Varsinkin Etelä-Suomessa Helsingin Malmin, maan vilkkaimman harrastusilmailukentän, kohtalon epävarmuus vauhdittaa niin uusia kuin vanhoja, yksityisiä ja kunnallisia kenttähankkeita.
Ilmailua kohtaan on parin viime vuoden aikana virinnyt uutta kiinnostusta, ainakin jos asiaa mitataan suunnitteilla olevilla tai jo käynnistyneillä kenttähankkeilla ympäri maata. Monilla paikkakunnilla pienlentokentät nähdään nyt uudesta vinkkelistä: väylänä edistää paikallista tuotantoa, taloutta ja turismia.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esitti keväällä, että Malmin pienlentoliikenteen toimintoja voisi korvata kaupunkikenttien verkostolla. Bernerin visiossa uudenlaiset, eri puolille Suomea sijoittuvat kaupunkikentät palvelisivat sekä harrastajia ja kaupallista pienilmailua että tulevaa drone-liikennettä.
Malmi on kuitenkin jo kokonsa puolesta hankala korvattava, muistuttaa SIL:n edunvalvonnan asiantuntija Juha Silvennoinen. Vuoden 2017 aikana kentältä tehtiin 40 196 nousua ja laskua.
”Malmin toimintaluvut ovat sitä luokkaa, että niitä pystyttäisiin siirtämään johonkin vain osittain. Lisäksi yhteydet mahdolliselle korvaavalle kentälle tulisi olla yhtä helppoja ja nopeita kuin nykyisinkin eli sen täytyisi sijaita 15-20 minuutin matkan päässä”, Silvennoinen sanoo.
Käytännössä se tarkoittaa, ettei kenttä voi olla kovin kaukana Kehä III:n ulkopuolella, jotta se pystyisi palvelemaan potentiaalisten ilmailijoiden tarpeita. Ei riitä, että sinne matkattaisiin satunnaisesti muualta, vaan kentälle on löydyttävä riittävä harrastajapohja lähialueelta.
Hyvän saavutettavuuden lisäksi tarvitaan myös riittävästi vapaata ilmatilaa sekä voimaa pyörittää tarvittavaa volyymiä.
”Esimerkiksi laskuvarjohyppy, moottorilentokoulu tai kuumailmapallot tarvitsevat tilaa toiminnalleen joko vaakasuunnassa tai korkeutena.”
Myös tuloillaan oleva miehittämätön ilmailu tarvitsee toimintojaan varten keskuksien lähellä olevien toimipisteiden verkon. Dronet tarvitsevat kuitenkin selvästi vähemmän tilaa kuin miehitetyt koneet: niiden toiminnot on helpompi yhdistää harrasteilmailun kanssa kuin kaupalliseen ilmailuun, jonka prosesseissa on huomattavasti vähemmän joustovaraa.
Jotta verkosto toimisi, se tarvitsee keskuksen, joka ruokkii syöttöliikennettä muille kentille.
”Liikenteen siirtäminen pelkästään ulkokehälle ei toimi, vaan harrastusmahdollisuudet olisivat silloin entistä kauempana yleisön tavoitettavaksi. Ollakseen oikeasti verkosto, se tarvitsee keskelleen hubin, sinne missä ihmiset ovat. Muuten se on vain kenttien kaari”, Silvennoinen huomauttaa.
Monenlaisia hankkeita
Pienlentokenttien kehittäminen paikallistasolla on ollut mahdollista vuodesta 2002, jolloin Metsähallitus sai hoidettavakseen puolustusvoimien vanhat niin sanotut korpikentät. Laki kuitenkin rajoittaa Metsähallituksen oikeuksia maanomistajana ja määrää, että kaikkia näitä kenttiä koskevissa uudistuksissa ja muutoksissa on ensin kuultava puolustusministeriötä. Siksi kenttien ottaminen yhteiskunnassa muuhun käyttöön ei ole aivan yksinkertainen prosessi.
