Moottoroidun yleis- ja harrasteilmailun onnettomuudet ja vaaratilanteet 2024
Viime vuosien kohtalaisen hyvä turvallisuustilanne moottoroidun yleis- ja harrasteilmailun osalta jatkui vuonna 2024.
Marraskuun alkuun mennessä tilastoihin kirjattiin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, kun juuri uuden saksalaisen omistajan saanut, vuonna 1942 rakennettu SNJ-6-warbird putosi lokakuussa maahan lentoonlähdön jälkeen Räyskälässä ja kaksi lentäjää menehtyi.
Vuoden 2024 aikana moottorikoneille ja ultrakeveille on Traficomin alustavien tietojen mukaan kirjattu viisi onnettomuutta (2023: 4 kpl) ja yhteensä 15 vakavaa vaaratilannetta, joista 12 moottorikoneille (sisältää experimentalit) ja kolme ultrakevytkoneille (2023: 13 kpl, josta moottorikoneille 9 ja ultrille 4). Tämän vuoden luvut ovat siis likimain 2023 tasolla.
Miten lentoturvallisuutta parannetaan
Lentoturvallisuuden kulmakivi on virheistä oppiminen ja ennen kaikkea kollektiivinen oppiminen. Tähän prosessiin kuuluu havaituista poikkeamista ilmoittaminen, ilmoitusten analyysi ja analyysin tuloksista tiedottaminen. Poikkeamiksi kutsutaan onnettomuuksia, vaaratilanteita ja kaikenlaisia tapahtumia, jotka voivat ilmoittajan mielestä muodostaa todellisen tai mahdollisen riskin ilmailun turvallisuudelle.
Suomessa oikeusministeriön yhteydessä toimiva Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tutkii vakavat onnettomuudet ja valikoidusti myös muita poikkeamia. Traficom kerää EU-asetuksen mukaisesti ilmailijoiden tekemät poikkeamailmoitukset ja julkaisee vakavammista nykyään varsin kattavat yhteenvedot tieto.traficom.fi-sivustolla. Lisäksi poikkeamailmoituskoosteet jaetaan Traficomin, Suomen Ilmailuliiton ja Suomen Moottorilentäjäliiton analyysiyhteistyöryhmän jäsenille siten, että henkilöitä yksilöivät tiedot on poistettu raporteista. Tämä artikkeli on yksi tämän yhteistyön tuloksista.
Katsomme tässä artikkelissa ultrakevyt- ja moottorilennon poikkeamia 2024 Ilmailuliiton analyytikon silmin. Lähdeaineistona on Traficomin tilannekatsaukset täydennettynä analyysiryhmän saamilla poikkeamakoosteilla.
Vuonna 2024 on myös Ilmailuliiton niin sanotun SILPI-järjestelmän, eli Suomen Ilmailuliiton SIL:n poikkeamailmoitusjärjestelmän, käyttö saanut tuulta siipien alle. SILPIn tarkoitus on parantaa ja tehostaa poikkeamisista ilmoittaminen erityisesti niissä lajeissa, joita EU-asetuksen vaatimukset eivät koske. Pikainen tarkistus osoitti, että monet lentäjät ovat jo harjoitelleet poikkeamailmoituksen tekemistä SILPIin ja muutamat myös lisänneet Traficomille tekemänsä virallisen poikkeamailmoituksen tiedot myös SILPIin. Tästä on hyvä jatkaa.
Onnettomuudet 2024
Toukokuu: Yleisilmailulentokone oli hinannut purjekoneen ilmaan ja palasi laskuun seuraavaa hinausta varten. Laskeutumisessa kone vajosi yllättävän nopeasti ja renkaat osuivat maahan noin 10 metriä ennen kiitotien alkua, jolloin yksi laskuteline irtosi. Kone pysähtyi kiitotielle. Mahdollisesti myötävaikuttavana tekijänä olivat tuuliolosuhteet.
