Uuttera datankeruu ja trimmaaminen tuottivat tulosta
Ranskan Moncontourissa pidetyissä vapaastilentävien lennokkien MM-kilpailuissa Suomen joukkuetta johtaneen Tommi Isotalon mukaan joukkuemaailmanmestaruudesta kuuleminen sai hänet epäuskoisiin fiiliksiin, kun samaan aikaan jotkut vielä keskittyivät viimeisiin kisasuorituksiinsa.
Juhlatunnelmiin Isotalo kertoo päässeensä, kun yhdeksänhenkinen Suomen joukkue nousi korkeimmalle palkintokorokkeelle ja Maamme-laulu soi. Ensimmäisiä onnittelijoita olivat ruotsalaiset ja virolaiset, jotka olivat otettuja joukkuemaailmanmestaruuden päätymisestä pienelle lennokkimaalle.
Kova juttu oli sekin, että F1A-liidokkiluokan henkilökohtaisen maailmanmestaruuden voitti monien suomalaisten lennokkiharrastajien tuntema Lauri Malila. Hän edustaa Sveitsiä.
Tommi Isotalo lennätti F1B-kumimoottorilennokkien sarjassa erinomaisesti saavuttaen kuudennen sijan. Kuva: Olli-Matti KarhunenVarmat otteet koko joukkueella
Tommi Isotalo analysoi suomalaisten MM-voiton johtuneen siitä, että kaikki tekivät vahvat kisasuoritukset.
Hienoimpien kisamuistojen joukkoon Isotalo nostaa kolmen suomalaisen pääsyn F1A-liidokkien fly-off-kierroksille. Parhaiten niissä menestyi Kalle Koivula, joka saavutti henkilökohtaisessa kilpailussa 10. sijan. Ison kisan tuntua lisäsi esimerkiksi se, että fly-offeissa oli mukana 150 ajanottajaa.
Hieman Isotaloa jäi kismittämään, ettei suomalaisille herunut henkilökohtaisia mitaleja. Niiden saavuttaminen oli lähellä, mutta hiuksenhienoilla eroilla on maailman kärjessä iso merkitys.
Matti Lihtamo odottaa oikeaa starttihetkeä. Kuva: Olli-Matti Karhunen
Nyansseissa on hiottavaa
Vapaastilentäviä liidokkeja harrastavalle Olli-Matti Karhuselle Ranskan MM-kisat olivat hänen F1A-uransa toiset.
RC-Freestyle Hyvinkäätä ja Lennokkikerho RAKU:a edustava 41-vuotias Karhunen valmistautui MM-koitokseen niin tunnollisesti kuin kolmen pienen tytön isä perhekiireiltään pystyi. Hän olisi halunnut hoitaa monet pikkuasiat vielä paremmin, mutta liidokit olivat kuitenkin trimmissä hyvissä ajoin ja lennätystreeniä järjestyi.
Lennokkeja lapsesta saakka ja F1A:ta kymmenkunta vuotta kisamielessä harrastaneen Karhusen mukaan MM-reissun keskeiset opit liittyvät lennätykseen kuin myös kisatapahtuman nyansseihin.
Lennokkeja sekä tekniikkaa vertaillessaan Karhunen totesi suomalaisten olevan hyvällä tasolla. Lennokkeihin asennettavat GPS-hakulaitteet ovat yleistyneet vauhdilla ja sellaisia nähtäneen enenevissä määrin myös Suomessa.
MM-kisoissa monet lennokit päätyivät 1—2 kilometrin päähän lähtöpaikalta ja vieläpä korkeakasvuiseen auringonkukkapeltoon. Niiden lennokit löytyivät helposti, joilla oli hakulaite.
— Hakija näkee kännykän karttapohjalla suunnan ja matkan lennokkiin. Samaan kännykkänäyttöön voidaan lisätä näkymään myös toiset lennokit ja henkilöt, kuvailee F1B-luokassa lennättänyt Matti Lihtamo laitteiston toimintaa.
Aggressiivinen jäähdytys kiinnitti huomiota
Suomalaisista parhaiten F1B-kumimoottorilennokkien henkilökohtaisessa kilpailussa pärjäsi lappeenrantalainen Tommi Isotalo olemalla luokkansa kuudes. Hänen kohdallaan valmistautumista edesauttoi se, että kalusto pysyi alkuvuoden ehjänä ja koneet olivat matkaan lähdettäessä hyvässä trimmissä.
Tärkeänä Tommi Isotalo pitää kisapaikalla tekemiään viimeistelytreenejä, jotka antoivat luottoa osaamiseen ja lennokkien toimintaan. MM-kisojen kärkisijoille pääseminen edellyttäisi Isotalon mielestä kattavampaa dataa keräävää lentologgeria ja entistä perinpohjaisempaa analystointityötä. Myös muiden joukkueiden harjoittama runkojen sekä kumien voimallinen jäähdyttäminen ennen lentoa herätti suomalaisissa huomiota.
