”Hyvän ilmailuharrastekulttuurin edistäminen ja sen vieminen eteenpäin seuraaville harrastajapolville on paikallisseurojen ja kerhojen tärkeä tehtävä.”
“Ilmailuyhteisö on hyvin tiivis, meillä on välittömät suhteet ja voimme keskustella kaikista asioista. Ilmailun turvallisuus onkin erittäin hyvällä tasolla”, Trafin pääjohtaja Mia Nykopp kiittää.
Tapaamme Trafin pääjohtajan Mia Nykoppin kanssa Suomen Ilmailumuseon tiloissa, Vantaan Aviapoliksessa. Pohdimme harrasteilmailun ja Trafin suhdetta, joka on hioutunut vuosien työn ja hyvien henkilösuhteiden ansiosta toimivaksi ja koko ilmailualaa hyödyttäväksi yhteispeliksi.
Yhteistyö Ilmailuliiton kanssa on Nykoppin mukaan välitöntä, aktiivista ja mutkatonta.
”On tärkeää tehdä yhteistyötä ja olemme aina valmiita kuuntelemaan Ilmailuliiton asiantuntijoita. Esimerkiksi dronet voisivat olla seuraava isompi asia, josta olisi hyvä keskustella”, Nykopp ehdottaa.
”Trafi on hyvin vahva vaikuttaja eri foorumeilla kansainvälisesti, EU-tasolla sekä kansallisesti. Sik- si on tärkeää, että meillä on välitön yhteys eri liittoihin, jotta voimme keskustella asioista, joita on käynnissä vaikkapa EU:ssa.”
Eri lajien asiantuntijat on otettava Nykoppin mukaan riittävän ajoissa mukaan keskusteluun.
”Meillä on halu olla korvat höröllämme. Haluamme kuulla, mitä toiveita ja tarpeita harrastajilla on, ja miten harrastajat näkevät tulevaisuuden. Ilmailuliiton voimavara onkin juuri siinä, että mukana on hyvin erilaisia ja eri ikäisiä harrastajia.”
Trafin näkökulmasta ilmailun turvallisuustyökalupakissa on hyvät elementit ja työkalut. Sääntely on aina se viimeinen vaihtoehto turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi, tärkeintä on oikea asenne ja tekeminen. Harrastusilmailussa on näkyvissä selkeä toimintamalli, joka on ilmailijoilla aina selkärangassa asti. Eli kyky tunnistaa uhat ja alentaa riskejä.
Tieto on keskeinen asia viranomaistyössä
Tiedon merkitys korostuu koko ajan ja siksi on tärkeää, että päätösten perustaksi on olemassa säännöllistä, systemaattista pohjatietoa. Trafi kerää poikkeamailmoitusten perusteella ilmailun turvallisuustietoa ja viime vuonna niitä ilmoitettiin vajaat 8 000. Se on ennätyksellinen määrä, kiitos hyvän suomalaisen raportointikulttuurin.
”Ilmailu on tässä suhteessa esimerkkinä muille liikennemuodoille. Esimerkiksi merenkulussa raportointivelvollisuus on otettu käyttöön vasta nyt”, Nykopp sanoo.
Kerättyä turvallisuustietoa käytetään osana Trafin turvallisuusjohtamistyötä. Sen pohjalta muodostetaan turvallisuustilanteen kokonaiskuva ja nähdään suunta, mihin ollaan menossa.
Tietoa saadaan myös auditoinneista ja tarkastuksista, kuten asematasotarkastukset, matkustajailmoitukset, lentotuntimäärät ja muut operaatiotiedot.
Kokoaan suurempi ilmailumaa
Suomen painoarvo Euroopan ilmailuasioista päätettäessä on vahva. Osan siitä muodostaa Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu, joka on Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) hallintoneuvoston puheenjohtaja. Euroopassa Trafin asiantuntijat edistävätkin Nykoppin mukaan määrätietoisesti ja suunnitellusti Suomen asioita.
”Suomi on harrasteilmailussa hyvin verkottunut ja meillä on hyvät yhteydet eurooppalaisiin järjestöihin. Hyvä esimerkki on ultrakevyiden ilma-alusten painonmuutos, jonka edistämisessä Trafi oli keskeisessä roolissa.”
”Kun Suomen ääntä saadaan Euroopassa kuuluviin, on tärkeää, että meillä on oikeat sisällöt ilmailun toimijoiden näkökulmasta. Siksi on tärkeää, että ymmärrämme liitynnät eri suomalaisiin toimijoihin.”
Harrasteilmailuun on liittynyt jo pitkään kustannustason nousu, joka on osin johtunut Euroopan tasolla tehdyistä uusista määräyksistä. Ne ovat vaikuttaneet harrastajien toimintaedellytyksiin.
”Trafi haluaa edistää harrasteilmailun osaamista ja turvallisuutta jatkuvasti. Heinäkuussa tulee harrasteilmailun koulutusorganisaatioita koskevan määräyksen kevennetty painos. Siinäkin on huomioitu, miten me voimme osaltamme viranomaisena vaikuttaa harrasteilmailun toimintaedellytyksiin.”