Toukokuu: Yleisilmailulentokoneen moottori syttyi tuleen käynnistysyritysten aikana. Lentäjä yritti sammuttaa paloa, mutta hiilidioksidisammutin ei riittänyt. Sähkön- ja polttoaineen syöttö saatiin katkaistua ja palo rauhoittui kunnes palokunta pääsi sammuttamaan palon. Lentokone vaurioitui pahoin.
Kesäkuu: Experimental-lentokoneen nokkapyörä taittui kovan laskun jälkeen ja kone vauroitui.
Elokuu: Yleisilmailulentokoneen moottorista hävisivät öljynpaineet lennon aikana ja lentäjä joutui tekemään pakkolaskun läheiselle pellolle. Laskussa kone meni nokan kautta katolleen ja vaurioitui merkittävästi.
Lokakuu: Vuonna 1942 rakennettu SNJ-6-lentokone putosi lentoonlähdön jälkeen maahan ja syttyi tuleen. Koneessa olleet kaksi henkilöä menehtyivät. Onnettomuustutkintakeskus OTKES on aloittanut turvallisuustutkinnan tapauksesta. Syytekijät selviävät tutkinnan valmistuttua.
Vakavat vaaratilanteet 2024
Tammikuu: Yleisilmailulentokoneen ohjaamoon alkoi tulla savua lentoonlähdön jälkeen. Lentäjä suoritti laskun takaisin kentälle. Mahdollisesti laskutelineiden toimintaan liittyvä häiriö aiheutti savua.
Tammikuu: Yleisilmailukoulukoneen moottorin lämpötila alkoi nousta reittivaiheen aikana. Tämän johdosta tehoa ei saanut enää lisättyä eikä lentokorkeutta säilytettyä, joten lentäjät päättivät tehdä pakkolaskun läheiselle rannalle. Pakkolasku tapahtui onnistuneesti.
Huhtikuu: Ultrakevyen lentokoneen moottorin käyntiäänessä havaittiin merkittävä muutos lennon aikana. Lentäjä päätti tehdä pakkolaskun ennen tilanteen mahdollista pahenemista. Laskussa koneelle pieniä vaurioita.
Huhtikuu: Yleisilmailukoulukone suistui läpilaskussa kiitotien vasemmalle puolelle, mutta lentäjä onnistui pääsemään takaisin ilmaan ja laskeutui myöhemmin turvallisesti. Vaikuttavana tekijöinä laskeutuminen myötätuuliolosuhteissa ja tuulisiiri.
Huhtikuu: Yleisilmailukoulukone suistui laskussa kiitotieltä nurmikolle, jonne kone pysäytettiin. Myötävaikuttavana tekijänä laskun jääminen ”hyllylle”, jonka aikana vasemmanpuoleinen rengas koski kiitotiehen ja aiheutti koneen suunnan muuttumisen vasemmalle ja ulos kiitotieltä.
Toukokuu: Ultrakevyen lentokoneen moottori sammui lennon aikana. Lentäjä teki pakkolaskun pellolle, ja laskun lopussa nokkapyörä putosi ojaan ja taittui koneen alle.
Kesäkuu: Laskuvarjohyppylentokoneen laskeutuminen epäonnistui. Ensin koneen pyrstö osui kiitotiehen ja siitä seuranneen nokan alaspainumisen johdosta potkuri osui kiitotiehen. Sekä pyrstöön että potkuriin tuli pieniä vaurioita. Myötävaikuttavana tekijänä oli turbulenttinen sivutuuli.
Kesäkuu: Yleisilmailukoneen kaasutin syttyi palamaan koneen käynnistyksessä, mahdollisesti liian seoksen rikastuksen johdosta. Lentäjä havaitsi palon ja jatkoi käynnistystä, palo sammui, kun moottori käynnistyi.
Kesäkuu: Yksinlennolla olleen lento-oppilaan ohjaama yleisilmailulentokone ajautui läpilaskun yhteydessä ulos kiitotieltä. Lentäjä sai jarrutettua, mutta koneen siipi osui kentän laidalla olleeseen asuntovaunuun. Pahemmilta vaurioilta vältyttiin.