— Mekin jäähdytimme, muttemme niin aggressiivisesti, Tommi Isotalo vertaa.
Uusien sääntöjen mukaan loggerit on tarkastettava fly-offien jälkeen. Ranskalaisilta se sujui alkukangertelun jälkeen erinomaisesti ja siitä on Isotalon mukaan otettavissa oppia kotimaisiinkin kisoihin.
Harrastelabra tuotti tulosta
Useat MM:t ennen Ranskan kisoja kiertänyt F1B-lennättäjä Janne Isotalo tuumaa kisamenestyksen johtuneen osaltaan siitä, että hän ja velipoika Tommi olivat saaneet petrattua suorituksiaan 20 prosenttiyksiköllä kevään ja kesän aikana.
Kun SM-kausi päättyi, Isotalot tekivät harrastelaboratorioonsa laitteistot, joilla he keräsivät kumimoottoreista dataa. Se analysoitiin ja vietiin huhtikuun lopussa käytäntöön.
— Sitä seurasi aika iso työ, kun kaikki lennokit trimmattiin uusiksi. F1B-koneissa on olennaisinta, miten korkealle ne saadaan kumimoottorilla nousemaan. Kisoihin lähtiessä kaikki ei ollut ihan parhaassa kunnossa, muttei meillä ollut aikaa tehdä muutoksia, Janne Isotalo kertoo.
Huoltotyö antoi varmuutta
Mäntsälässa asuva ja Isotalojen tapaan Lappeenrantalaista Model Club Fly High -kerhoa edustava kokenut MM-kisaaja Ari Kutvonen lennätti Ranskassa F1C-polttomoottoriluokassa. Hänellä on tapana huoltaa kisareissujen edellä koko kalusto: moottorit, potkurit, vivustot, timerit, kaapelit, peräsimille menevät vaijerit ja kaikki muu.
— Samalla tulee tarkistettua rungot, siivet ja peräsimet niin, ettei rakenteisiin ole syntynyt piilovaurioita, sillä pienetkin vauriot saattavat tuhota koko kisan, Kutvonen tarkentaa.
Kutvosen kohdalla valmistautumiseen kuului myös osallistuminen parille harjoitusleirille.
— Itse kilpailussa oli sopivasti jännitystä ja onnistumisen iloa. Joskus tulee myös pettymyksiä, mutta tällä kertaa koko joukkue ja sen yksilöt onnistuivat hienosti ja lopputulos oli sen mukainen, Kutvonen iloitsee.
Suomi voitti joukkue-MM:t
- Vapaastilentävien joukkue-MM:n 2023 voitti Suomi, toiseksi tuli Saksa ja kolmanneksi Puola.
- Suomea edustivat F1A:ssa Jari Valo, Olli-Matti Karhunen, Kalle Koivula ja Meri Niiranen, F1B:ssä Matti Lihtamo, Janne Isotalo ja Tommi Isotalo ja F1C:ssä Ari Kutvonen, Valtteri Niiranen ja Jari Valo.
- Joukkue-MM ratkeaa siten, että jokaisen kolmen vapariluokan — liidokkien, kumimoottorilennokkien ja polttomoottorilennokkien — kolmen parhaan urheilijan lennättämät sekunnit ynnätään.
- Mikäli joukkueet ovat tasapisteissä, kilpailijoiden sijoitukset ynnätään ja pienimmän lukuarvon saava joukkue voittaa.
- MM-kilpailujen yksilötulokset löytyvät osoitteesta www.model.wings.rs.
Lennokkitarvikkeista kertyi iso lasti
Viisikymmenluvun lopusta saakka lennokkeja harrastanut espoolainen Matti Lihtamo rakensi MM-kisoja varten yhden uuden F1B-luokan lennokin käyttämällä eri valmistajien puolivalmiita ja valmiita osia. Kahta lennokkiaan hän paranteli asentamalla uudet siivet ja korkeusperäsimet. Kumimoottoreita Lihtamo teki ja testasi mukaan noin 80 kappaletta.
Lopulta Ranskaan lähti kuusi kuljetusboksiin pakattua lennokkia, Lihtamon kehittelemä uusi sääasema, kumimoottorin vetoteline ja -veivi, teltta, jakkara, reppu, kiikari kolmijalkoineen, akkulaturit ja työkalut. Vaikka lennokkitarvikkeet ovat pääasiassa keveitä, Lihtamolla oli lentokoneessa kuljetettavaa matkatavaraa 54 kiloa.
Kisapaikalla tehdyillä viimeistelytreeneillä oli iso merkitys Lihtamolle, etenkin kun säätkin suosivat. Hän harmittelee lennätysharjoittelun vähäisiä mahdollisuuksia Suomessa. MM-kisoihin treenatessa ne rajoittuivat muutaman tunnin iltalennättelyihin Räyskälässä tai Jämillä. Vuosia sitten SIL järjesti ammattivalmentajien avulla henkisen valmennuksen kursseja, joissa kertynyt materiaali osoittautui Lihtamon mukaan taas kerran toimivaksi.
