Nykytekniikka virtuaalilaiseineen nostaa lentosimulaation tasolle, joka vie jalat alta.

Robert Obolgogianin hankkima Inflight Aero Pro FS 2.2 ei ole lelu, vaan taitolentäjille kehitetty laadukas ja loppuun asti ajateltu lennonharjoittelulaite.

— Helmikuussa 2024 matkustin ranskalaisen taitolentäjän ja valmentajan Roman Fhalin kutsusta Krakovaan, Puolaan, juhlistamaan hänen kouluttajatyönsä vuosipäivää. Samalla tapasimme Puolan taitolentomaajoukkueen jäsenen Wojciech Kotulskin, joka oli kehittänyt InFlight-simulaattorin taitolentoharjoittelua varten. Laite teki vaikutuksen: mahdollisuus harjoitella mihin aikaan vuodesta, milloin vain ja tehdä minkä pituisen harjoituksen tahansa. Päätin hankkia laitteen sekä itseäni että muita taitolentäjiä varten, ja helmikuussa 2026 se tuli Suomeen, Obolgogiani kertoo.

Obolgogiani on nyt lentänyt laitteella 7–8 tuntia ja sanoo edistyneensä useilla osa-alueilla. Laite sijoitettiin Helsinki-Vantaan Technopolikseen, koska saavutettavuus lähellä lentokenttää ja rautatieasemaa on hyvä.

— Olen jo saanut alustavia tiedusteluja laitteen käytöstä, mutta en vielä sitovia tilauksia. Nyt opettelen simulaattoria, tarkkailen sen ominaisuuksia ja kehitän koulutusjärjestelmää kokeneiden taitolento-kouluttajien kanssa. Yritykseni Robert’s Training House rahoitti hankinnan.

Simulaattorien vuokraus perustuu vähintään puolen tunnin jaksoon, jonka hinta arvonlisäveroineen on 95 euroa. Alennuksia on saatavilla kolmen tai useamman tunnin varauksiin sekä simulaattorin ja Obolgogianin omistaman Extra 330LX:n vuokraukseen yhdessä.

— Kuten Extrankin kanssa, oli hankinnan suurin motivaatio halu auttaa taitolennon harrastajia parantamaan osaamistaan tehokkaasti sekä houkutella nuoria lentäjiä tämän upean lajin pariin, Obolgogiani sanoo.

 

Laite piti kehittää itse
Puolalainen Wojciech Kotulski sai ajatuksen taitolentosimulaattorista osallistuessaan ensimmäisiin taitolentokilpailuihinsa. Mies sekosi boksissa niin pahasti, että tuomarin piti opastaa tämä takaisin kentälle.

— Tajusin, että minulta puuttui taitolennon perusasioiden ymmärrys ja tarvitsin todella paljon lisää harjoittelua. Harjoittelumahdollisuuksia oli kuitenkin rajallisesti eikä talvisin voinut harjoitella lainkaan. Aloin miettiä ratkaisuksi kotisimulaattoria, jolla voisi harjoitella taitolennon perusasioita, kuten liikkeitä, boksin käyttöä, refleksejä ja lihasmuistia, Kotulski kertoo.

Markkinoilta ei löytynyt tarkoitukseen sopivia vaihtoehtoja, joten sellainen piti kehittää itse. Ja koska taustalla oli perheen valmistavan teollisuuden yritys suunnitteluosastoineen sekä oma taitolentoharrastus, lähti projekti käyntiin.

— Suunnittelin prototyypin kokonaan itse, tilasin komponentit, tietokoneen ja virtuaalilasit. Puolen vuoden työn tuloksena se oli kellarissa valmiina kokeiltavaksi. Muistan yhä tunteen, kun ensimmäisten lentojen jälkeen tajusin, että laite todella toimii. Alkeellisuudestaan huolimatta sillä pystyi harjoitteleman taitolennon perusasioita kohtalaisen realistisesti, Kotulski jatkaa.
Harjoiteltuaan ennen lentokauden alkua intensiivisesti muutaman kuukauden, Kotulski lensi ensimmäiset harjoituslennot oikealla koneella. Tunne oli kuin talvitaukoa ei olisi ollutkaan.

