Vuoden alussa Finavian toimitusjohtajana aloittaneen Kimmo Mäen kädet ovat tiukasti kiinni kaupallisen liikenteen vaatimissa tehtävissä, vaikka haluja myös harrastusilmailun edistämiseen onkin.

Diplomi-insinööri Kimmo Mäki vaihtoi tammikuun alussa työhuoneensa ikkunanäkymän ruotsinlaivoista kiitoteihin. Helsinki-Vantaalla olevan WTC-rakennuksen yläkerroksesta näkyy myös useita rakennuskohteita. Niitä Mäki esittelee jo tottuneesti.

Vuonna 2012 alkaneet ja vuoteen 2021 ulottuvat 900 miljoonan euron investoinnit ovat jo tulleet tutuiksi.

“Ala on tempaissut minut mukaansa, alkuviikot ovat olleet todella kiehtovia”, ratkaisuunsa tyytyväinen Mäki kertoo.

“Ensimmäisinä tehtävinä on ollut toimialaan perehtyminen ja tärkeimpien yhteistyökumppaneiden tapaaminen. Vuoden alkuun liittyvät myös hallinnon ja johtamisen tehtävät, kuten toimintasuunnitelman ja tavoitteiden laatiminen sekä Finavian vuonna 2012 laaditun strategian päivittäminen.”

“Olen tavannut myös harrastusilmailun piirejä ja kuullut heidän toiveitaan. Keskustelut ovat sujuneet hyvässä hengessä. Olemme yleisilmailun ystäviä siltä osin, kun se mahdollista eikä ole ristiriidassa kaupallisen liikenteen kanssa.”

Finavian edellisen strategian mukaiset mittavat laajennushankkeet ovat nyt melkein puolivälissä. Valmiina ovat jo muun muassa on kesällä avattu eteläsiipi, kehäradan asemat ja pysäköintitalon laajennus.

Vielä riittää rakentamista

“Meidän on kehitettävä lentoasemaa jatkuvasti, jotta pääsemme tavoitteeseemme eli 30 miljoonaan matkustajaan vuonna 2030. Kasvun ohella tärkeä kirittäjä on myös Euroopan muilta kentiltä tuleva kilpailu varsinkin Aasiaan suuntautuvista kauttakulkumatkustajista”, Mäki muistuttaa.

Tavoitteeseen on vielä matkaa, vaikka matkustajaliikenne on kasvanut kiitettävästi. Viime vuosi oli jälleen ennätysvuosi: Helsinki-Vantaan kautta kulki lähes 19 miljoonaa matkaajaa. Suomen ykköslentoaseman koko matkustajamäärä kasvoi vuonna 2017 noin kymmenen prosenttia. Kansainvälisen lentoliikenteen kasvu oli 11,4 prosenttia. Koko Suomen matkustajista 86 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan kautta. Suoria yhteyksiä eri puolille maailmaa on peräti 145 ja niitä lentää 80 eri lentoyhtiötä.

“Meillä on koko ajan keskusteluja eri lentoyhtiöiden kanssa uusista reiteistä, lisälennoista ja nykyistä suurempien koneiden käytöstä. Viime vuonna Helsinki-Vantaalla aloitti reittiliikenteen kolme uutta lentoyhtiötä, kun taas Pohjois-Suomen kentille uusia reittejä syntyi viisi.”

Paljon hallinnoitavaa

Isot projektit ja johtaminen ovat Mäelle tuttua Helsingin Sataman ja satamaoperaattori Stevecon ajoilta.

Työ on periaatteessa samaa kuin muukin johtaminen: hallinnointia, organisointia ja talouden seurantaa.

Finavialla on hallinnoitavana Suomessa 21 lentoasemaa, joiden kautta kulki viime vuonna lähes 22,7 miljoonaa matkustajaa.

Prosenteissa kovinta kasvu oli Lapin liikenteessä, missä viime vuonna tuli matkustajaennätys: miljoonan matkustajan rajapyykki rikkoutui ja kasvua edellisvuodesta oli peräti 23 prosenttia. Suoria yhteyksiä Lapista Euroopan eri kentille on yhdeksän.

Lapin liikenteen nopea kehitys aiheuttaa sesonkiaikoina ruuhkia.

“Haasteena Lapissa on lyhyt sesonki, vaikka matkailuala on sitä saanut jatkettua. Ainakin Rovaniemellä ja Kittilässä kapasiteetti on ollut koetuksella. Päätökset investoinneista tekee Finavian hallitus, mutta ratkaisuja odotetaan viimeistään kesän korvalla”, Mäki lupaa.