”Etenkin uuden kenttähankkeen kohdalla on tärkeää keskustella kunnan kanssa asiasta, jotta se voidaan rakentaa suoraan alueelle, joka on kaavoitettu logistiikka- ja teollisuusalueeksi. Silloin kentästä saadaan paras hyöty irti kaikkien kuntalaisten kannalta”, Silvennoinen vinkkaa.
Muutenkin kaikilla kenttähankkeilla tulee olla vahva paikallinen tuki – käytännössä alueen maanomistajien, kunnan, ympäristötoimen ja elinkeinoelämän on tuettava hanketta. Mahdolliset kaavoitukselliset esteet, ympäristöseikat ja meluhaittojen kartoitus on selvitettävä ennakkoon tarkasti.
Tällä hetkellä valvomattomien lentopaikkojen kehittämiseen on tarjolla hyvin vähän rahoitusta ja se onkin hoidettava joko seutukunnan omin voimin tai yksityisesti. Mutta jos lentokentän kehittämisprojekti voidaan perustella niin, että se kehittää kunnan elinkeinotoimintaa, silloin hankkeeseen on mahdollista hakea EU:n kehittämisrahoja. Se kuitenkin edellyttää kunnan mukana oloa.
”Ilmailu kehittyy koko ajan, ja on hienoa, että on ihmisiä ja alueita, joilla on tarvetta kehittää ilmailua paikallisista lähtökohdista. Näistä hankkeista syntyy uutta ja kasvua. Niitä saisi olla lisää ja tasaisesti ympäri Suomea”, Silvennoinen toivoo.
”Kiinnostuksen kasvu kertoo, että ilmailu on elinvoimainen harrastus – ja usein myös se ensimmäinen askel ammattiin.”
Hyvinkäällä pitkät perinteet oheistoiminnoista
Maxpo 2015 -messut täyttivät Hyvinkään kentän.
Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Hyvinkään lentopaikalla (EFHV) jytisee ja kenttä saa paljon mediahuomiota. Syynä on Hyvinkään kentän kiitotiellä 6.-9. kesäkuuta järjestettävä hevimusiikin festivaali Rockfest, joka on uusin tulokas Hyvinkään kentän vaihtoehtokäytössä.
TEKSTI Ilkka Kangastalo KUVA Petteri Patolinna
Hyvinkäällä on pitkä perinne käyttää kenttää muuhunkin kuin lentotoimintaan. 1960-luvulla silloinen TVH järjesti kentällä tienreunakaiteiden törmäystestejä, 1970-luvulla oli suuri maatalousnäyttely ja viime vuosina on ollut liukkaan ajon kursseja, Maxpo eli maatalouskoneiden messut ja kiihdytyskisoja. Tapahtumat toistuvat ja Maxpon kanssa sopimus on tehty usealle vuodelle.
”Kentän on oltava avoinna myös muille kuin ilmailijoille, se on imagoasia”, tunnustaa Jukka Helminen, Hyvinkään Ilmailukerhon johtokunnan puheenjohtaja ja lentokentän päällikkö.
Tilaisuuksista jää jonkin verran rahaa paikallisen ilmailutoiminnan hyväksi.
Isompien tapahtumien aikaan kenttä joudutaan sulkemaan ja Rockfestin alta paikalliset purjelentäjät väistävät Selänpäähän muutamaksi viikoksi.
Lentotoiminnalle eri tilaisuuksista aiheutuu aina jonkinlaista haittaa, mutta myös hyötyä: ison festivaalin arvon on huomannut Hyvinkään kaupunki, joka rakensi ja kustansi kentälle vesijohdon ja viemäröinnin. Se on rahallisesti mittava panostus, ja auttaa paikallista ilmailutoimintaa myös ympäristöluvan vaatimusten täyttämisessä.
”Oli taivaan lahja, että kaupunki lähti tähän”, hehkuttaa Helminen.