Pääjohtajana vuoden pesti
Nykoppin pesti Trafin pääjohtajana on määräaikainen ja kestää tämän kalenterivuoden loppuun.
Ensi vuoden alussa aloittaa uusi liikenteen ja viestinnän virasto, jonka pääjohtajan paikka menee hakuun syksyn aikana.
Ilmailupiireissä on kannettu huolta, miten harrasteilmailun intressit ja näkemykset tulevat uudessa mallissa huomioiduiksi.
”Ilmailun käy hyvin, niin kuin kaiken liikenteen”, Nykopp naurahtaa.
”Me otamme Trafista mukaamme kaiken asiantuntemuksemme, sidosryhmämme ja asiamme. Uusi viranomainen on varmasti vähintään yhtä vaikuttava ja vakuuttava kuin tämä nykyinenkin.”
Nykoppin mukaan on järkevää, että liikenne ja viestintä ovat tulevaisuudessa aikaisempaa tiukemmin sidoksissa. Esimerkiksi dronejen kohdalla taajuusalueet kuuluvat viestintäviraston nykyiseen vastuualueeseen ja ne ovat keskeisessä asemassa, kun vaikutetaan siihen, miten kansainvälisellä tasolla tullaan ratkaisemaan asioita.
Digi-ilmailu tekee tuloaan
Automaatiota ja digitalisointia on hyödynnetty ilmailussa jo pitkään, mutta Nykoppin mukaan ilmailussakin on edelleen asioita, joita olisi hyvä katsoa digitalisaation näkökulmasta.
”Esimerkiksi kaupallisessa ilmailussa on palvelukokonaisuuksia, joissa digitalisaatio tulee näkymään selvemmin matkailijoille.”
Ilmailu on tulevaisuudessa osa suurempaa kokonaisuutta, joka alkaa matkan varauksesta, jatkuu lentomatkaan sekä paluuseen takaisin kotiin. Huoltotoiminnassa, lennonsuunnittelussa ja lennonvarmistuksessa keskeiset järjestelmät voivat tulla vieläkin älykkäämmiksi. Tiedon saatavuus ja analysointimenetelmät palvelevat turvallisuustyötä entistä paremmin.
”Digitalisaation, digi-ilmailun, myötä myös miehittämätön ilmailu yleistyy. Sen etenemisvauhti on kuitenkin edelleen arvailujen varassa.”
Digitalisaatioon liittyvät myös monet, erityisesti harrastajille tarkoitetut sähköiset palvelut, kuten droneinfo-verkkosivusto. Trafi on lisäksi mukana kehittämässä EASA:n ja ICAO:n kanssa harrastajillekin tarkoitettua sähköistä lupakirjaa.
”Tutkimme ajoneuvopuolen mobiiliajokortissa käytettyä tekniikkaa, saisimmeko sähköisen lupakirjan myös ilmailuun.”
Digitalisuutta on käytetty myös ilma-alusten rekisteritietojen hyödyntämisessä. Niitä on saanut jo viime vuodesta lähtien sähköisesti rekisterinumerolla.
”Kuulemme mielellämme kaikista tällaisista harrastajien tarpeista, joissa palvelu ei ole vielä sähköinen tai digitaalinen”, Nykopp sanoo.
”Suomi on ollut tähän saakka hyvin liberaali dronejen säätelyssä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että eurooppalainen drone-säätely tuo lisävaatimuksia”, pääjohtaja Mia Nykopp sanoo.
Dronejen sääntely valmisteilla
Yhdysvalloissa dronet ovat saamassa lupia kaupalliseen pakettien kuljetusliikenteeseen. Nykoppin mukaan Euroopassa ei olla kovinkaan kaukana vastaavasta toiminnasta. Itse asiassa Postilla oli jo vuonna 2015 kokeilu pakettien kuljettamisesta droneilla ja periaatteessa Suomessa voisi jo nyt tehdä tavarakuljetuksia miehittämättömillä laitteilla.
”Toki se edellyttää, että infra tukee tätä toimintaa. Jos tällaisesta toiminnasta tulee laajamittaista, on selvitettävä, miten lennonsuunnittelu ja liikenteenohjaus toimivat yhteen. Lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät.”
Euroopassa on jo olemassa luonnos drone-säätelyksi. Siinä määritellään kieltoalueita tai alueita, joissa lennättäminen olisi vapaampaa. Toisaalta se mahdollistaa rajoituksia, mutta antaa myös tilaa uusien tuotteiden testaamiselle.
Suomi on ollut Nykoppin mukaan säätelyn suhteen edelläkävijä. Rajoituksilla pitää olla selkeät perusteet, mutta turvallisuudesta ei voida tinkiä. Paraskaan sääntely ei kuitenkaan auta tahallisia vahingontekoja vastaan eikä sääntelyllä saada aikaan oikeata asennetta.
”Drone-harrastajille hyvä asenne on tärkeää, ja Ilmailuliitto on keskeisessä asemassa ohjaamassa harrastajia oikealle asennepolulle. Jotta hyvä asenne siirtyisi niin sanotusti isältä pojalle”, Nykopp sanoo.
