Lähestymiskartat, korkeusmittari, liikenne kaukana horisontissa — ja se yksi, aina hieman liian pienellä fontilla kirjoitettu NOTAM. Ohjaamossa kaikki alkaa näkemisestä.
Silmälääkärin vastaanotolle saapuva lentäjä valittaa harvoin iästään. Moni kuitenkin huokaa: ”Ennen näin kaiken paremmin”. Tässä ammatissa jos jossakin, kyse ei ole kyse pelkästään mukavuudesta.
Ikänäkö on kaikille jossakin muodossa tuleva ilmiö. Silmän sisällä oleva linssi jäykistyy, tarkennus heikkenee ja käsivarsi pitenee, kun tekstiä joudutaan siirtämään kauemmaksi. Samaan aikaan voi kehittyä taittovirhettä, joka tuo haasteita lukemisen lisäksi myös kaukonäköön.
Kun ikänäkö alkaa kyllästyttää tarpeeksi, voi silmäkirurgi tarjota avuksi kirkkaan keinolinssin asettamista vanhenevan tilalle. Sairaalat käyttävät toimenpiteestä usein yleisnimeä linssileikkaus. Tämä pitää todellisuudessa sisällään useamman eri leikkausvaihtoehdon. Minkälainen keinolinssi sitten sopii lentokoneen ohjaamoon?
Yksiteholinssi ammattilentäjälle
Yksiteholinssi on optiikan rehti työjuhta. Se antaa terävän näön yhdelle halutulle etäisyydelle, useimmiten kauas. Mittariston ja kartan pienet merkinnät saattavat vaatia lukulaseja. Ammattilentäjä valitsee usein tämän vaihtoehdon ennustettavuuden vuoksi: tiedetään varsin tarkasti mitä saadaan ja mitä ei.
Moniteholinssi jakaa valon useaan polttopisteeseen, jotta sekä kauas että lähelle näkisi ilman laseja. Ajatus on houkutteleva. Valon jakaminen tuo kuitenkin mukanaan muun muassa valopisteiden leviämistä ja hämäränäön heikkenemistä. Suurin osa tottuu ajan kuluessa ilmiöön, mutta pimeätoimintaa tekevän pilotin kanssa asia on harkittava erittäin huolellisesti. Joulukuinen ilta räntäsateessa ei ole se hetki, jolloin toivot kiitotien valojen häikäisevän totuttua voimakkaammin.
Syväterävä linssi, niin sanottu EDOF, on uudempaa tekniikkaa ja kehitetty tilanteisiin, joissa halutaan vähentää moniteholinssien haittapuolia. Kyseisiä haittoja voi ilmetä, mutta niiden määrä on vähäisempi ja totutteluaika lyhyempi. Kaukonäkö pysyy useimmiten varsin hyvänä, ja välietäisyys eli etäisyys juuri koneen mittaristoon toimii vielä mukavasti. Pientä pränttiä ja lähikatselua varten voi kaivata lisää valoa tai mietoja lukulaseja.
Linssileikkausten lisäksi tehdään silmän etupinnan eli sarveiskalvon laserleikkauksia. Nykytekniikka mahdollistaa tällöin hyvän kaukonäön. Osa saa tällä myös parannusta myös lähinäköön. Jotkut lähinäköä tuovat lasertekniikat heikentävät kuitenkin syvyysnäköä, jolla ilmailussa on luonnollisesti tärkeä rooli.
Lentäjiä ajatellen leikkausmenetelmässä tärkeintä ei välttämättä ole linssin merkki tai malli, vaan pikemminkin pilotin profiili. Oletko ammatti- vai harrastelentäjä? Lennätkö päivällä vai yöllä? Käytätkö paperikarttoja vai suurennatko reittiä kosketusnäytöltä?
Linssileikkauksessa on laserleikkauksiin verrattuna se etu, että linssileikkaus estää myöhemmän harmaakaihen kehittymisen. Kun kirurgin vastaanotolle hakeutuu yhtään iäkkäämpi henkilö, on linssileikkaus tällöin luonnollisempi vaihtoehto.
Medikaalin saa yleensä
Lääkärinä kuulen usein kysymyksen, saanko vielä medikaalin. Erityisesti harrasteilmailussa tähän voi vastata tavanomaisesti kyllä, kunhan leikkauksesta toipuminen on ensin varmistettu silmälääkärin toimesta. Päätöksen medikaalin voimassaolosta tekee aina ilmailulääkäri.