Hyvinkään ilmailijat ovat taiteilleet pitkään ympäristöluvan kanssa ja lupa onkin parhaillaan valituskierroksella Vaasan hallinto-oikeudessa. Tiukat ehdot ympäristöluvassa tietävät myös sitä, että Malmin suunnasta tulevaa toimintaa ei Hyvinkäälle kovin paljoa mahdu.
Isot rytmimusiikin festivaalit ovat viime vuosina olleet pääkaupunkiseudulla ahtaalla. Helsingin ympäristötarkastajat asettavat konserttiäänentoistolle kohtuuttomia rajoituksia, joten promoottorit ovat etsineet uusia paikkoja festivaaleilleen. Rockfest kokeili viime vuonna Vantaan peltoja, mutta sekään ei oikein ollut sopiva. Voisi kuvitella, että Hyvinkään lentokenttä sopii kymmeniä tuhansia asiakkaita vetävälle nelipäiväiselle festivaalille oikein hyvin. Kentälle on hyvät kulkuyhteydet, soraharjun maapohja ei kovallakaan sateella mene velliksi ja alueella on infraa jo olemassa.
On helppo arvata, että Rockfest tuo Hyvinkäälle paljon positiivista huomiota ja rahaa. Siitä kakusta riittää jonkinlainen viipale myös Hyvinkään lentopaikalla toimivien ilmailijoiden hyväksi.
Nummela kehittyy
“Emme halua, että Malmi lopetetaan, mutta olemme varautuneet jo siihenkin vaihtoehtoon”, NLK:n puheenjohtaja Tom Arppe toteaa.
Nummelan Lentokeskus ry (NLK) kehittää yhdessä usean eri toimijan kanssa Vihdissä sijaitsevaa Nummelan lentokenttää (EFNU). Malmilta on mahdollisesti tulossa BF-lento Oy sekä DC-3-yhdistys ry. Myös vihtiläinen Future Sky Oy ja lahtelainen Blue Skies Aviation Oy ovat kiinnostuneet siirtämään ainakin osan toiminnoistaan Nummelaan.
TEKSTI JA KUVA Harri Mustonen
Malmin alasajo sekä ilmailuyritysten tulo tarkoittaisi Nummelaan kahden tai kolmen uuden hallin rakentamista. Rakentamiskiellossa olevalle kentälle ollaankin hakemassa poikkeamislupaa, johon NLK:n puheenjohtaja Tom Arppe kertoo kunnan suhtautuvan myönteisesti. Hallien rakentamisen lisäksi kaikki kiitotiet asfaltoitaisiin uudestaan niin, että pääkiitotien kooksi tulisi 1 600 x 20 metriä. Myös tankkauspaikan suojausta laajennettaisiin.
Suunnitelmat ovat edenneet jo niin pitkälle, että niistä on tehty alustavat asemapiirrokset.
Hallit olisi Arpen mukaan rakennettava vuoden 2019 aikana ja asfaltointi aloitettava ensi keväänä. Kireään aikatauluun vaikuttaa Malmin tilanne, jossa sopimus on näillä näkymin loppumassa 2020. Ilmailuliitossakin aktiivisesti toimiva Arppe pelkää, että tämän myötä useat Malmin koneet saattavat siirtyä Suomesta pois.
”Ymmärtääkseni sieltä on jo nyt lähtenyt muutama kone muille maille.”
Mikäli tämän Suomen tärkeimmän yleisilmailukentän toiminta lakkaa, toisivat Nummelan tarjoamat mahdollisuudet ongelmaan yhden ratkaisun. Nykyään kentästä vastaa NLK, mutta Arpen mukaan Nummelaan ollaan perustamassa uutta yhdistystä, johon kuuluisivat kaikki kentän toimijat – niin harrastajat kuin yritykset.
Kunta myönteinen hankkeelle
Harjulla sijaitsevan kentän molemmin puolin on taajamat ja kenttää ympäröivät lenkkipolut. Tämä asettaa lentotoiminnalle omat haasteensa.
