Suomea etelästä pohjoiseen halkonut säärintama uhkasi vesittää tämänvuotiset purjelennon maaliinlaskun SM-kilpailut Rautavaaralla. Kuopion Ilmailuyhdistyksen järjestämät ja kilpailunjohtaja Kari Ylihärsilän yhdessä päätuomari Aimo Hakkaraisen kanssa johtamat kisat onnistuivat lopun perin niukan mutta riittävän lentokelpoisen sääikkunan puitteissa.
Suomenmestariksi Rautavaaralla laski Riku Rissanen Räyskälän Ilmailukerhosta SZD 51-1 Juniorilla. Voittajan tulos kahdella laskulla oli 3,5 virhepistettä (1,9 metriä+1,6 metriä). Räyskälään menivät henkilökohtaisen kilpailun muutkin mitalit: hopealle laski Marko Terävä ja pronssille Mika Mutru. Kaikki kolme ovat Räyskälän Ilmailukerhosta, joka voitti samalla joukkuekilpailun. Voittajajoukkueen tulos (3 lentäjän 2 laskua).
—20,6 pistettä saattaa olla pienin lukema, mitä SM-maaliinlaskuissa on tähän mennessä nähty, tuumasi kultamitalisti Rissanen tuloslistan äärellä.
Joukkuehopea meni Imatran Ilmailukerhon joukkueelle Matias Kela, Pekka Ikonen ja Kari Kaarakainen. Pronssille laski Kouvolan Ilmailuyhdistyksen joukkue Antti Taimioja ja Matti Keränen vahvistettuna Sauli Salmelalla Sodankylästä. Mainittakoon, että kisassa ensikertalaisena ollut Matias Kela Imatralta sijoittui henkilökohtaisen kilpailun viidenneksi. Yhteensä mukana oli 14 kilpailijaa. Joukkuekilpailun neljänneksi sijoittui Keski-Suomen Ilmailijat.
Aikaikkuna riitti kisaan
Rautavaaralla kilpailtiin edellisen kerran maaliinlaskussa muutama vuosi sitten. Tällä kertaa itse kilpailun aikana keli oli laskusuoritusten kannalta parempi, vaikka aamulla tihkuinen sää odotuttikin edes auttavaa selkiytymistä ja matalan pilvikorkeuden nousemista pitkälle iltapäivään.
Kilpailunjohtaja Kari Ylihärsilän ja organisaation pinna kesti kuitenkin hyvin ja kilpailijat ja koneet komennettiin gridiin oikein ennakoidulla hetkellä: kentän sää parani riittävän hyväksi reilu puoli tuntia siitä, kun kalusto oli valmiina startteihin. Aikaikkuna ei kokonaisuudessaan ollut kovinkaan pitkä: ensimmäinen startti vähän ennen iltapäivä neljää ja viimeinen lasku vähän ennen iltaseitsemää lähestyvän ison ukkosrintaman peittäessä kentän vetiseen syleilyynsä kahdeksalta.
Kisaorganisaatio toimi hyvin
Kuopiolaisten kisaorganisaatio osasi hommansa hyvin. Ylihärsilän ja päätuomari Hakkaraisen lisäksi mainittakoon starttimestarina lähtövuoroja niin leko- kuin vintturistarteille sopivasti vuorottain jakanut Jorma Hytönen, rivakkaa Skylaunch-vintturia käyttänyt Reijo Tuononen ja lentokonehinauksista brittiläisiin R.A.F väreihin ja maihinnousuraitoihin maalatulla omalla Austerillaan vastannut Matti Kuosmanen. Kuosmanen suoritti myös starttien aloitusta edeltäneet pilvikorkeuden tarkistukset.
Kylän paikalliset asukkaat järjestivät edullisesti kilpailujen cateringin. Kilpailu oli hyvin hoidettu ja mahdollisti startit valinnaisesti joko lentokoneesta tai vintturista, vaikka varsinainen starttitapa Rautavaaralla on vintturi.
Lippusiima näkyi vasta finaalissa
Maaliinlaskut kisattiin SM-sääntöjen mukaisella laskeutumissaralla, joka oli rakennettu kiitotien 18 alkupään länsipuolelle. Lentokonehinaukset starttaisivat kiitotieltä ja vintturihinaukset laskusaran länsipuoliselta alueelta. Näin laskusaran linja oli vapaa ja turvallinen rullata laskun jälkeen.
Reunaestettä kuvaava lippusiima oli pingotettu esimerkillisen jämptisti noin kahden ja puolen metrin korkeudelle, joskin siimassa olevat liput eivät juuri olemassaoloaan paljastaneet ennen kuin lähestyvä kone oli finaalissa sitä jo lähellä. Kokeneet kisaajat toki tuntevat asetelman ja sitä vastoin maaliinlaskusarka erottui, sille ajetun muusta maanpinnan väristä selkeästi erottuvan vaaleamman hiekan ansiosta.
Maali näkyi tavallaan kolmena isona ruutuna: ennen maaliviivaa oleva 10 metrinen ruutu ja sen jälkeen kaksi 10 metrin poikkiviivalla jaettua ruutua. Siihen oli hyviä finaalissa stabiloitunutta lähestymistä tähdätä.
Korkealta reilusti jarruttaen
Kisan voittanut kärkijoukkue lensi aiempien vuosien tapaan nykyisin SZD 51-1 Juniorilla OH-742, jolla lähestymistyyli oli korkealta reiluilla jarruilla maaliviivan lähelle läsäyttäminen. Siis aivan toisella tapaa, kuin mitä monet konkarit käyttävät perinteisellä Schleicher K-8b:llä. Sillä luikutellaan hiljaisella nopeudella ja loivalla finaalikulmalla niukin naukin langan yli ja maaliviivalle.
Tällä kertaa kasin taktiikka näytti aiheuttavan harmillisia vajaaksi jäämisiä. Pistelaskenta rokottaa nopeasti vajaaksi jäämisestä. Jos kosketus tulee ennen maaliviivaa, virhepisteet ovat viisinkertaiset. Se ei ehkä ole vakavaa, jos lasku on enintään metrin miinuksella, mikä vastaa viivan ylitystä enintään viidellä metrillä. Viidellä pisteellä pärjää tulosluettelossa kohtuullisesti ainakin jos toinen lasku on tarkempi.
Maaliinlaskun Suomen mestaruus on mukava vuotuinen kilpailu, johon osallistuminen on helppoa, mutta antaa haasteita lentämiseen. Rautavaaralla mukana oli 14 kilpailijaa; enemmänkin voisi osallistua näin hyvähenkiseen kilpailuun. Vähälläkin harrastuskokemuksella, jos pilotilla on edes kohtalainen laskurutiini, voi sijoittua varsin hyvin. Maaliinlaskuja kannattaa harjoitella, sillä se on turvallista maastolaskua ajatellen yksi purjelentäjän perustaitoja.
Vuoden 2026 maaliinlaskun SM-kisojen paikkakunnasta ei kisan päättyessä ollut vielä varmuutta. Vaihteeksi voitaisiin kisata pohjoisessa. Aika on todennäköisesti syyskuun alussa, kuten tapana on ollut, vaikka säät silloin saattavat olla jo kovin vaihtelevia.
