Tämän kertaisen artikkelin idea nousi työkaverin toteamuksesta ”se on sellainen yhden hengen yhdistys”. Käytännössä yhden hengen yhdistyksiä ei ole olemassa, ei ainakaan pitäisi olla eikä tuollainen sooloyhdistys voi toimia, jos noudatetaan yhdistyslakia.

Jo yhdistyksen nimi viittaa yhdessä tekemiseen, ei yksin tekemiseen. Yhdistyslaissa on kohtia, joissa viitataan vähimmäismääränä kolmeen jäseneen.
Yhdistystä perustettaessa tarvitaan vähintään kolme yhteisestä tekemisestä kiinnostunutta. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, johon on liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirja on päivättävä ja vähintään kolmen yhdistyksen jäseneksi liittyvän allekirjoitettava.

Hallituksessa oltava kolme jäsentä
Yhdistyslain 35 §:n mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Tässä tulee huomata, ettei tässä kohtaa yhdistyslakia tarkoiteta jäsenellä yhdistyksen jäseniä, vaan yhdistyksen hallituksen jäseniä. Oikeuskirjallisuudessa (Halila – Tarasti: Yhdistysoikeus) on nimenomaan mainittu, että ”henkilöjäsenyhdistyksissä on mahdollista määrätä, että hallituksen jäsenen on oltava myös yhdistyksen jäsen. Ellei tällaista määräystä säännöissä ole, hallitukseen voidaan valita ulkopuolisiakin.”

Kolme hallituksen jäsentä on yhdistyslain määräämä vähimmäismäärä. Yhdistyksen sääntöjä koskevassa yhdistyslain kohdassa määrätään, että yhdistyksen säännöissä on mainittava yhdistyksen hallituksen jäsenten lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä. Mikäli säännöissä on määrätty kolmea jäsentä isommasta hallituksesta, tulee tuota sääntömääräystä noudattaa.

Perustettaessa yhdistys tarvitaan siis kolme jäsentä, mutta yhdistyksen toiminta ei automaattisesti lopu, jos yhdistyksen jäsenmäärä perustamisen jälkeen laskee alle kolmen.

Yhdistyksen hallitusta täydennettävä
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Tähän velvollisuuteen kuuluu myös siitä huolehtiminen, että yhdistyksen hallituksen jäsenten lukumäärä noudattaa yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä. Yhdistyksen hallitus ei voi itse täydentää itseään.

Jos hallituksen jäsenmäärä laskee alle kolmen tai alle säännöissä määrätyn suuremman hallituksen jäsenten määrän, tulee yhdistyksen hallitusta täydentää. Oikeuskirjallisuudessa (Halila – Tarasti: Yhdistysoikeus) on mainittu, että ”hallitusta on täydennettävä, jos jäljellä olevia jäseniä on niin vähän, ettei hallitusta saada enää päätösvaltaiseksi.”

Yhden hengen yhdistyksessähän näin ei ole. Hallitus ei ole päätösvaltainen, jos yhdistyksessä on vain yksi jäsen, joka hoitaa myös hallituksen tehtäviä, kun yhdistyslain mukainen vähimmäismäärä on kolme hallituksen jäsentä.

Itse lähden siitä, että yhdistyksen hallituksen huolellisuusvelvollisuus vaatii hallituksen täydentämistä, kun lain tai sääntöjen mukainen hallituksen jäsenten vähimmäismäärä alitetaan. Halila – Tarasti myös mainitsee, että yhdistyksen tai valtuutettujen kokous, jos yhdistyksessä on valtuutettujen kokous, voidaan aina kutsua koolle valitsemaan uusi hallituksen jäsen.

Ja nyt kun yhden hengen yhdistykset alkavat täydentämään hallituksiaan, on hyvä muistaa, että yhdistyksen hallituksen jäsenenä voi toimia vain yksityishenkilö.

Omaisuus kuuluu yhdistykselle
Lopuksi tulee muistaa, ettei edes ”yhden hengen yhdistyksen” omistama omaisuus ole tuon yhden jäsenen omaisuutta, vaan yhdistyksen omaisuutta. Eli jos yhden hengen yhdistyksen toiminta lopetetaan, ei yhdistyksen omaisuus siirry tällä ainoalle jäsenelle.

Siitä, mitä yhdistyksen omaisuudelle tapahtuu yhdistyksen purkamistilanteessa voi lukea aikaisemmasta Ilmailu-lehden artikkelistani.

Yhdistysrekisterin tiedot ajantasalle
Lisäksi kannustan jokaista, joka on toiminut hallituksen jäsenenä yhdistyksessä, jonka toiminta on hiipunut tai hiipumassa, tarkistamaan omat tietonsa yhdistysrekisteristä. Jos olet eronnut hallituksen jäsenen tehtävästä, voit tehdä eroamisesta ilmoituksen viranomaiselle itsekin, tämä voi olla tärkeää oman oikeusturvasi takia, jotta et enää eroamisen jälkeen kanna hallituksen vastuuta julkisessa rekisterissä. Tämä koskee erityisesti yhdistyksen nimenkirjoitusoikeudellisia henkilöitä, mutta voi koskea nykyään myös koko hallitusta, koska yhdistys voi nykyään halutessaan ilmoittaa kaikki yhdistyksen hallituksen jäsenet yhdistysrekisteriin. Kaikkien hallituksen jäsenten rekisteröiminen on siis vapaaehtoista, nimenkirjoittajien lain määräyksiin perustuvaa.

Hallituksella ja erityisesti yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalla on vastuu ylläpitää yhdistysrekisterissä olevia tietoja ajan tasalla.

Kirjoittaja Timo Latikka on oikeustieteen maisteri ja Ilmailuliiton toiminnanjohtaja.