”Pääasiallisen kiitotien 22-04:n molemmissa päissä ovat teollisuusalueet, lisäksi vieressä on Hanko-Hyvinkää -tie eli tällöin ei tarvitse lentää asutusten yli”, Arppe kertoo.
NLK:n ympäristölupa on mitoitettu vain purjelentotoimintaan, mutta sen puitteissa voidaan kattaa nykyisellään kaikki muut suunnitellut toiminnan lisäykset paitsi DC- 3:lla operointi. Tulevan yhdistyksen nimiin on kuitenkin tarkoitus hakea uutta ympäristölupaa ja siihen kaavaillaan muutosta, joka mahdollistaisi myös DC-3:n lennot kentältä.
Nummelan kenttähanketta on suunniteltu pitkään, mutta varsinaisesti neuvottelut käynnistyivät viime vuonna. Toisin kuin monessa muussa kunnassa, Vihdissä lentokenttä on nähty pikemminkin resurssina, jota kannattaa hyödyntää, kuin ympäristöä haittaavana ja rajoittavana tekijänä. Ehdoton edellytys on kuitenkin kentän ympärillä olevan ulkoilualueen säilyttäminen.
”Emme missään tapauksessa halua pienentää ulkoilumahdollisuuksia”, Arppe toteaa.
Ilmailijat ja lenkkeilijät mahtuvat kyllä samalle harjulle, kunhan turvallisuus taataan kiitoteiden reunoille asennettavilla ohjaavilla aidoilla sekä opasteilla.
Kunnan virkamiesten käymien neuvotteluiden lisäksi NLK on esitellyt hanketta myös kunnanvaltuustossa.
”Siellä esitettiin fiksuja kysymyksiä, ei mitään negatiivisia kommentteja”, Arppe kertoo.
Tulevaisuus näyttää, miten ympäristön asukkaat suhtautuvat lisääntyvään lentotoimintaan, mutta ainakin monet ikänsä Nummelassa asuneet ovat tottuneet taivaalla surraaviin koneisiin. Heille kevään odotettu merkki on Hinun ilmestyminen taivaalle.
Pyhtää pyrkii kärkikentäksi
Marraskuussa Pyhtään kiitotielle laskeutui Pilates PC-12.
Pyhtään lentokenttä (EFPR) pyrkii tosissaan merkittäväksi Etelä-Suomen kentäksi. Tällä hetkellä alueella on päällystämätön 1 200 x 30 metrin kiitotie, joka on tarkoitus myöhemmin asfaltoida. 90 hehtaarin alueen hankki Redstone Aero Oy, jonka keulahahmona ja toimitusjohtajana toimii lentokapteeni Esa Korjula. Lentokenttäyrityksen taustalla on yksityishenkilöitä ja yrityksiä.
TEKSTI Lasse Tuorila KUVA Esa Korjula
Kaikki valot vilkuttavat vihreää Pyhtään lentokentän toiminnan aloittamiselle. Kenttä sai ympäristöluvat ja siihen liittyvän toiminnan käynnistysluvan. Projekti sai alkunsa viime vuoden alussa, kun Esa Korjula ja ryhmä muita ilmailualan aktiiveja Helsingistä ostivat Pyhtäältä noin 90 hehtaarin alueen lentokentän rakentamista varten. Kentällä on myös Trafin myöntämä lentopaikan rakentamislupa.
”Käytännön tasolla se merkitsee, että kenttä on lentokunnossa”, tiivistää Korjula, joka oli vastaanottamassa kentälle viime marraskuussa koeluontoisesti laskeutunutta Pilates PC-12:a.
Toistaiseksi kenttää ei ole vielä otettu lentopaikkana käyttöön, mutta sitä voi käyttää maanomistajan luvalla. Kiitotien suunta on 33/15.
