Ilmavoimat aloitti 9.1. testaus- ja todennustapahtuma HX Challengen Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdassa. Tapahtuma päättyy 26.2.  Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä, ja HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset hävittäjät uusilla. Hävittäjät ovat keskeinen osa Suomen puolustusta, eikä Hornetien elinkaaren jatkaminen ole ratkaisuna riittävä. Lopullinen päätös hävittäjistä tehdään vuonna 2021.

 

Tasapuolinen testaus Suomen oloissa

Ilmavoimien tiedotteen mukaan HX Challengen tavoite on todentaa hävittäjävalmistajien ilmoittamat tiedot tasapuolisesti Suomen olosuhteissa ja suomalaisten määrittämin testein. Jokaisen kandidaatin testeihin on varattu seitsemän arkipäivää. Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen toimii Ilmavoimien HX-hankejohtajana.

 

HX Challenge on HX-kandidaattien suorituskykyarvioinnin ensimmäinen vaihe. Tapahtuman tarkoitus on todentaa, että kandidaattien ominaisuudet ja järjestelmät vastaavat suorituskyvyltään valmistajien ilmoittamia tietoja. Suorituskykyarvioinnin toisessa vaiheessa käytetään HX Challengessa todennettuja suoritusarvoja.

 

Virtuaalisimulaattoreilla toteutettavan toisen vaiheen tavoitteena on selvittää neljän koneen parven menestyminen tarjouspyynnössä asetetuissa skenaarioissa. Suorituskykyarvioinnin kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa selvitetään kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän operatiivinen tehokkuus pelaamalla ja simuloimalla pitkäaikainen sotapeli, jossa käytetään kahden ensimmäisen vaiheen tuottamia mitta-arvoja. Sotapelissä kukin HX-kandidaatti kaikkine järjestelmineen on osa Suomen koko puolustusjärjestelmää.

 

HX Challengen tavoite ei siis ole laittaa koneita paremmuusjärjestykseen, vaan saada varmuus hävittäjävalmistajien tarjouspyyntövastauksissa esittämistä suoritusarvoista Suomen oloissa. Tätä todennettua dataa hyödynnetään suorituskykyarvioinnin toisessa ja kolmannessa vaiheessa.T

 

HX Challengella on tärkeä rooli HX-kandidaattien tiettyjen suorituskykyjen ja järjestelmien ominaisuuksien todentamisessa käytännön toimintaa vastaavissa olosuhteissa, mutta todentamista tehdään myös muilla tavoin. Osa todentamisesta on tehty ja tullaan tekemään HX-valmistajien kotimaissa toteutetuin koelennoin ja osassa käytetään apuna simulaatioita ja laboratoriotestejä. Käytettävän menetelmän valintaan vaikuttaa muun muassa se, mikä menetelmä on turvallisin ja tarkoituksenmukaisin tapa todentaa tarkasteltavan suorituskyvyn ominaisuuksia.

 

Esimerkiksi tiettyjä vain poikkeusoloissa käytettäviä monitoimihävittäjän järjestelmien ominaisuuksia tai suorituskykyjen käyttötapoja testataan operaatioturvallisuussyistä ainoastaan maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella tai kokonaan simulaatio- ja laboratorioperustaisesti.

 

Suomessa testataa hävittäjien sopivuutta Suomen olosuhteisiin

Testaus- ja todentamistapahtuma järjestetään Suomessa, jotta HX-kandidaattien ilmoittamat suorituskykyarvot voidaan todentaa Suomen olosuhteissa ja suomalaisten määrittämin testein. Tämä on tärkeää kandidaattien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Talviset olosuhteet vaikuttavat erityisesti elektro-optisten sensorien sekä mahdollisesti muidenkin aktiivisten ja passiivisten järjestelmien suorituskykyyn. Monitoimihävittäjän operoinnin kannalta haastavinta ei ole niinkään kova pakkanen, vaan nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila, jolloin taivaalta voi tulla niin vettä, jäätävää tihkua, räntää kuin luntakin.

 

HX Challengen keskuspaikka on Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohta, mutta lentotoimintaa on ympäri Suomea. Kandidaatit saavat vastaansa esimerkiksi Hornet- ja Hawk-kalustosta koostuvia maaliosastoja. Satakunnan lennoston organisaatioon kuuluvalla Ilmataistelukeskuksella on merkittävä rooli HX Challengen läpiviennissä. Ilmavoimissa nimenomaan Ilmataistelukeskus vastaa koelentämisestä, lentokaluston operatiivisesta testauksesta sekä taistelutapaan ja taktiikkaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistyöstä.

