Tatjana Maksudov on Suomen ainoa nainen, joka kilpailee siipipukuhyppäämisessä. Alun perin hän ajatteli, että kilpaileminen on tylsää ja joutui pakotettuna SM-kisoihin. Elokuussa hän lähtee viidensiin MM-kisoihinsa hallitsevana maailmanennätyksen haltijana.

 

Vuosi 2008. Tatjana Maksudov oli juuri saanut opintonsa valmiiksi Pietarissa ja palannut asumaan äitinsä ja tämän miesystävän luo Hankasalmelle, pienelle keskisuomalaiselle paikkakunnalle. Maksudov etsi töitä, mutta löysi harrastuksen. Äidin miesystävä oli huomannut paikallislehdestä ilmoituksen laskuvarjohypyn infotilaisuudesta.

– Hän sanoi, että sinä varmaan menet tänne, ja niin sitten meninkin, Maksudov nauraa.
Hyppykurssi järjestettiin kansalaisopiston kurssina, joten tavallisesti noin nelipäiväinen koulutus oli venytetty kahden kuukauden mittaiseksi.

– Käytiin kerran viikossa kirkonkylän koululla, opittiin teoriat ja harjoiteltiin koneessa käyttäytymistä sekä ovelle tuloa oikein perusteellisesti. Tarkoitus oli, että olisimme hypänneet ensimmäiset hypyt maaliskuussa, mutta silloin satoi vielä räntää, Maksudov muistelee.

Kurssin viisi oppilasta pääsivät lopulta hyppäämään huhtikuussa. Samalla laskuvarjohyppääminen vei Maksudovin mukanaan niin, että pian hän löysi itsensä Jyväskylän laskuvarjokerhon johtokunnasta sihteerinä, varapuheenjohtajana, kerhon kalustovastaavana ja varavarjonpakkaajana.

– Silloin meillä oli mahtava porukka. Se yhteisö oli tärkeä ja yhdessä hypättiin ja harrastettiin.

Nyt 16 vuotta myöhemmin Maksudov on hypännyt 15 Suomen ennätystä, on maailmanennätyksen haltija ja edustanut Suomea neljissä MM-kisoissa tai World Cupissa. Hänen lajikseen valikoitui siipipukuhyppääminen.
Täysin päivänselviä hyppylajivalinta tai edes kilpaileminen eivät Maksudoville kuitenkaan olleet.

Hyppääminen oli jäädä kokonaan
Kesä 2012. Maksudov oli muuttanut töiden perässä pääkaupunkiseudulle ja siirtynyt hyppäämään Jyväskylästä Vesivehmaalle.

– Jyväskylässä olin ollut tiiviisti mukana kerhon toiminnassa, mutta Vesiksellä olinkin yhtäkkiä rivihyppääjä. Se tuntui oudolta. Kukaan ei tarvinnut minua, ja vaikka muut hyppääjät ottivat minut sydämellisesti vastaan, mietin jopa sitä, miksi oikeastaan hyppään, Maksudov muistelee.
Hän kuitenkin jatkoi hyppäämistä.

 

Kokeili siipipukua Dubaissa
Vuodenvaihde 2014. Maksudov oli hyppyreissulla Dubaissa, jossa samaan aikaan työskenteli laskuvarjojen pakkaajana suomalainen Hans Koskela. Koskela houkutteli Maksudovin siipipukukurssille. Jotta voi hypätä siipipuvulla, täytyy hyppääjällä olla vähintään 200 laskuvarjohyppyä sekä käytynä First Flight -kurssi harjoitushyppyineen.

– Sain ensimmäisestä hypystä palautetta, että lensin muka huonosti. Hans antoi vinkkejä, miten voisin parantaa, mutta lensin seuraavalla hypyllä vielä huonommin, Maksudov nauraa.

– Lopulta Hans käski turhautuneena minun opetella liukumaan.
Maksudov ei kuitenkaan jättänyt kokeilua siihen vaan sai seuraavana kesänä Utissa lisäoppia siipipukulhyppäämiseen Pilvi Juvoselta – ja innostui.
– Sen jälkeen en ole paljon muuta hypännytkään.

Vuosia myöhemmin Maksudov ja Koskela ovat myös katsoneet Dubai-videon uudelleen yhdessä ja nauraneet tapaukselle: hyppyhän meni lopulta hyvin ekakertalaiseksi.
– Hans taisi vain vähän säikähtää, koska minulla oli hypyllä kova avaus, Maksudov pohtii.

