TMG:llä helposti moottorilentäjäksi

Julkaistu

Teksti Joakim Waismaa
Kuvat Joakim Waismaa, Pauli Salo
Diamond HK36 Super Dimona on suorituskykyinen ja helppo lentää. Kuva: Pauli Salo

Moottoroidulla purjelentokoneella lentäminen on käytännössä samanlaista kuin moottorilentäminen.

TMG, eli Touring Motor Glider, tarkoittaa puhekielestä tutumpaa moottoripurjelentokonetta tai lyhennettynä vain MoPua. FCL-lupakirjasäädösten mukaan TMG-moottoripurjelentokoneella tarkoitetaan erityistä moottoripurjelentokoneiden luokkaa, jossa on kiinteästi asennettu moottori ja potkuri, joita ei voida vetää sisään. TMG:n on myös kyettävä lentokäsikirjansa mukaan lähtemään lentoon ja nousemaan omalla moottorivoimallaan.

Tyyppihyväksyntävaatimusten CS-22:n mukaan moottoroitujen purjelentokoneiden tulee kyetä ilman moottoritehoa saavuttamaan alle 1,2 m/s vajoamisnopeus. TMG ei siis ole tyypillinen itsestarttaava purjelentokone, jossa on sisään vedettävä moottori ja potkuri; se muistuttaa yksimoottorista lentokonetta suuremmalla kärkivälillä.

Moottoripurjelentokone OH-603 on peräkkäin istuttava tandem-TMG, jonka takaohjaamosta näkyvyys eteenpäin on rajoittunut. Kuva: Joakim Waismaa

Liitokyvystä turvaa moottorilentämiseen
Moottoripurjelentokoneiden historia juontaa juurensa aikaan, jolloin purjelentokoneita alettiin varustaa moottoreilla. Nykyään mopulentäminen on käytännössä samanlaista kuin tavallinen moottorilentäminen, vaikka moottorin sammuttaminen ilmassa ja siirtyminen purjelentoon onkin mahdollista.

Useimmiten TMG:issä on lepuutettava potkuri, jolla saadaan pienennettyä vastusta ja siten parannettua liitolukua purjelennossa. Tyypillisesti TMG-mopun liitosuhde on joitakin harvinaisempia poikkeuksia lukuun ottamatta luokkaa 1:23-28, mikä tuo turvaa lentämiseen, vaikka ne eivät matkapurjelentoon sovellukaan kovin hyvin. Lisäksi ne ovat melko kankeita verrattuna puhtaisiin purjekoneisiin.

Oman haasteensa tuo mahdollisista suljettavista kiduksista huolimatta moottorin nopea jäähtyminen purjelennossa sekä hidas lämpeneminen ilmassa käynnistyksen jälkeen. Moottorin lämmittämiseen ilmassa purjelennon jälkeen onkin varattava riittävästi aikaa ja korkeutta.

Sportavia-Pützer RF-5B OH-603 on yhdellä sisäänvedettävällä päätelineellä ja kahdella apupyörällä varustettu kannuspyörä-TMG. Kone kuvattiin Vaasassa 14.5.2020. Kuva: Joakim Waismaa

Enemmän jalkaa!
TMG:n ohjaaminen on perinteisiin SEP-lentokoneisiin verrattuna haastavampaa puhtaan lentämisen ja ohjainten yhteiskäytön osalta. Pitkien vipuvarsien, eli siipien, päässä sijaitsevien siivekkeiden poikkeuttamisesta aiheutuva epäsymmetrinen vastus aiheuttaa runsaasti niin kutsuttua siivekejarrutusta, jolloin nokka pyrkii kääntymään sauvan sivuttaispoikkeutusta vastakkaiseen suuntaan.

Vastusero korostuu etenkin hitaammilla lentonopeuksilla, mikä tuo laskukierroslentämiseen ja laskeutumiseen lisähaasteita. TMG:lle on tyypillistä, että lähestymisnopeudella vaaputtaessa loppuu niin sanotusti jalka kesken, kun sauvaa poikkeutetaan sivuttaissuunnassa noin puoliväliin täydestä liikeradastaan. Huolellisesta briefaamisesta huolimatta on tämä lennolla yllättänyt jokaisen SEP-lentokoneesta siirtyvän oppilaani.

Mopuissa on lisäksi lentojarrut, joita tavallisesti käytetään lähestymisessä ja laskeutumisessa hyvän liitokyvyn takia.

Super Dimonassa on lepuutettava potkuri ja erinomainen näkyvyys eteenpäin. Kuva: Joakim Waismaa

Laskutelinekonfiguraatiot vaihtelevat
Yleisimmissä TMG-mopuissa näkee paljon vaihtelua myös laskutelinekonfiguraatioissa. Esimerkiksi Fournier RF-4 ja RF-5(B), sekä Scheibe SF-25 Falke ovat yhdellä päätelineellä varustettuja kannuspyöräkoneita, joiden siipien alla on varsien päässä pienet apupyörät, hieman samaan tapaan kuin Hawker Harrier -hävittäjässä. Näillä koneilla lähtö- ja laskukiidot ovat enemmän purjekonemaisia, jolloin pienillä nopeuksilla täytyy kallistusta korjata melko suurin ohjainpoikkeutuksin.

