantaa alueiden saavutettavuuteen sekä samalla niihin mahdollisuuksiin, joilla saavutettavuutta mahdollistetaan. Kotimaisen lentokenttäverkoston toimintamahdollisuudet ovat hyvin riippuvaisia siitä, millä tavoin ilmailumääräysten perusteella kaupallista ilmailua voidaan toteuttaa. Lentokenttäverkoston olennaisiin kehitysmahdollisuuksiin vaikuttaa myös se, mitä vaatimuksia viranomainen asettaa ilmatilan käytölle sekä lentokenttien luvanvaraiselle pitämiselle.

Suomen alueellisten lentokenttien kehitys, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja verkostoituminen on nyt kuitenkin saatu alulle. Verkoston tavoitteena on vakiinnuttaa toimintansa yhdeksi Suomen ilmailun kehitykseen vaikuttavista vakiintuneista toimijoista.

Kirjoittaja Petteri Lehti on Suomen lentokenttäverkoston lentoliikenneasiantuntija.

***

Suomen lentokenttäverkosto

Pyhtään kunta vetää Suomen lentokenttäverkostoa, jonka projektipäällikkö on ilmailuasiantuntija Petteri Lehti.
Verkoston nimi on kansankielisesti Suomen lentokenttäverkosto, vaikka ilmailussa kentät erotellaan joko lentoasemiksi tai lentopaikoiksi. Mukana on 15 Suomen noin 90 lentopaikasta. Verkostoa pidetään tärkeänä, koska tulevaisuuden lentolaitteiden ja toimintatapojen myötä kaikille kentille tulee käyttöä. Tällä hetkellä verkoston konkreettista työtä on kenttien konsultointi, yleinen edunvalvonta sekä yhteistyö oppilaitosten kanssa tulevaisuuden ilmailua kehitettäessä.
Teksti: Kirsi Seppälä

Verkosto
• haluaa ylläpitää ja kehittää kaiken kokoisten lentokenttien verkostoa.
• valvoo lentokenttien etua. Tärkeimmät keskustelukumppanit ovat lentokenttäpaikkakunnat, valtio, liikenne- ja viestintäministeriö sekä oppilaitokset
• haluaa varmistaa kenttien rahoituksen.
• voi kouluttaa esimerkiksi kunnossapitohenkilökuntaa ja maapalvelun henkilökuntaa.
• voi tehdä yhteisostoja. Esimerkiksi jäänestoainetta ja energiaa voidaan kilpailuttaa ja ostaa yhdessä. Verkostossa voidaan myydä käytettyä kalustoa.
• voi olla yhteisiä vastuuhenkilöitä, esimerkiksi lentoaseman vastaava johtaja voisi toimia useammalla kentällä samanaikaisesti.
Teksti: Kirsi Seppälä