— Valmentajani huomasi eron aiempaan lentämiseeni heti ja kysyi missä olin harjoitellut talvella. En kertonut totuutta vaan sanoin harjoitelleeni taitolentoleireillä Espanjassa. Valmentajan reaktio oli kuitenkin todella tärkeä, koska hän näki, että olin hyvin harjoitellut, vaikkakin simulaattorilla.

Protosta teolliseksi tuotteeksi
Kotulski oivalsi, että muutkin taitolentäjät kaipaavat laitetta, jolla voi harjoitella milloin haluaa, vuodenajasta, säästä, koneiden saatavuudesta ja operointikustannuksista riippumatta.

— Silloin päätin käynnistää ammattimaisen kehitysprojektin, tavoitteena realistinen simulaattori kilpataitolennon harjoittelua varten.

Mukaan saatiin perheyrityksen suunnitteluosaston lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten teknillisen yliopiston robotiikka-asiantuntijoita sekä kilpataitolennon ammattilaisia eri maista. Erityistä huomiota kiinnitettiin ohjaamoergonomiaan, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin oikeita koneita kuten Extra 330L, LC, LX, SC ja NG. Kaikki komponentit ovat teollista standardia ja kestävät kilpataitolennolle tyypillistä, välillä kovaakin käsittelyä. Myöhemmin mukaan tuli lentokonevalmistaja Extra, joka on nykyisin myös laitteen virallinen jälleenmyyjä. Inflight Aero Pro oli esillä Extran osastolla Aero Friedrichshafenin messuilla viime ja tänä vuonna.

— Tuotteemme ei ole hauras konseptilaite, vaan perusteellisesti testattu ja lujaksi rakennettu harjoitusalusta taitolentoa varten, Kotulski korostaa ja lisää lopuksi, että koko idea sai alkunsa käytännön tarpeista.

— Halusin ensin vain harjoitusvälineen omiin tarpeisiini taitolentäjänä. Sitten projekti kasvoi yksityisestä projektista teolliseksi tuotteeksi, kun ymmärsin, että tämänkaltaiselle kokonaisuudelle on enemmänkin kysyntää kansainvälisessä taitolentoyhteisössä.
Tähän mennessä on toimitettu reilut 20 laitetta, joista yksi on siis Suomessa. Nykyään Kotulski kilpailee menestyksekkäästi taitolennon EM- ja MM-tasolla, eikä ehkä vähiten kehittämänsä laitteen ansiosta.

 

Jutun kirjoittajan kokemus: Vaikuttava laite
En ole koskaan välittänyt lentosimulaattoreista. Mutta lennettyäni kaksi lentoa Inflight Aero Prolla, olen myyty.
Jos osallistuisin tämän vuoden taitolennon SM- ja PM-kisoihin Seinäjoella, suuntaisin ennen kauden alkua muutaman kerran Helsinki-Vantaan Technopolikseen, jossa laite sijaitsee ja jossa sitä voi vuokrata.

Lentoja kertyisi helposti parikymmentä. Niiden aikana saisin hiottua liikkeet ja liikesarjat, rytmitykset, energian hallinnan ja boksin käytön siihen mittaan, että lennot varsinaisella koneella voisi jättää vähemmälle. Bonuksena ympäristö ja lompakko kiittäisivät.
Jukka Jusslin

Mahtava kokemus
Traficomin lentotoiminnan koulutusyksikön päällikkö, kokenut taitolentäjä Petteri Tarma kävi maaliskuussa lentämässä Inflight Aero Prolla. Koneeksi valikoitui yksipaikkainen Extra 330SC.

— Laite oli todella jämäkkä. Istuin, polkimet, ohjaussauva sekä kaasuvipu antoivat riittävällä tasolla oikean tuntemuksen, eivätkä erot oikeaan koneeseen haitanneet merkittävästi.

— Toki oikea kone on aina oikea kone, Tarma huomauttaa ja lisää, ettei edes FFS taso D:n simulaattoreissa saavuteta täydellistä tuntumaa, vaikka lähelle päästään.

Inflight Aero on varsinaisia simulaattoreita yksinkertaisempi, joten myös eroja oikeisiin koneisiin on enemmän. Yksi on tietysti G-voimat. Oikealla koneella lennettäessä keskitytään muun ohella myös G:n hallintaan sekä negatiivisen ja positiivisen G:n vaihtelun riskeihin.