Juvonen puolestaan on Maksudoville edelleen tärkeä kannustaja ja koutsaaja.
– Keväälläkin Pilvi tuli vartavasten Tukholman tuulitunneliin koutsaamaan minua.
Tukholmassa on toistaiseksi Euroopan ainoa tuulitunneli, jossa voi lentää siipipuvulla.

 

 

Pakotettuna ensimmäisiin kisoihin
Kesä 2018. Siipipukuhyppäämisen SM-kisat pidettiin Utissa ja Maksudov oli paikalla. Hän ei ajatellut kilpailla, mutta joutui mukaan ”pakotettuna”.
– Sanottiin, että ei saada kisoille SM-arvoa, jos en tule kilpailemaan.

– Ajattelin, että kilpaileminen on tylsää ja teknistä, mutta menin mukaan. Vitsi mitä äärilentotiloja sain irti minun pienestä wingsuitista. Se oli niin siistiä. Innostuin ihan älyttömästi.
Kisoissa hän sijoittui neljänneksi.

Vuonna 2021 Maksudov osallistui ensimmäisiin MM-kisoihinsa Siperiassa. Viime vuonna MM-kisat pidettiin Beaufortissa Yhdysvalloissa. Toistaiseksi naiset ovat joutuneet kilpailemaan miesten sarjassa, koska naiskilpailijoita ei ole tarpeeksi. Yhdysvaltojen MM-kisoissa naisia oli mukana kaksi: Maksudov sijoittui 37 hyppääjän joukossa 25:nneksi, amerikkalainen Amelia Dunaway oli yhdestoista.

– Amelia on hypännyt viime aikoina paljon ja kehittynyt valtavasti. Hän alkaa lähestyä jo miesten kärkeä, Maksudov uskoo.
Käytännössä sukupuoli ei siipipukuhyppäämisessä vaikuta niin paljon kuin monissa muissa urheilulajeissa. Esimerkiksi hartioissa ja käsissä tarvitaan voimaa, mutta sillä ei ole niin suuri merkitys kuin kestävyydellä.
– Lihaksikas yläkroppa ja kananjalat, Maksudov kuvailee siipipukuhyppääjän ihanteellista muotoa.

Maksudov elättelee toiveita, että tänä vuonna elokuun MM-kisoissa Tshekissä olisi jo naisten oma sarja. Se vaatisi, että hyppääjät edustaisivat neljää kansallisuutta.
– Kyllä meitä se neljä voisi olla… minä, Amelia, yksi norjalainen ja yksi australialainen… hän pohtii.

 

Siipipuvulla suuri merkitys
Siipipukuhyppäämisessä itse siipipuvulla on suuri merkitys. Aloittelijat hyppäävät pienellä puvulla, jossa käsisiivet ja jalkasiipi ovat vaatimattomat. Näin teki myös Maksudov. Kun taidot karttuvat, voi siirtyä isompiin malleihin. Viime kesäksi Maksudov sai puvun, joka on suunniteltu nimenomaan kilpailemiseen.
– Se oli kuin olisi vaihtanut Fiatin Formula 1:een, Maksudov kuvailee.

Samalla hän on alkanut opetella uudenlaista lentotyyliä, joka tuo lisää tehokkuutta suoritukseen. Yksinkertaistettuna siinä tuodaan rinnan sijasta hartioita eteen.
– Kun on joskus oppinut jotain tietyllä tavalla, uuden opetteleminen on vaikeaa, hän toteaa.

Uuden lentotyylin opettelussa auttoi paljon alkuvuoden treenileiri Taroudantissa Marokossa Flavien Mazzonin koutsauksessa.
– En hallitse vielä uutta tekniikkaa täysin, mutta on vain hypättävä, hypättävä ja hypättävä. Vanhaan ei ole enää paluuta, olen saanut aiemmasta tekniikasta kaiken irti, enkä pysty oleellisesti parantamaan tuloksiani enää sillä tyylillä, hän sanoo.

 

Yksi Suomen ennätys puuttuu
Maksudov on rikkonut siipipukuhyppäämisen ennätyksiä vuosittain. Hänellä on hallussaan muun muassa matkalentämisen naisten maailmanennätys: pisin lennetty matka, 5400 metriä.