Myös Tampere on kasvattanut operaatioiden määrää, kun Patrian lentokoulutus siirtyi sinne. Sinne onkin luvassa 15 miljoonaa liikennealueiden parannuksiin. Muiden kenttien parannustöiden kohteet ovat vielä päättämättä.

Strategiapäivitystä Mäki ei ymmärrettävästi voi vielä kommentoida.

“On minulla jo jonkinlainen visio, mutta yhdessä hallituksen kanssa se tietysti tehdään. Uskon kuitenkin, ettei suuriin muutoksiin ole tarvetta”, Mäki muistuttaa.

Almanakan täyttyminen on ollut hänen alkujakson suurin pulma. Mutta se ei tunnu uutta johtajaa haittaavan.

“Tämä on niin kiehtova ja globaali ympäristö, että työmäärä ei tunnu rankalta”, hän toteaa.

Viihtymisestä kielii sekin, että hän on jo vilkuillut moottorilennon lupakirjan suorittamisen hintoja.

“Harrastuksen aloittamiseen vaikuttavat kuitenkin vaimon ja tyttären mielipiteet”, hän lisää hymyillen.

Verkosto ennallaan

Omistaja päättää myös Finavian lentoasemien määrän. Nyt niitä on 21. Mäen mukaan mikään kenttä ei nyt ole lakkautusuhan alla.

“Sen, pysyykö lentokenttä Finavian hoidossa vai ei, päättävät itse asiassa matkustajat. Jos on matkustajia, niin silloin löytyy myös säännöllistä reittiliikennettä. Jos taas ei ole matkustajia, niin silloin mikään lentoyhtiökään ei ole kiinnostunut liikennöimään.”

Tämä tilanne realisoitui Lappeenrannan kohdalla vuonna 2016, jolloin kenttä siirtyi Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Nykyisin sieltä lennetään lähinnä etelän lomakohteisiin Ryanairin ja Primera Airin lennoilla.

Vastauksista kuultaa selkeä kanta: Finavia keskittyy kaupallisen ilmailun lentokenttiin eikä Mäki usko muutoksiin lähiaikoina. Harrastusilmailun kenttiin se ei sijoita.

Lennonvarmistus omaan yhtiöön

Viime vuoden huhtikuusta lähtien lennonvarmistuksesta on vastannut Air Navigation Services Finland Oy eli ANS Finland. Sen vastuulla ovat sekä Helsinki-Vantaalle jo osittain siirtynyt aluelennonjohto että lentoasemien lähi- ja lähestymislennonjohtojen palvelut.

“Suomi oli pitkään poikkeus eurooppalaisten lennonjohtojen joukossa. Muualla lennonjohdot olivat eritetty omiksi yhtiöikseen jo aiemmin”, kertoo Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla muutoksen taustoista.

ANS:n tehtävänä on Suomen lennonjohtopalveluiden lisäksi vastata ilmatilan hallinnasta, lentoliikennevirtojen säätelystä, lentopelastuspalvelusta sekä lennonjohtajien koulutuksesta eli Avia Collegen toiminnasta.

Lentoreitti- ja TN-maksujen tuotot menevät siis ANS Finlandille. Sen sijaan laskeutumis- ja matkustajamaksut tuloutuvat Finavialle. Näiden maksujen kohdalla on voimassa EU:n määräys, jonka mukaan laskeutumis- ja matkustajamaksut ovat kaikilla Suomen kentillä samat. Vanha käytäntö, jonka mukaan muualla Suomessa voitiin periä edullisempia matkustajamaksuja, on poistunut.

Kausikortit historiaan

Finavia poistaa ensi kesänä ammattimaisen ilmailun kausikortit. Se harmittaa varsinkin lentokouluja, joilla laskeutumisia tulee runsaasti.

Kustannuspainetta lieventää se, että maksut nousevat heinäkuun alusta lähtien porrastetusti. Ensimmäisenä vuonna alennusta annetaan 80 prosenttia, seuraavana vuonna 60 prosenttia ja niin edelleen. Täysimääräisenä laskeutumismaksut kilahtavat voimaan 1. heinäkuuta 2022.

Harrastusilmailijoiden kausikortit säilyvät ennallaan. Kausikortit eivät ole voimassa Helsinki-Vantaalla.

Mäki ymmärtää varsinkin lentokoulujen huolen. Hänen mukaansa muutos tasapuolistaa hinnoittelun kaupallisessa lentoliikenteessä.