— Kokeilin advanced ja unlimited -tason liikkeitä, erilaisia syöksykierteitä, ohilentoja matalalla sekä lentoonlähdön ja laskun. Orientoitumiseen tauon jälkeen sekä boksin hallinnan harjoitteluun laite antaa hyvät mahdollisuudet. Nopeiden kierteiden harjoittelu tuntui rajoitetulta, koska kiihtyvyyden aistimukset puuttuvat. Niiden sekä isojen aerodynaamisten voimien nopeusalueilla harjoittelu on tehtävä myös oikealla koneella, jotta niiden hallinta tulee tutuksi.

Laitteen hyödyiksi Tarma luettelee myös peruslentotuntuman vahvistamisen, tilannetietoisuuden kehittämisen sekä päätöksentekokyvyn vahvistamisen.

Nykymääräysten mukaan Inflight Aero Prolla tehty harjoittelu ei anna hyvitystä esimerkiksi taitolentokelpuutusta varten. Tulevaisuudessa määräykset toivottavasti huomioivat laajennetun todellisuuden mahdollisuudet, jolloin laitteelle voitaisiin anoa virallista simulaattoristatusta.

Petteri Tarma korostaa, että laitteella pitää harjoitella vain oikeita asioita: negatiivisen oppimisen mahdollisuus on aina olemassa. On vältettävä sellaista harjoittelua, joka voi luoda vääriä toimintatapoja, hän tiivistää.

— Kokonaisuutena laite oli mahtava kokemus. Näkymä ohjaamosta virtuaalilasit päässä oli erittäin realistinen. Lisäksi jopa hämmentävää oli, kuinka hyvin virtuaaliteknologialla saadaan aikaan lähes täydellinen graafinen jäljitelmä oikeasta ympäristöstä. Se luo erittäin todentuntuisen tunnelman lentämisestä ja virtuaalilasien grafiikka on korkeatasoinen. Jossain kohtaa piti oikein muistuttaa itselle, että kyseessä on virtuaalitodellisuus. Äänimaailmaa myöten kokemus oli todentuntuinen. Tällainen pitäisi olla jokaisen ilmailijan olohuoneessa, Tarma sanoo.

INFLIGHT AERO PRO FS 2.2 lennonharjoittelulaite
Valmistaja INGREMIO BK S.K.A. ul. Bolesław, Puola
Ohjelmisto X-Plane 12 Professional / Aerofly FS sekä INFLIGHT Force Feedback Master 3.0.
Intel Core i5-14600KF, NVIDIA GeForce RTX 4080 SUPER 16 GB, 32 GB DDR5 RAM, Samsung 990 PRO NVMe SSD.
Pimax Crystal Light tai Super virtuaalilasit, valmistaja Pimax Technology, Shanghai, Kiina.
2880 × 2880 pikseliä / silmä, 105 asteen näkökenttä (Crystal Light)
3840 × 3840 pikseliä / silmä, 140 asteen näkökenttä (Crystal Super)
Materiaalit Runko anodisoitua alumiiniprofiilia
Istuin nahalla päällystettyä hiilikuitua
Laakerit, työntötangot, servot ja muut mekaaniset komponentit teollista standardia.
Sähkö 230 V AC, 50 Hz, 1,6 kW
Paino 250 kg.
Hinta 38 500 € (alv. 0 %)
Toimitusaika 6 kk tilauksesta
Takuu 2 vuotta laitteelle sekä mekaanisille- ja sähkökomponenteille
Ohjelmistopäivitykset tulevat kaupan mukana viideksi vuodeksi
Valmistajan kotisivut 

***

Kiinnostaako moottorilento? Tutustu lajiin Ilmailuliiton sivuilla. Harrastajaksi pääset opiskelemalla Ilmailuliiton koulutusorganisaatiossa teoriakoulutuksen ja liiton jäsenkerhossa lentokoulutuksen. Ilmailuliiton jäsenyys kannattaa, sillä vakuutamme jäsenemme ja valvomme etujasi. Saat myös kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Ilmailu-lehden. Tule mukaan ja liity jäseneksi!