– Siinä nyt ei ole mitään hehkuttamista. Enemmän olen innoissani SE-tuloksista, hän sanoo.
Maksudovilla on siipipukuhyppäämisen matka- ja aikaosuuden Suomen ennätykset naisten luokassa. Nopeuden SE sen sijaan on vielä Marja Davidssonin nimissä. Se on Maksudovin tähtäimessä.

– Nopeus on tosin juuri se osio, joka on kärsinyt nyt eniten, kun opettelen uutta tekniikkaa. Silti uskon, että uusi tekniikka on sen verran parempi kuin vanha, että ennätys rikkoutuu.
Maksudovin tavoite on rikkoa ennätys heinäkuussa SM-kisoissa, jotka pidetään Nordic-kisojen yhteydessä Ruotsissa.

”Täysin välineurheilua!”
Siipipukuhyppäämisen Performance-kilpailuissa kisataan kolmessa lajissa, joiden yhteistulos ratkaisee paremmuuden. Lajeja ovat matka, aika ja nopeus. Jokaisessa lajissa suoritukset mitataan 1000 metrin ikkunan sisällä eli 2500 metrin ja 1500 metrin välillä.
Matkassa tarkoitus on lentää mahdollisimman pitkälle suorassa linjassa. Nopeudessa ideana on liitää mahdollisimman nopeasti horisontaalisesti maahan nähden. Aika-osalajissa hyppääjän on tarkoitus lentää mahdollisimman kauan aikaikkunassa.

Vuonna 2022 Eloyssa, Arizonassa, pidetyt MM-kisat olivat eräänlainen käännekohta kilpailuissa, sillä silloin kisapuvuissa nähtiin mitä erilaisimpia virityksiä, joilla puvun sai lentämään vakaammin, pidemmälle ja kauemmin. Se aiheutti parranpärinää. Lopulta viime vuoden MM-kisoihin linjattiin, että vain tehdasvalmisteiset puvut ovat sallittuja, omat viritykset eivät.

– Monen mielestä kilpailuissa ei enää mitata sitä, kuka lentää parhaiten vaan sitä, kuka keksii parhaat kikkareet. Sen takia esimerkiksi tanskalaiset boikotoivat MM-kisoja, Tatjana Maksudov kertoo.
Tällaisia ”kikkareita” ovat muun muassa käsisiipien päässä olevat kovikkeet ja jatkeet. Kisaajat kutsuvat niitä pilkkamielisesti ”meloiksi” tai ”lapioiksi”.

Maksudov itse oli aluksi meloja vastaan. Hän myöntää jopa odottaneensa, että ne olisivat aiheuttaneet vaaratilanteita viime vuoden MM-kisoissa. Niin ei kuitenkaan käynyt.

– Katson asiaa turvallisuusnäkökulmasta, mutta ehkä tässä on vain myönnyttävä siihen, että tämä on se suunta, mihin kehitys menee.
Siksi Maksudovkin on tilannut uuden siipipuvun, jossa on kiistanalaiset ”melat”. Se ehtinee valmistua tämän vuoden MM-kisoihin elokuussa.

– Jos haluaa kisata ja pärjätä, on vain pakko hyväksyä ja tilata sellainen puku, jolla ylipäätään on mahdollisuudet pärjätä, hän sanoo.
Onko laji siis välineurheilua, jossa pärjää se, jolla on laittaa eniten rahaa varusteisiin?
– Kyllä. Täysin välineurheilua!
– Mutta toisaalta, pitää muistaa, että ei pelkällä puvulla lennetä. Pitää sitä osatakin jotain.

 

Tatjana Maksudov
Ikä 43
Laji laskuvarjohyppy, siipipukuhyppääminen
Hyppyjä hiukan vajaa 900, siipipuvulla yli 400
Kotikerho Hämeen laskuvarjourheilijat
Asuu Helsingissä
Ammatti Yrittäjä, rakennusalan konsultointi ja rakennusvalvonta
Siipipuku Squirrel CR+
SM-mitaleita 6 + yksi Suomen Cupin mitali
Ennätyksiä SE 15, EE 2, ME 1
Lisäksi naisten EE ja ME matkaosiossa: pisin lennetty matka, 5400 metriä.
Muuta Oli vuonna 2016 mukana suomalaisnaisten ryhmässä, joka hyppäsi kymmenen siipipukuhyppääjän muodostelman (10-way). Se oli tuolloin myös epävirallinen maailmanennätys (suurin naissiipipukuhyppääjien tekemä muodostelma).