Ammattiliikenteessä vaatimukset ovat harrastajia tiukemmat. EASAn ilmailulääkäreitä ohjaavat säädökset vaativat ammattiliikenteessä muun muassa normaalin häikäisyalttiuden, kontrasti- ja hämäränäön. Ohjeistuksessa on ammattilentäjille suoraan mainittu ”Intraocular lenses should be monofocal”. Ammattiliikenteessä pelataankin varman päälle ja mieluiten korjataan vain kaukonäköä yksiteholinsseillä tai pidättäydytään silmälaseissa.
Linssileikkaus ei tee kenestäkään parempaa pilottia. Kun näkö on kirkas ja toimii joko silmälaseilla tai ilman, vähenee lentämisestä aiheutuva kokonaiskuormitus. Kun ohjaamossa asiat näkyvät kuten pitää, voi keskittyä tärkeimpään eli lentämisen iloon.
Linssileikkausten kiinnostaessa suosittelen lämpimästi hakeutumaan silmäkirurgille, joka ymmärtää erityisesti lentäjien näkövaatimukset. Listaa etukäteen kokemasi ongelmakohdat, joihin toivot parannusta. Leikkauksen suunnittelu on lääkärin kanssa tehtävää vuoropuhelua, suunnittelua ja ajan kanssa tehtävää harkintaa. Kyseessä on prosessi, johon sekä potilaan että lääkärin tulee varata aikaa sekä ennen että jälkeen leikkauksen.
Kirjoittaja Tero Ovaskainen on ilmailua harrasteleva silmäkirurgi ja silmätautien erikoislääkäri, joka työskentelee Pihlajalinna Dextra Munkkivuoressa ja Silmäsairaala Sello & Iso Omenassa.
Lentäjäkin voi leikkauttaa silmänsä
Syyskuun lopulla 2025 käynti ilmailevalla silmälääkärillä sementöi päätökseni linssileikkauksesta. Optikon perusteellisten tutkimusten jälkeen operoiva lääkäri, itsekin aktiivinen lentäjä, teki ratkaisun toiveideni perusteella silmiini sopivista linsseistä ja 1.10.2025 molemmat silmäni operoitiin.
Näkö palautui toiseen silmään ensimmäisen linssin asennuksen jälkeen ja kun toinenkin linssi oli paikallaan, kävelin operaatiohuoneesta kahvihuoneeseen iltapäiväkahveille. Konjakkiakin on potilaalle tarjolla, talo tarjoaa. Leikkausoperaatio kesti mukavia rupatellessa puolisen tuntia, ilman minkäänlaisia tuntemuksia.
Samana päivänä, heti leikkauksen jälkeen oli kuin olisin katsellut maailmaa seitinohuen harson läpi. Ulkona aurinkolaseista loppui teho, kun sattui pilvetön aurinkoinen päivä. TV:n mainosten pikkupräntti näkyi vaivatta, kännykän viestit eivät. Seuraavaksi aamuksi tilanne korjaantui ja seitinohut harso oli hävinnyt.
Kahden viikon ajan tiputettiin neljä kertaa päivässä silmätippoja silmiin ja lisäksi iltaisin kolmen viikon ajan toisenlaista tippaa. Jo toisena leikkauspäivän jälkeisenä päivänä meinasin unohtaa laittaa päivätipat, kun silmät olivat täysin normaalit. Vielä pari kuukautta leikkauksen jälkeen hapuilin joskus silmälaseja aamulla herätessäni.
Näen sormenjälkeni 15 sentin päästä ja kaiken siitä äärettömyyteen. Näkö ja elämänlaatu parani pysyvästi ja pitkässä juoksussa taloudellinen säästökin on huomattava.
Enää minun ei tarvitse pestä linssejä rasvasta ruuanvalmistuksen jälkeen, linssit eivät huurru talvella, laseja ei tarvitse hapuilla heräämisen jälkeen eikä kaksiin laseihin kulu vuosittain 1300–1500 euroa. Linssiteknologia oli vihdoin saavuttanut haluamani tason.
Teksti: Ari Tamminen
Kirjoittaja on Finnairilta eläkkeelle jäänyt liikennelentäjä, harrastelentäjä ja lennonopettaja ultrakevyt- ja yleisilmailukoneilla, jolla tiimaa on noin 17 000 tuntia ja lennettyjä konetyyppejä yli 70.
*
Sinäkin voit lentää, tule mukaan ilmailijoiden perheeseen
Kiinnostaako moottorilento? Tutustu lajiin Ilmailuliiton sivuilla. Harrastajaksi pääset opiskelemalla Ilmailuliiton koulutusorganisaatiossa teoriakoulutuksen ja liiton jäsenkerhossa lentokoulutuksen. Ilmailuliiton jäsenyys kannattaa, sillä vakuutamme jäsenemme ja valvomme etujasi. Saat myös kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Ilmailu-lehden. Tule mukaan ja liity jäseneksi!