”Kiitotie on nyt noin Malmin pääkiitotien kokoinen. Käyttäjien tarpeet sitten ratkaisee: jos joku tarvitsee pidempää kiitotietä, niin sitten jatketaan. Alue on niin iso, että kiitotiestä saadaan sen mittainen kuin halutaan.”
Myös mahdollisen risteävän kiitotien rakentamista mietitään tulevaisuudessa. Alueella on tarkoitus harjoittaa lentotoiminnan lisäksi muun muassa testaustoimintaa.
”Lentokentän ydintoiminta on lentäminen, mutta kansainvälisten esimerkkien valossa lentokenttäinfrastruktuuri sopii hyvin moneen muuhunkin maatalousnäyttelyistä lähtien. Se voisi olla yrityksille sijoittautumispaikka, olivat ne sitten logistiikkayrityksiä, drone-testikeskus tai ajoneuvojen testausta. Tai se voi olla vaikka vaatevalmistaja, joka haluaa profiloitua ilmailuympäristöön.”
Monenlaisia halleja
Kenttäyhtiö on saanut jo rakennusluvat hallirakennuksille. Tarkoitus on rakentaa monen kokoisia halleja – eikä pelkästään ilmailutoimintaa varten.
”Tulee isoja halleja, joista voi ostaa tai vuokrata paikan. Jos haluaa oman hallin yksityishenkilönä tai vaikkapa kerhona, silloin pieni halli voi olla ratkaisu. Yhtä lailla siellä voi pitää venettä tai harrasteautoa. Keskikokoiset hallit on tarkoitettu ilmailualan toimijoille, kuten huoltoyrityksille. Lentokenttäyhtiölle tulee myös oma halli.”
Tällä hetkellä kentästä ei ole tarkoitus tehdä valvottua lentopaikkaa lennonjohtotorneineen. Asia voi Korjulan mukaan tulla ajankohtaiseksi, jos kentälle tulee esimerkiksi sellaista lentokoulutustoimintaa, joka tarvitsee lennonjohtopalveluja.
”Meille tulee mittarilähestymiset: nykysäädösten mukaanhan mittarilähestymisiä voidaan tehdä myös lentopaikalle. Se ei enää edellytä lennonjohtoa.”
Pyhtään kenttä on siinä mielessä harvinainen, että se on ensimmäinen Etelä-Suomen kentistä, johon on investoitu voimakkaasti 2000-luvulla. Esimerkiksi Malmin kenttä on ollut tämän vuosituhannen rakennuskiellossa.
”Nyt tiedetään, että täällä voidaan olla ja tänne uskaltaa investoida.”
Malmin toimintoja Pyhtäälle
Korjula ei kuitenkaan halua yhdistää Pyhtään kenttää Malmiin.
”Olen koko ajan sanonut, ettei Malmin kenttää voi korvata. Onhan se sijainniltaan ainutlaatuinen ja siihen sisältyy monia muitakin arvoja – kulttuuria, historiaa ja luontoarvojakin. Mutta erityisesti ammattimainen toiminta on Malmilla vaikeutunut ja jopa estynyt kokonaan. Jossain niitä Malmin toimintoja pitää pystyä jatkamaan. Pyhtää antaa siihen hyvän mahdollisuuden.”
”Malmin toimintoja voi muuttaa tänne, mutta kenttää ei. Malmin puolustaminen jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin. Jos Malmi sulkeutuu puolentoista vuoden päästä, ei voi käydä niinkään, että olemme aivan tyhjän päällä.”
Korjula ei usko raskaaseen reittiliikenteeseen Pyhtäällä, mutta tilauslentotoiminnalle se olisi hänen mielestään oivallinen paikka. Yksimoottorisella turbiinikalustolla voidaan harjoittaa myös kaupallista lentotoimintaa. Taksilentojen kustannukset tulevat jatkossa olemaan huomattavasti edullisempia kuin ennen.
