Chengdu Aircraft Corporationin J-20-häivehävittäjä on yksi Kiinan kehittyneimmistä sotilaslentokoneista. Sen suunnittelijat uskovat, että käyttämällä tekoälyä seuraavan sukupolven hävittäjien ohjaamossa Kiina voi saavuttaa ilmaherruuden.

 

Tyhjä ohjaamo hävittäjäkoneessa? Ei vielä pitkään aikaan, sanovat lentäjät.

Kiinan on arvioitu ottavan merkittäviä harppauksia ilmasotateknologian kehityksen globaalissa kilpajuoksussa hyödyntämällä tekoälyä (AI). Valtio-omisteinen Chengdu Aircraft Corporation (CAIC) on valmistanut oman viidennen sukupolven häiveteknologialla varustetun J-20-hävittäjänsä ja koneen entisen pääsuunnittelijan Yang Wein mukaan suunnitelmissa on hyödyntää tekoälyä jo seuraavan sukupolven koneversiossa.

AI:n avulla Kiina tavoittelee etulyöntiasemaa länteen verrattuna ja ilmatilan herruutta. Suunnitelmat ovatkin virittäneet asiantuntijapiireissä spekulaatiota, voitaisiinko jo ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa nähdä kiinalaisia tekoälyn ohjaamia hävittäjiä, jotka peittoaisivat perinteiset, ihmispilotin ohjaamat koneet operatiivisissa toimissa?

Mutta mitä lentäjät itse asiasta ajattelevat? Voivatko he kuvitella tulevaisuuden, jossa tyhjässä ohjaamossa hallitsee ihmisen sijasta tekoäly?

”Ei”, sanoo Billie Flynn, Lockheed Martinin vanhempi testilentäjä, ykskantaan. ”Se ei tule tapahtumaan pian.”

Aiemmin Kanadan ilmavoimissa hävittäjälentolaivueen komentajana toiminut Flynn on nyt mukana Lockheedin F-35-ohjelmassa. Amerikkalaisvalmisteinen viidennen sukupolven hävittäjä on yksi viidestä HX-kandidaatista, joista Suomen ilmavoimat on harkitsemassa seuraajaa nykyisille Boeingin F-18 Hornet -hävittäjilleen.

Flynn kuitenkin ennakoi tekoälyn käytön lisääntyvän jo lähitulevaisuudessa niin, että se pystyy ohjaamaan helikoptereita tai valvonta- ja vakoiluoperaatioissa käytettäviä lentolaitteita. Silti hän uskoo varsinaisten taistelutehtävien pysyvän ihmisohjaajien käsissä vielä pitkään.

Kantaansa Flynn perustelee omalla taistelu- ja komentokokemuksellaan Kosovossa ja Serbiassa vuonna 1999. Tuolloin Nato-operaatioihin osallistuneen kanadalaislaivueen mukana oli sotilaslakimiehiä, joita oli konsultoitava jokaisen taistelulentotehtävän kohdalla.

”Iskukohteiden valinta oli tehtävä Kanadan hallituksen määrittämien sääntöjen mukaan, jotka olivat erilaiset kuin monilla muilla mailla. Lisäksi meidän oli tehtävä riskiarvioselvitykset sivullisista uhreista sekä ennen iskua että sen jälkeen.”

Lockheed Martinin vanhempi testilentäjä Billie Flynn lensi 25 taisteluoperaatiota Kosovossa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Kanadan ilmavoimien laivueen komentajana. Hän ei usko, että tekoäly voisi pian korvata taistelulentäjät.

Flynn itse lensi kahdeksan tunnin operaatioita.

”Ensin lensin neljä tuntia Serbian yllä päästäkseni itärajalle pudottamaan pommin, ja melkein joka kerta lennon viimeisten 30 sekunnin aikana helvetti pääsi irti. Sitten paluumatkalla piti vielä tankata ilmassa vihollisen alueella.”

”Siinä oli tehtävä päätös: päästääkö tarkkuusohjatun pommin uskomaton tuhovoima valloilleen vai tuodako pommit kotiin. Kun on joutunut tekemään tällaisia ratkaisuja, ei voi uskoa, että tämä taistelutehtävien osa voitaisiin ikinä siirtää pois ihmisten vastuulta tai automatisoida”, Flynn sanoo.

Ihmistä ei syrjäytetä

Yhdysvaltain ilmavoimien eversti Peter Lee, 62. hävittäjälaivueen komentaja Luken lentotukikohdassa Arizonassa, valvoo F-35-koulutusta.

”Voin kyllä kuvitella hävittäjiä lentämässä ilman pilottia”, Lee sanoo. ”Mutta toisaalta mielikuvituksessa voi lennellä vaikka minkälaisia laitteita. En kuitenkaan tiedä, olisiko se tulevaisuuden kannalta realistinen kehityssuunta.”

”Toki asiat saattavat edetä seuraavien 20 vuoden kuluessa siihen suuntaan, mutta oman kokemukseni perusteella en usko, että ihmistä voidaan korvata tehtäessä päätöstä tuhoaseen laukaisusta tai sen käyttämättä jättämisessä. Ymmärrystä, mitä aseen käyttämisestä voi seurata ja vastuuta tällaisesta päätöksestä ei voi siirtää tekoälylle. Siten en usko, että ihmistä voitaisiin lyhyellä aikavälillä syrjäyttää tästä päätösketjusta.”

