Haapavedellä osataan hakea rahoitusta ja tehdä talkoilla
Haapaveden kenttää levennettiin 1980-luvulla, mutta muuten korjaustarvetta oli runsaasti ennen kuin Pyhäjokialueen Ilmailukerho laittoi tuulemaan.
Haapaveden kenttä EFHP on alun perin tehty 1970-luvulla, ja sen omistaa Haapaveden kaupunki. Kentällä toimiva Pyhäjokialueen Ilmailukerho ry on perustettu 1971. Ilmailukerho hallitsee, ylläpitää ja operoi kenttää.
— Haapaveden kaupunki haki aloitteestamme viime syksynä eduskunnalta avustusta kiitotien jatkamiseen, kantavuuden parantamiseen ja pinnoitteen uusimiseen. Eduskunnassa on jaossa hankerahoitusta eli niin sanottua joulurahaa pieniin ja nopeasti toteutusvalmiisiin hankkeisiin. Jouluksi 2024 saatiin 200 000 euron avustus ja uudistukset toteutettiin tällä rahoituksella, puheenjohtaja Ari Mäenpää kertoo.
Alun perin kentän pituus oli 770 metriä ja leveys 15 metriä. Nurmikko oli kuitenkin kasvanut asfaltin päälle niin, että kenttä oli enää noin 12 metrin levyinen. Savimaalle tehty kiitotie oli kärsinyt routavaurioita.
— Aikomuksemme oli jatkaa kiitotietä 130 metriä. Sitten löytyi savisilmäkkeitä, joihin piti ajaa mursketta niin paljon, että rahat menivät siihen. Kiitotien pituudeksi tuli 787 metriä. Murskeen määrä kaksinkertaistui arvioidusta, ja kentälle ajettiin 7000 tonnia mursketta. Murskeen alle levitettiin suurelta osin suodatinkangas. Murskeenajo oli isoin kustannus asfaltoinnin jälkeen, Mäenpää kertoo.
Peab-asfaltti teki päällystetyöt. Päällystetyn kiitotien laidalla on tampattua kivituhkaa, mikä osaltaan leventää kiitotiealuetta.
— Talkoolaisten työ oli rahassa mitattuna 60 000 euroa. Olemme maaseudun ihmisiä, ja kerholaiset olivat töissä omilla kaivinkoneillaan ja traktoreillaan. Yhden kerholaisen kaivinkone oli kesäkuusta elokuun loppuun asti kentällä. Kenttäremontin kustannusarvioksi muodostui noin 260 000 euroa, Mäenpää aloittaa.
— Kerholaiset olivat pohjatöissä ja reuna-alueita huoltamassa sekä ajoivat maata paikasta toiseen. Koko pohja on salaojitettu läpikotaisin, että se pysyisi kuivana, hän jatkaa.
Mäenpää kertoo, että osa töistä jäi ensi kesään. Kiitotien päällysteen ja reuna-alueen väliin jäänyt korkea kynnys madalletaan. Paikallinen rautakauppa sponsoroi lentokerhoa lahjoittamalla 400 kiloa nurmikonsiementä. Ne levitetään ensi kesänä kiitotien reuna-alueelle.
Kerho on siistinyt kenttäaluetta viimeisen vuoden aikana. Mäenpään mukaan valvontaa ei juuri 1990-luvulla ollut, ja silloin kentälle tehtiin ”rakennushökkeröitä”. Ne on nyt purettu ja aluetta on siivottu.
— Grillikatos on uusi. Kentällä on myös kaksi kerhon omaa hallia. Muutamalla raahelaisella purjelentäjällä on oma, lämmitetty kaarihalli, Mäenpää kertoo.
Rahoitusta osataan hakea
Puheenjohtaja Ari Mäenpään kanssa kerhossa toimii aktiivinen hallitus. Hän mainitsee muutamia aktiivisia talkoolaisia, Tapio Mäkisen, Timo Niemelän, Eino Ylitalon, Matti Lehdon ja Oiva Knuutisen. Osaamista porukalla on niin gyrokoptereista, ultrakevytlennosta, purjelennosta, hinauslennoista kuin kentänhoidostakin rahoituksen hankintaa ja organisointia unohtamatta.
Pyhäjokialueen Ilmailukerho ry:llä on ultrakevyt Zephyr-kone. Sen erikoisuus on rahoitus: kone on ensimmäinen, joka on hankittu Suomeen Leader-rahoituksella.
— Kone hankittiin 20 vuotta sitten. Haapaveden nykyinen kaupunginjohtaja Esa Jussila oli mukana sen hankinnassa. Täällä oli Keskipisteen kevytilmailukeskus -hanke. Jotain sellaista aiomme nyt kehitellä, ja tähän liittyy kentän uudistusprojektikin, Mäenpää kertoo.
Mäenpää kertoo, että kerho etsii sponsoreita.
— Paikallisia yrityksiä on jo lähtenyt mukaan sponsoroimaan kerhon toimintaa. Yritykset saavat hangaarin seinään oman mainoskylttinsä haluamallaan tavalla. Yrittäjät saavat myös tuoda mainoskylttinsä keväällä pidettävään kentän avajaistapahtumaan.
Sponsorirahaa on tarkoitus käyttää kerhon koneeseen. Kerholaiset haluaisivat Zephyriinsä nykyaikaiset radiot, navigointilaitteet ja transponderin. Nykyisen koneen päivittämisen vaihtoehtona nähdään myös uudemman koneen hankkiminen.
Pyhäjokialueen Ilmailukerhon visio on kehittää ”Keskipisteen kevytilmailua” edelleen. Tavoitteena on saada kiitotiehen 130—150 metriä lisää pituutta.