”Me olemme pioneeripaikka, kun saadaan lähestymiset Pyhtäälle. Se tuo taksilentämisen ihan uusien tahojen ulottuville.”
Lentokoneella kotipihaan
Kaavaluonnoksessa hangaarit olivat vielä omassa rivissään, mutta uudessa suunnitelmassa ne on sijoitettu asuinrakennuksen yhteyteen.
Vanhasta Sassin kentästä Mänttä-Vilppulassa aiotaan tehdä monipuolinen lentokeskus, jonka sydämenä toimisi airpark. Omalle airpark-talolleen voisi huristella lentokoneella hissukseen hidaskatuja pitkin.
TEKSTI Lasse Tuorila KUVA Visart
Sassin vanhalle sellupuuvarastoalueelle rakennettiin 1970- luvun alussa sorapintainen lentopaikka G. A. Serlachius Oy:n lannoituslentojen tukikohdaksi (sorapintainen kiitotie 735 x 18 metriä). Lentopaikka oli virallinen vuoteen 1982, jonka jälkeen harrastajalentotoiminta jatkui maanomistajan luvalla lähes keskeytyksettä viime vuosiin saakka.
Vuosina 2005-2006 Mäntän kaupunki kävi alueen ostamisesta neuvotteluja. Samoihin aikoihin tutkittiin kentän kunnostamisen ja kehittämisen edellytyksiä Lentävät Museokoneet ry:n hallinnoimassa, Leader-rahoitetussa selvityshankkeessa. Alueen ostaminen kaupungille ei kuitenkaan tuolloin toteutunut.
Kaupunki alkoi tuumia kenttäalueen ostamista pontevammin, kun lentokoneasentajakoulutukselle alettiin puuhata tiloja. Sastamalan koulutuskuntayhtymän Mäntän seudun koulutuskeskuksen uusi koulutushalli päätettiin rakentaa Sassin alueelle, ja toiminta alkoi syksyllä 2016.
Kun Sassin alue siirtyi kaupungin omistukseen, harrastajalentotoiminta alueella piristyi. Paikallisena ilmailuyhdistyksenä toimii Lentävät Museokoneet ry, joka on vahvasti sitoutunut lentotoiminnan ja -paikan kehittämiseen. Selvitysten mukaan Sassin lentopaikalla on erinomaiset edellytykset kehittyä vetovoimaiseksi ja aktiiviseksi pienlentopaikaksi Etelä-Suomen 50 muun pienlentopaikan joukossa.
Hidaskaduilla lentokoneella
Airpark-konsepti on harvinainen Euroopassa: tällä hetkellä niitä on alle kymmenen, kun Yhdysvalloissa airparkeja on noin 600. Suomea lähin airpark sijaitsee Ruotsissa, Taalainmaan Siljansnäsissä.
Sassi-Kannusniemeä koskevassa yleissuunnitelmassa alueelle tulee nykyistä toimivampi lentopaikka, kuusi uutta korttelia, kansanpuisto ja muita viheralueita sekä vesialue. Sassin asemaluonnos käsittää 52,5 hehtaaria.
Pirttilahden ja Sassinlahden rannassa on varaus 18 loma- ja asuinrakennuksen muodostamille tonteille. Näille airpark-rakennuksille voi rullata hidaskatuja pitkin pienlentokoneilla.
Tonteista kahdeksan on omarantaisia. Niille voidaan rakentaa asuinrakennus talous- tai hangaarirakennuksineen. Rakentamisoikeutta tonteilla on 300 kerrosneliömetriä. Ensimmäisessä vaiheessa kaavoitetaan alueen eteläisintä osaa.
Luonnoksen mukaan kortteleihin rakennetaan yksisuuntaisia hidaskatuja, joita pitkin voisivat kulkea niin maa-ajoneuvot kuin lentopelitkin. Lentopaikkaa kehitetään viralliseksi, valvomattomaksi pienkoneiden lentopaikaksi. Kaavaluonnoksessa on myös vene- ja vesitasolaitureiden paikkoja.