 

HX-hanke on osa Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen kokonaisuutta, joten HX Challengen läpivientiin tarvitaan myös maa- ja merivoimien sekä Pääesikunnan alaisten laitosten kalustoa ja osaamista. Hornetin seuraajan on kyettävä verkottumaan mahdollisimman saumattomasti maa- ja merivoimien asejärjestelmien kanssa. Ilmavoimien henkilöstön lisäksi HX Challengessa on mukana ammattilaisia muista puolustushaaroista ja Pääesikunnan alaisista laitoksista.

 

Suorituskykyä verrataan tarjouspyynnössä määriteltyihin tehtäviin

HX Challengessa todennetaan kandidaattien ilmoittamia suorituskykyjä tarjouspyynnössä asetettujen skenaarioiden mukaisissa viidessä tehtävätyypissä: vastailmatoiminta, vastamaatoiminta, vastameritoiminta, kaukovaikuttaminen sekä tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoitustehtävät.

 

Ilmavoimat todentaa esimerkiksi kandidaattien kykyjä tukea maa- ja merivoimien taistelua, joten on luonnollista, että testeihin osallistuu asiantuntijoita kaikista puolustushaaroista.  Tässä vaiheessa painopisteenä on teknisten järjestelmien todentaminen taktisen ja taisteluteknisen tehokkuuden arvioinnin sijaan.

 

HX Challenge kestää tammikuun alusta helmikuun loppuun. Jokaisen kandidaatin testeihin on varattu seitsemän arkipäivää. Ensimmäiset Eurofighterit saapuvat Pirkkalaan loppiaisen jälkeen ja viimeiset Super Hornetit poistuvat helmikuun lopussa. Suomeen saapuvan kaluston ja henkilöstön määrä vaihtelee tarjoajakohtaisesti. Kukin kandidaatti tuo Pirkkalaan 2‒4 lentokonetta, sillä Ilmavoimat edellyttää osassa lentotestejä kahden koneen osastoa.

 

Tammi-helmikuu on kiireistä aikaa Satakunnan lennostolle, joten Pirkkalan tukikohdassa on paikalla tavanomaista enemmän puolustusvoimien henkilöstöä. HX Challenge ei ole lentonäytös tai harjoitus, vaan korostetun tekninen testaus- ja todentamistapahtuma. Tampereen seudulla tapahtuma näkyy lähinnä yksittäisinä lentoonlähtöinä ja laskeutumisina sekä tilapäisinä liikkumisrajoituksina Pirkkalan tukikohdan lähiympäristössä.

 

Katselupaikka siviilentoaseman puolella

Satakunnan lennosto osoittaa siviililentoaseman puolelle terminaalien 1 ja 2 väliselle nurmialueelle HX Challengen ajaksi katselupaikan, josta lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on mahdollista seurata. Kandidaattien suoritusarvot todennetaan ja mitataan lentämällä tarkasti suunnitellut lentotehtävät. HX Challengen lentotoiminta toteutetaan pääasiassa arkisin virka-aikaan. Muutamina päivinä testataan hävittäjäkandidaattien järjestelmien toimivuutta heikon valaistuksen olosuhteissa ilta-aikaan. Sen sijaan viikonloppuisin HX Challengeen liittyvää lentotoimintaa ei ole.

 

Monivaiheiset neuvottelut

HX-neuvottelut ovat HX Challengesta ja muusta suorituskykyjen todentamisesta erillinen prosessi. Neuvottelujen tavoitteena on parantaa ja optimoida kunkin hävittäjävalmistajan tarjoamaa HX-kokonaisratkaisua.

 

HX-neuvotteluprosessi jakautuu useampaan vaiheeseen. Lokakuussa 2019 lähetettiin tarkennettu tarjouspyyntö, joka pohjautui alustaviin tarjouksiin ja kandidaattien kanssa käytyyn ensimmäiseen neuvotteluvaiheeseen. Vastaukset saadaan tammikuun 2020 loppuun mennessä. Tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisestä käynnistyi toinen neuvotteluvaihe, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin valmistajan kanssa.T oisen vaiheen päätteeksi lentokonevalmistajilta pyydetään lopulliset sitovat tarjoukset (Best and Final Offer, BAFO) Hornetin suorituskykyä korvaavista kokonaisuuksista.

 

Hankintapäätöksen HX-hankkeessa hankittavasta monitoimihävittäjästä tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

 

HX Challengen aikataulu

Eurofighter Typhoon 9.–17.1.2020

Dassault Rafale 20.–28.1.2020

Saab Gripen 29.–6.2.2020

Lockheed Martin F-35 7.–17.2.2020

Boeing F/A-18 Super Hornet 18.–26.2.2020