— Jos saamme kehittämisrahaa, rakennamme lisää. Paikallinen hirsiveistämö Timber-hirsi on toimittanut meille piirustukset ”lennonjohtotorniin”, missä olisi taukotila ja vierailevat lentäjätkin pääsisivät kahville, Mäenpää kertoo.
Koulutusta yhteistyönä
Pyhäjokialueen Ilmailijat ry on pieni kerho. Kerho antaa UPL-, LAPL- ja PPL-lupakirjaan tähtäävää koulutusta yhdessä Kokkolan Ilmailukerhon (KIK) kanssa. Ensimmäiseltä yhteiskurssilta on jo kolme henkeä saanut UPL-lupakirjan.
Oppilaat opiskelevat teoriaa Ilmailuliiton verkkokurssilla, ja lentävät Haapavedellä.
— Meillä ei ole kouluttajaa, vaan teemme Kokkolan Ilmailukerhon KIK:n kanssa yhteistyötä. KIK:n konekin on ollut meillä lainassa, Mäenpää kertoo.
Myös kerhon nykyinen puheenjohtaja Ari Mäenpää on saanut UPL-lupakirjansa vast’ikään.
— Kyselin kenttämestarilta vuosikaudet, milloin saadaan kentälle lupakirjakurssi. Toissa vuonna se alkoi ja sain lupakirjan kesällä 2024. Viime talvena minut valittiin puheenjohtajaksi, Mäenpää kertoo.
Koulutukseltaan hän on automaatiopuolen insinööri, joka työskentelee teollisuuden asennusvalvonnan parissa. Käytännössä hän on mukana raskaan teollisuuden, pääasiassa paperi- ja laivateollisuuden käyttöönotossa ja testaamisessa.
Hyötyä laajemminkin
Haapaveden kentän uudistaminen hyödyttää lähiseutua. Pyhäsalmen kenttä on huonossa kunnossa. Kerhon jäseninä on ilmailijoita myös Raahen seudulta ja jopa Sveitsistä. Raahen Ilmailijat käyvät lentämässä purjekoneilla Haapavedellä.
Kenttäremontti on herättänyt kiinnostusta ilmailupiireissä ympäri Suomen.
— Osallistuimme kenttäpäällikkö Tapio Mäkisen kanssa Oulun yliopistossa lokakuussa pidettyyn Pohjoisen sähköisen ilmailun konferensiin. Tapahtuma kokosi yhteen Pohjois-Suomen ilmailutoimijat, asiantuntija, päättäjät sekä teknologiatoimijat keskustelemaan sähköisen pienkoneilmailun mahdollisuuksista, alueellisista vaikutuksista ja uusista ratkaisuista. Tavoitteena on verkostoitua, jakaa osaamista, vauhdittaa älykkään ja kestävän ilmailun kehitystä Pohjois-Suomen olosuhteissa. Samalla kerroimme omasta kenttähankkeestamme, Mäenpää kertoo.
— Mäkinen toimii Säihke-sähköisen ilmailun kehittämisen ohjausryhmässä. Yritämme saada tähän ensi kesän aikana sähkökoneiden latauspisteen, sillä tämä on ainut kenttä puolessa välissä Jyväskylä—Oulu-akselilla. Jos sähköinen ilmailu viriää, tässä olisi oivallinen latauspiste.
— Tervetuloa kokeilemaan EFHP:tä! Mäenpää kannustaa ja vinkkaa, että ensi vuonna touko-kesäkuun vaihteessa kentällä järjestetään kunnon avajaistapahtuma.
Finavia investoi omiin kenttiinsä
Finavian lentoasemaverkoston johtaja Henri Hansson kertoo, että Finavia toteuttaa vuosittain lento-aseman infran elinkaarihallintaa ja erillisiä kehitysprojekteja. Viimeisen kuuden vuoden aikana Finavia on investoinut yhtiötasolla toimintojensa ja lentoasemiensa ylläpitoon ja kehittämiseen yli 930 miljoonaa. Summaan sisältyy myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla toteutettu kehitysohjelma vuosina 2013–2023.
Muita elinkaarihallinnan investointeja alueellisilla lentoasemilla
• Lapin kehitysohjelmassa mukana olivat Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemat (2018–2020)
• Rovaniemen lentoaseman lähtöaulan laajennus (2025)
• Kiitotieremontit Kuopiossa (2024), Kuusamossa (2023) ja Savonlinnassa (2022).
Finavia on uusinut kiitotieremonttien yhteydessä myös sähkö- ja hulevesijärjestelmiä sekä kiitotien ympärillä olevia alueita. Finavia on investoinut lentoasemillaan sähkönsyöttöön, vesienkäsittelyyn, maakaluston latausinfraan ja kalustohankintoihin. Alueellisiin lentoasemiin on investoitu viimeisen kuuden vuoden aikana lähes 120 miljoonaa euroa.
Pienistä kentistä ei juuri tiedetä
Suomen Lentokenttäverkosto ry:tä vetävä Petteri Lehti harmittelee, että tietoa pienten, Finavian verkoston ulkopuolisten kenttien kunnossapitohankkeista on huonosti saatavilla. Tämä johtuu siitä, että kentät ovat usein kuntien omistuksessa ja kenttien operoijat ovat ilmailukerhoja.
Petri Kantola Porvoon Ilmailukerhosta kertoo, että Mäntsälän lentokentällä EFMN parannetaan ensi vuonna kiitotien maapohjan kantavuutta. Lennokkialuetta laajennetaan viereiselle pellolle niin, että eri ilmailulajien samanaikainen toiminta helpottuu. Mäntsälän kentän suurin toimija on Porvoon Ilmailukerho, joka myös rahoittaa parannustyöt.