Kesäkuu: Koululennolla olleen yleisilmailulentokoneen laskussa kone jäi ”hyllylle” ja sakkasi, mistä aiheutui kova lasku ja vaurioita ilma-alukselle.
Heinäkuu: Experimental-lentokoneen lentäjä unohti ottaa ylösvedettävän nokkatelineen alas laskeutuessaan kiitotielle. Ilma-alus liukui nokan varassa lyhyen matkan pysähtyen kiitotielle ja vaurioituen lievästi. Myötävaikuttavina tekijöinä kuormittava tilanne uudella konetyypillä ja puuskaiset tuuliolosuhteet jotka vaikuttivat keskittymiseen. Lentäjä totesi ehkäisevänä toimenpiteenä, että kyseisen konetyypin lentonopeuden johdosta jatkossa lähestymisbriefauksen voisi tehdä huomattavasti aikaisemmin.
Heinäkuu: Yleisilmailulentokoneen moottorista katosivat tehot alkunousun aikana, moottori meni tyhjäkäynnille eikä kaasuvivun asento enää vaikuttanut kierrosnopeuteen. Lentokone oli vielä sen verran lähellä lähtökenttää, että lentäjä sai suoritettua onnistuneen tyhjäkäyntilaskun takaisin kiitotielle. Maassa lentäjä havaitsi tehovivun sähköliittimen olevan löysällä. Liitin laitettiin kunnolla paikoilleen ja sen jälkeen toiminta oli normaalia.
Heinäkuu: Lääkärihelikopteri oli lennon reittivaiheessa valvomattomassa ilmatilassa Oulun lähistöllä, kun yllättäen kopterin takavasemmalta hieman sen yläpuolelta lensi pienkone hyvin läheltä. Kopterin lentäjä teki hätäväistön yhteentörmäysriskin pienentämiseksi. Lentäjän raportin mukaan riskiä olisi pienentänyt, mikäli toisella koneella olisi ollut transponderi päällä jolloin se olisi näkynyt helikopterin ACAS-järjestelmässä. OTKES teki tilanteesta selvityksen.
Syyskuu: Yleisilmailu- tai harrastelentokone teki pomppulaskun ja korjausliikkeen seurauksena ilma-alus päätyi kiitotien sivuun ruohikkoalueelle. Tilanteesta selvittiin ilman vahinkoja.
Syyskuu: Ultrakevyt lentokone teki moottorihäiriön jälkeen pakkolaskun ja laskussa kone meni nokan kautta ympäri. Koneessa olleet henkilöt selvisivät ilman suurempia loukkaantumisia.
Muita vaaratilanteita 2024
Yllä kerrottujen vakavampien tapausten lisäksi kuluvana vuonna Traficomiin on ilmoitettu myös noin 150 vähemmän vakavaa poikkeamaa moottoroidun yleis- ja harrasteilmailun alueelta. Suurin osa näistä olivat moottorikoneille tapahtuneita ilmatilaloukkauksia lentoasemien lähi- ja lähestymisalueiden rajoilla. Tämä selittynee sillä, että moottorikoneilla lennetään ja koulutetaan paljon valvotuilla lentoasemilla.
Alla on listattu muutamia muita vuoden 2024 vaaratilanteita, jotka ovat kiinnittäneet kirjoittajan huomion. Vaikka ne eivät välttämättä kaikki edusta uusia vaaratilannetrendejä, suosittelen silti, että nyt talvikauden aikana luet ne läpi ajatuksella – onko omassa lentotoiminnassasi kaikki tehty, ettei tällaisia poikkeamia sattuisi omalle kohdalle? ”Asenne ratkaisee” on hyvä muistaa, kun turvallisuudesta on kysymys.