”Kaavaluonnos oli nähtävillä ennen joulua 2017 ja siihen tulleiden viranomaisten kannanottojen sekä muun saadun palautteen perusteella kaava on viety eteenpäin. Kaavaehdotus oli nähtävillä 14. toukokuuta asti eikä siihen tullut juurikaan muistutuksia tai huomautuksia. Kaava on menossa kaupunginhallitukseen 11. kesäkuuta ja valtuustolle 18. kesäkuuta”, kertoo Mänttä-Vilppulan kaavoituspäällikkö Riina Jorasmaa.
Kaava menee edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ja sen jälkeen on vielä virallinen valitusaika.
”Kaavoitusasiassa on aina odotettavissa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Mutta mahdollisimman pian, kun kaava on saanut lainvoiman, yritetään päästä tekemään kunnallistekniikkaa. Ensimmäiseksi toteutettaisiin kiitotie ja sen ympäristö, jotta toiminta mahdollistuisi”, toteaa Jorasmaa.
Nykyinen kiitotie on tarkoitus leventää, pidentää ja päällystää. Vain parinsadan metrin päästä kentästä löytyy kahvila sekä kylmähuoltoasema, josta saa polttoainetta. Majoituspalveluihin on noin puolitoista kilometriä.
Kaavaluonnoksessa on Sassin alueella 26 881 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Niistä airpark-tonttien osuus on 5 532 neliötä.
Lentopaikan eteläpuolelle sijoittuu kolme korttelia ympäristöhäiriöttömien yritysten toimitiloja varten. Nyt tällä yritysalueella on lentokoneasentajakoulutuksen halli.
Sassin asemakaava-alue on suureksi osaksi rakentamatonta, kaupungin omistamaa maata, mutta osin yksityisen maata. Alueeseen sisältyy kaupungin omistamaa vesialuetta.
Palvelut tärkeitä
Mänttä-Seura ry:n alulle panemasta Sassin alueen Master Plan -kehittämishankkeesta tehtiin Tampereen ammattikorkeakoulussa opinnäytetyö vuonna 2016. Maarit Polvi-Malkin ja Päivi Poskelan tutkimuksen perustana oli Mänttä-Sassin lentopaikan palvelukonseptin luominen käyttäjiä kuuntelemalla. Siinä vertailtiin 236 kotimaisen ja ulkomaisen lentopaikan palveluprofiileja. Työ antaa hyviä vinkkejä minkä tahansa lentopaikan pyörittämiseen.
Tutkimuksen mukaan kotimaan harrasteilmailijat pitivät lentopaikalla tärkeänä polttoaineen jakelua, siipipainoja koneita varten, ja suurin osa vastaajista halusi myös kestopäällysteisen kiitotien. Lisäksi lennonvalmistelutilojen saatavuutta ja internetyhteyttä pidettiin arvokkaina. Muita tärkeitä palveluja vastaajien mielestä olivat saniteettitilojen, kahvila- ja ravintolapalvelujen tarjoaminen lentopaikalla. Myös majoituksen olemassaoloa arvostettiin ja tärkeimmäksi vaihtoehdoksi nousi mökkimajoitus. Samoin toivottiin kuljetusmahdollisuutta lentopaikalta muualle kaupunkiin.
Kyselyyn vastanneista suurin ryhmä oli ultrakevyt- ja moottorilentäjät.
Tutkimuksessa todettiin, että pelkästään ilmailijat eivät pysty ylläpitämään palveluyrityksiä Mänttä-Sassin alueella, vaan siellä pitää toteuttaa palvelukokonaisuus, joka houkuttelee muitakin matkailijoita sekä paikallisia asukkaita. Jos Mänttä-Sassin alueen kehittäminen sujuu suunnitellusti, lähin vastaavan tasoinen lentopaikka olisi 143 kilometrin päässä Jämillä.