Diamond Aircraft Industriesin valmistamaa H(K)36 Super Dimonaa löytyy sekä nokka- että kannuspyöräversioina, ja niillä lentäminen on muutoin melko samanlaista kuin SEP-koneilla lentäminen. DA20 onkin lähes identtinen Dimonan kanssa, siiven kärkiväliä lukuun ottamatta.

Toinen hyvin yleinen kannuspyörä-TMG on Grob G109, jolla laskeutumista on joskus verrattu flyygelillä laskeutumiseen.

TMG-koneiden sääntely hämmentää
TMG on virallisen määritelmän mukaan purjelentokone, mutta SPL-lupakirjan lisäksi mopuja voi lentää myös lentokonelupakirjaan liitetyllä oikeudella tai luokkakelpuutuksella.

Vaikka mopua lentäisi lentokonelupakirjalla, ei lentotoimintaa määrääkään lentokonelentäjille tuttu lentotoiminta-asetuksen osa NCO eli Non-Commerical Operations, vaan purjelentoasetuksen osa SAO eli Sailplane Air Operations. On hyvä muistaa, että vaikka säädösten laitevaatimukset yölentämistä varten täyttyisivätkin jollain TMG:llä, ei tyyppihyväksynnän puolesta yölentokelpoisia mopuja tahdo löytyä ainakaan Suomesta.

Kerhotoiminnassa eri koneilla lennettäessä on myös huomioitava, että TMG on oma luokkansa, jolloin matkustajankuljetusoikeuden viimeaikaisen kokemuksen vaatimus tulee täyttää nimenomaan TMG:llä, mikäli matkustajaa aikoo kuljettaa TMG:llä. Sama vaatimus koskee SPL-lupakirjan haltijaa, jos on oikeus lentää sekä puhtaita purjelentokoneita että TMG-mopuja.

TMG:llä edullista moottorilentotiimaa
TMG-moottoripurjelento on edullinen tapa harrastaa moottorilentämistä, sillä tuntihinnat ovat usein SEP-lentokoneiden hintoja alemmat, eikä esimerkiksi Finavia peri laskeutumismaksua purjelentokoneilta.

Purjelentäjälle TMG on helpoin tapa päästä sisään moottorinlennon maailmaan, sillä muuntokoulutuksen minimivaatimus on kuusi tuntia. SPL+TMG-lupakirja puolestaan on korotettavissa LAPL(A)-lupakirjaan minimissään vain kolmen tunnin koulutuksella.

Lentokonelupakirjan haltijalle TMG on myös edullinen keino ylläpitää lupakirjan oikeuksia, sillä SEP- ja TMG-luokkakelpuutukset ja -oikeudet pysyvät ristiin voimassa, jolloin lentokonelupakirjan osalta voi esimerkiksi kertauskoululennon suorittaa kummalla tahansa luokalla. FI(A)/CRI(A)-opettajien onkin tärkeää muistaa SEP-kertauskoululennon ja luokkakelpuutuksen voimassaolon jatkamisen yhteydessä jatkaa myös oppilaan mahdollista TMG-luokkakelpuutusta, vaikka opettajalla itsellään ei TMG-opetusoikeutta olisikaan.

Ennen kertauskoulutusta on tärkeää tarkistaa oppilaan ja opettajan lupakirjaluokat etukäteen, sillä FI(S)-purjelennonopettaja ei voi antaa kertauskoululentoa TMG:llä lentokonelupakirjan haltijalle, eikä FI(A)/CRI(A)-opettaja voi antaa kertauskoululentoa SPL-lupakirjan haltijalle.

Jos lentäjällä sattuu olemaan sekä SPL+TMG että FCL-lupakirja TMG-lento-oikeudella, ei tuplakertauskoululentoja kuitenkaan tarvita, vaan SFCL:n mukaan riittää, että lentokonelupakirjan TMG-lento-oikeus pidetään voimassa.

Ilmailu-lehden artikkelit

Saapuvat

Tiedosta, mitä teet — Yhteisö on tukenasi

Hannu Halonen, ilmailun vaatimaton moniosaaja

Määräenemmistöjen huomioiminen yhdistyksen purkamispäätöstä tehtäessä

Traficom päivitti lentokelpoisuusvaatimukset ultrille ja experimentaleille

Suosaaren lennokkikenttä vaarassa jäädä voimalinjan alle

Ohjeet häirintätapauksissa toimimiseen

Urheilutoimittajat: Nurila on paras ilmailu-urheilija

Lisää artikkeleita

function custom_calendar_text_fix() { echo ' '; } add_action("wp_footer", "custom_calendar_text_fix"); ///WPFormsin input maskin symbolien muuttaminen viivoista middoteiksi function custom_wpforms_input_mask_symbols() { ?>