“Kerättävät maksut vastaavat jatkossa aikaisempaa paremmin toiminnasta aiheutuvia kuluja. Kaikkihan haluaisivat saada alennuksia ja maksuja alas, mutta valitettavasti se ei ole aina mahdollista”, Mäki toteaa.

Suomen laskeutumis- ja matkustajamaksut ovat kuitenkin Euroopan neljänneksi edullisimmat. Finavian tilaston mukaan Helsinki-Vantaa on hub-kentistä edullisin.

Kova kenttäkilpailu

Lentoliikenteen operaattorien maksamat palvelumaksut eivät Suomessakaan kata kaikkia kustannuksia. Siksi lentoasemilla saatavat muut tuotot, kuten ravintola- ja myymälätilojen vuokrauksesta sekä pysäköinnistä saatavat maksut, ovat oleellinen osa tulorakennetta.

Finavian viime vuoden tulos oli hyvä. Konsernin liikevaihto laski ANS:n irtauduttua konsernista viime huhtikuun alusta alkaen. Silti vertailukelpoinen liikevaihto nousi 10,3 prosenttia 373,6 miljoonaan euroon edellisvuoden 338,6 miljoonasta. Yhtiön kannattavuus parani myös. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaeriä oli 60,0 miljoonaa euroa (55,1), vaikka yhtiön investointiohjelma kasvatti poistot 67,6 miljoonaan euroon (59,7).

Vertailukelpoista liikevaihtoa kasvattivat Helsinki-Vantaan liikennetuotot sekä kaupallisten palveluiden menestyminen. Myös tytäryhtiö Airpron liiketoiminnan kasvu oli vahvaa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Lapin vahva matkailusesonki kasvatti liikevaihtoa huomattavasti.

Kasvu on tärkeää ja kokemusta Mäellä liikenteen kasvattamisesta on. Hänen toimitusjohtaja-aikanaan Helsingin Satamassa satamien matkustajaliikenne kipusi maailman ykköseksi. Ihan vastaavaan hän ei lentoliikenteessä usko, mutta keulapaikoille Euroopassa kuitenkin.

“Vaikka investointitahti on meillä hyvä, niin kyllä muutkin Euroopan kentät investoivat. Aasian liikenne on se, joka toimii veturina monella kentällä, ja sinne pääsee meidän lisäksi muiltakin kentiltä”, Mäki muistuttaa realistina.

Lentokenttien palvelujen on oltava huippuluokkaa eikä Finavian 900 miljoonan investointibudjetti ole Euroopassa suurimpia. Muuallakin panostetaan tason nostoon ja lähialueen kentistä eniten investoidaan Oslossa.

Kentälle päästävä nopeasti

Finnairin hyvä Aasian liikenne tuo Helsinki-Vantaalle paljon kauttakulkumatkustajia. Vaikka osa laajennuksista jo helpottaakin ruuhka-aikojen pullonkauloja, lisää vielä tarvitaan – samoin liikenneyhteyksien parantamista lentokentälle.

“Tässä olemme kilpailijakenttiimme nähden jäljessä, vaikka kehärata toimiikin jo hyvin.”

Viimeaikojen uutisia ovat olleet raideyhteyksien parantaminen edelleen eli Tampereen junan koukkaaminen lentoaseman kautta. Toinen vielä kaukaiselta tuntuva esitys on Suomenlahden alittavan tunnelin kautta jyskyttävä yhteys Tallinnaan.

Tervetullut parannus on myös parin vuoden päästä Helsinki-Vantaan kakkosterminaalin eteen valmistuva uusi sisäänkäyntialue, joka laajenee edustan nykyisille pysäköinti- ja joukkoliikennealueille. Kuitenkin samalla pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyjä kohennetaan ja eri liikennemuotojen yhteispeli parantuu. EU tukee tätä multimodaalihanketta kymmenellä miljoonalla eurolla.

Lisää tilaa ja viihtyvyyttä on luvassa, kun viime kesänä Helsinki-Vantaalle valmistuneen eteläsiiven ja vuonna 2020 valmistuvan länsisiiven väliin valmistuu iso keskusaukio eli Plaza. Aukion ympärille tulevat muun muassa vaihtomatkustajien turvatarkastus sekä paljon myymälöitä ja ravintoloita. Aukio avautuu ensi vuoden alussa.

Kaikkien laajennusten jälkeen terminaaleihin mahtuisi kymmenen eduskuntataloa.