• 2024 on kirjattu neljä pakkolaskua, joiden syynä oli muu kuin huono sää. Syitä olivat kaasuvivun sähköliittimen irtoaminen, kaksi määrittelemätöntä moottorihäiriötä, sekä etulämmön venttiilistä irronnut pultti, joka oli imeytynyt moottorin sisälle.
• Tänä vuonna on löytynyt kaksi tapausta, jossa lentokoneen hätäpaikannuslähetin ELT on vahingossa aktivoitunut. Nämä tilanteet aiheuttavat turhia hälytyksiä, jotka kuormittavat pelastus- ja lennonvarmistusyksiköitä.
• Teknisten vikojen joukossa huomio kiinnittyy peräti 13 tapaukseen, jossa on ollut jonkinlainen moottorihäiriö. Tosin Traficomin pitkän ajan tilastojen mukaan niiden lukumäärä on laskeva.
• Toinen tänä vuonna huomattavan usein toistunut tapahtuma on radioyhteysongelmat, 13 kappaletta, joiden syiksi on ilmoitettu yleensä joko tekninen vika tai jonkinlainen käyttövirhe. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että viime vuosina yhä useammassa paikassa käyttöön otetut RMZ-alueet ovat johtaneet ongelmiin muun muassa oikean taajuuden asettamisessa. Jokainen taajuudenvaihtohan vie lentäjän huomion pois ilmatilan tarkkailemisesta hetkeksi.
• Esimerkkinä edellisestä olkoon kapea käytävä Helsinki CTR:n ja R11-rajoitusalueen välillä, jossa käytettävän radiotaajuuden valinta on ollut epäselvää, ja uusi käyttöön otettu moottorilentotaajuus 122.925 MHz ei ole ainakaan vielä tullut riittävän tutuksi lentäjille.
• Kuten aiempina vuosina, lentäjät ovat taas joutuneet väistelemään korpikenttien kiitoteillä yleensä koirineen oleskelleita ihmisiä, ajoneuvoja ja poroja. Toisaalta on myös tapauksia, jolloin kone on tullut laskuun, vaikka kiitotiellä on ollut notamoituja korjaustöitä meneillään.
• Toinen tämän vuoden uusi trendi on GPS-järjestelmän häiriöt, jotka ovat johtaneet jo yli 10 ilmoitukseen. Vaikka ilmoituksien perusteella katkot eivät ole johtaneet vaaratilanteisiin, on selvää, että lentäjien tulee nykyään aina varautua GPS-häiriöön, eli ota kartta mukaan ja seuraa sijaintisi jatkuvasti lennolla!
Kuten aiempina vuosina, ilmatilaloukkaukset eli lennot ilman selvitystä isojen kenttien lähi-tai lähestymisalueille ovat edelleen murheena. Vaikka pienkoneohjaajan kannalta pieni ”oikaisu” alueen poikki ei näytä kovin vaaralliselta, se usein aiheuttaa lennonjohdossa varsin mittavat uudelleenreititykset isoille koneille. Tyypillinen erehdys on nousta lähestymisalueen ”pohjasta” läpi, eli korkeuden seuranta on aina valvotun ilmatilan lähellä tärkeää. Lisätietoja näistä löytyy Traficomin sivuilta ilmatilaloukkaustilastosta.
Lopuksi on ilolla todettava, että tämänkään vuoden ilmoituksissa ei löytynyt yhtään tapausta, jossa ilma-aluksen hallinta olisi menetetty ilmassa muutoin kuin aivan kiitotien pinnassa (varauksella kauden ainoan kuolinonnettomuuden osalta, jonka tutkinta on vielä kesken). Tällaiset kun tapaavat olla niitä tuhoisimpia onnettomuuksia. Myöskään eksymisiä ei nykyään juurikaan enää tapahdu, kiitos GPS:n.
Turvallista lentokautta 2025!
Täydentävää materiaalia löytyy osoitteesta tieto.traficom.fi/fi, josta eteenpäin Tilannekuvat/liikennemuodot/ilmailu- polun kautta.