62. hävittäjälentolaivueen komentaja Peter Lee esittelee F-35-ohjaajan kypärää Luken lentotukikohdassa Arizonassa. Yksi huipputeknologiaa täynnä oleva kypärä maksaa 400 000 dollaria, joten siitä on pidettävä hyvää huolta. Vaikka tällainen teknologia helpottaa pilottien työtä, se ei korvaa ihmisen välttämätöntä läsnäoloa ohjaamossa, Lee sanoo.

Lentäjien rooli saattaa Leen mukaan jatkossa silti muuttua: tulevaisuudessa ohjaamosta saatetaan siirtyä jatkamaan uraa pilotittomien lentolaitteiden kauko-ohjauksen parissa. 40-vuotias eversti tunnustaa tuntevansa kropassaan jo vaativan hävittäjälentäjäuran aiheuttamia kipuja ja särkyjä, joten hän tietää erinomaisesti, millaista veroa se ihmiskeholle aiheuttaa.

Hän ei kuitenkaan usko, että F-35:tä lennettäisiin ikinä etäohjauksella.

”Näin amerikkalaisesta näkökulmasta katsottuna F-35-koneita valmistetaan ehkä vuoteen 2049 saakka. Meillä niillä on tarkoitus lentää taisteluoperaatioita vuoteen 2075 asti. Se on pitkä aika.”

Pitkän toiminta-ajan sisällä uudestakin teknologiasta tulee vanhaa. Armeijan onkin seurattava ja hyödynnettävä teknologiankehitystä, Flynn huomauttaa, vaikka sitä on vaikea ennustaa.

”Jos teknologiaa ei ymmärretä, siitä ei saada hyötyjä irti ja asiat eivät edisty. Kukaan ei enää pyöritä puhelinnumeroita, vaan klikkaavat älypuhelimista nimeä. Meidän on kuljettava teknologisen kehityksen eturintamassa. Mutta se ei tarkoita, että ihmiset voitaisiin syrjäyttää näistä hommista ihan lähiaikoina.”

Hän näkee eräänlaisen hybriditoimintamallin todennäköisenä tulevaisuuden linjana.

”Yksi mahdollisuus on hallita ohjaajattomia laitteita niin, että me lentäjät ohjaisimme niitä pelinrakentajan tavoin”, Flynn arvioi.

Tekniikka auttaa, muttei korvaa

Viidennen sukupolven hävittäjäkonetekniikka on saavuttanut pisteen, jossa se tekee pilottien työstä helpompaa ja aiempaa yksinkertaisempaa. Flynn ja Lee kuitenkin korostavat, ettei se tarkoita, että koneet olisivat kykeneviä tekemään kaikki tehtävänaikaiset reaaliaikaiset päätöksetkin ilman ihmisen osallistumista.

”Mitä siihen tulee, että ohjaamossa on ihminen – sinänsä erittäin tärkeä kysymys itsessään – viidennen sukupolven teknologian tärkeys ei tule siitä, että minä voin vain istua ohjaamossa juomassa kahvia sillä välin, kun hävittäjä hoitaa kaikki hommat. Kyse on siitä, että teknologia mahdollistaa minulle parempien päätösten tekemisen nopeammin”, Lee kertoo.

”Teen aivan yhtä lujasti töitä F-35:n ohjaamossa kuin F-15:ssä; erona on, että nyt minun ei tarvitse katsoa kuuteen eri kohtaan saadakseni riittävästi tietoa tehdäkseni yhden päätöksen. Teknologian avulla tiedonsaanti on keskitetty yhteen kohtaan.”

Uuden teknologian ei kuitenkaan kannata antaa hämätä.

”Ihmiset katsovat viidennen sukupolven hävittäjää ja ihastelevat sitä, se on jotain ihan uutta, koneessa on sulavat linjat ja makeat kulmat. Mutta tärkeintä on se, mitä koneen sisällä tapahtuu: se yhdistää tiedot lentäjän käyttöön, jotta päätökset voidaan tehdä nopeammin. Silloin sekä lentäjästä että koneesta tulee hyvin tappavia hyvin nopeasti.”

”Ja jos puhutaan sodan päämäärästä, viime kädessä kyse on ihmisistä ja päätöksistä, jotka vievät tai pelastavat elämän. Se on viidennen sukupolven hävittäjäteknologian vähiten seksikäs puoli.”

Lee ei usko, että AI-kokeiluja olisi tulossa F-35:een ainakaan lähivuosina.

”Voin olla väärässä, mutta en usko, että meille tulisi tekoälysovelluksia, jotka kykenisivät tekemään päätöksiä taistelutilanteessa.”

Lockheed Martin F-35 Lightning II on yksi viidestä hävittäjästä, joita Suomen ilmavoimat harkitsee Boeing F-18 Hornet -laivastonsa korvaajaksi. F-35 on viidennen sukupolven hävittäjä, jonka tuotannon ennakoidaan ulottuvan vuosisadan puoliväliin saakka.