Moottoroidun yleis- ja harrasteilmailun onnettomuudet ja vaaratilanteet 2022

 

Liekö alkukaudella sattunut, Jyväskylässä ihmishengen vaatinut onnettomuus saanut viime vuonna ilmailijoita skarppaamaan – joka tapauksessa kausi sujui lentoturvallisuuden kannalta tämän jälkeen kohtuullisen hyvin.

 

Vuoden aikana moottorikoneille ja ultrakeveille kirjattiin Traficomin alustavien tietojen mukaan kolme onnettomuutta (2021: 6 kpl) ja yhteensä 21 vakavaa vaaratilannetta, josta 15 moottorikoneille (sisältää experimentalit) ja 6 kappaletta ultrakevytkoneille (2021: 18 kpl, josta moottorikoneille 11 ja ultrille 7).

 

Miten lentoturvallisuutta parannetaan
Lentoturvallisuuden kulmakivi on virheistä oppiminen ja ennen kaikkea kollektiivinen oppiminen. Tähän prosessiin kuuluu havaituista poikkeamista ilmoittaminen, ilmoitusten analyysi ja analyysin tuloksista tiedottaminen. Poikkeamiksi kutsutaan onnettomuuksia, vaaratilanteita ja kaikenlaisia tapahtumia, jotka voivat ilmoittajan mielestä muodostaa todellisen tai mahdollisen riskin ilmailun turvallisuudelle.

 

Suomessa oikeusministeriön alainen Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tutkii vakavat onnettomuudet ja valikoidusti myös muita poikkeamia. Traficom kerää EU-asetuksen mukaisesti ilmailijoiden tekemät poikkeamailmailmoitukset ja julkaisee vakavammista nykyään varsin kattavat yhteenvedot tie-to.traficom.fi-sivustolla. Lisäksi poikkeamailmoituskoosteet jaetaan Traficomin, Suomen Ilmailuliiton ja Suomen Moottorilentäjäliiton analyysiyhteistyöryhmän jäsenille siten, että henkilöitä yksilöivät tiedot on poistettu raporteista. Tämä artikkeli on yksi tämän yhteistyön tuloksista.

 

Vuonna 2022 alkoi Ilmailuliiton SILPI-sovelluksen koekäyttö. SILPIn avulla ilmailijat voivat ilmoittaa myös sellaisista poikkeamista, jotka eivät kuulu yllä mainittuun viranomaismenettelyn piiriin, esimerkkinä liidinlajit ja lennokit.

 

Katsomme tässä artikkelissa ultrakevyt- ja moottorilennon poikkeamia 2022 Ilmailuliiton analyytikon silmin. Lähdeaineistona on Traficomin tilannekatsaukset täydennettynä analyysiryhmän saamilla poikkeamakoosteilla.

 

 

Listaus onnettomuuksista 2022
Huhtikuu: Experimental-lentokone Monnet Sonerai I syöksyi maahan Tikkakoskella, ja lentäjä menehtyi. OTKES-tutkinta tästä onnettomuudesta on meneillään.

 

Toukokuu: Yleisilmailukoneen laskutelineet osuivat lentoonlähdön yhteydessä kevytlentopaikan kiito-tien päässä olleeseen maa-aineskasaan. Laskutelineet vaurioituvat mutta kone sai suoritettua laskun toiselle lentopaikalle. Lähtöpaikan kiitotien pituus on 600 metriä ja se oli mahdollisesti kostea.

 

Toukokuu: Palohavaintolennolla olleen ilma-aluksen polttoaine loppui kesken lennon ja moottori sammui. Lentäjä teki pakkolaskun läheiselle pellolle, mutta laskun yhteydessä osui sähkölinjaan. Koneessa olleet selvisivät ilman vammoja, mutta kone vaurioitui pahoin.

 

Listaus vakavista vaaratilanteista 2022
Listaus sisältää ulkomaalaisille koneille Suomessa sattuneet vakavat vaaratilanteet.

 

Tammikuu: Ultrakevyt teki pakkolaskun pellolle moottorin sammuttua.

 

Huhtikuu: Yleisilmailukoulukone suistui läpilaskun yhteydessä kiitotieltä nurmikon puolelle. Myötävaikuttavana tekijänä oli tuulenpuuska, joka heilautti konetta vasemmalle.

 

Huhtikuu: Experimental-lentokoneeseen tuli moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen, ja seurauksena oli kierrosten ja öljynpaineen menetys. Lentäjä teki onnistuneen laskun järven jäälle.

 

Toukokuu: Ultrakevyen lähestymisen aikana koneen siipi osui ennen kiitotietä kasvavien puiden latvoihin. Myötävaikuttavana tekijänä oli puuskainen tuuli, mikä lisäsi koneen vajoamaa ennen kiitotiealueen alkua. Kyseessä oli niin sanottu kerhotarkkarilento. Siipeen tuli pieniä vaurioita.

 

Toukokuu: Laskuvarjohyppääjä laskeutui suoraan laskeutuvan yleisilmailulentokoneen eteen, joka teki ylösvedon väistääkseen hyppääjää.

 

Toukokuu: Ultrakevyt ilma-alus oli tekemässä laskua pellolle, mutta kosketus tapahtui jo ennen suunniteltua kynnystä. Kone kärsi potkuri- ja laskutelinevaurioita. Myötävaikuttavana tekijänä oli lentäjän virhearvio koneen liito-ominaisuuksista maavaikutuksessa.

 

Toukokuu: Laskuvarjohyppykoneen moottori sammui koneen ollessa nousussa 12 000 jalan korkeudessa (3700 metriä) pudotuskorkeuteen 13 200 jalkaa (4000 metriä). Laskuvarjohyppääjät pudotettiin ja lentäjä totesi hetkeä myöhemmin polttoainehanan kääntyneen tyhjän tankin puolelle. Moottori käynnistyi, kun valinta korjattiin ja kone laskeutui normaalisti. Yksin työskenneelle lennonjohtajalle tuli melkoinen kuormituspiikki, kunnes hätäuloshyppyä kentän eri puolilta suorittaneet neljä hyppääjää saatiin paikallistettua ja kenttäalue varmistettua.

 

Toukokuu: Yleisilmailukoneen laskukierros jäi lyhyeksi ja kone tuli loppuosalle normaalia korkeammalla ja suuremmalla nopeudella. Laskeutumista joudutettiin, mutta kosketus tapahtui 500-metrisen kiitotien puolivälissä. Lentäjä päätti tehdä ylösvedon, jonka rotaatio tapahtui varsin lähellä kiitotien loppua. Kone osui kiitotien päässä olevaan pajukkoon, mutta lentäjä sai pidettyä koneen hallinnassa ja pääsi tekemään onnistuneen laskun.

 

Kesäkuu: Experimental-lentokoneen kuomun lukitus petti myötätuuliosalla. Lentäjä ei saanut kuomua takaisin kiinni ja tuli välittömästi laskuun. Lasku onnistui, mutta ohjattavuus maassa oli heikentynyt ja kone ajautui ulos kiitotieltä, minkä yhteydessä koneen potkuri ja telineet vaurioituivat.

 

Kesäkuu: Ulkomainen yleisilmailuhelikopteri lensi läheltä nosturia lähestymisen aikana valvomattomalle lentopaikalle

 

Kesäkuu: Purjekonetta hinanneen yleisilmailulentokoneen moottori vikaantui ja hinauksessa ollut purjekone vajosi suurella pystynopeudella täyden vesipainolastin johdosta kiitotielle ja vaurioitui. Hinaus-kone onnistui laskeutumaan jäljellä olleelle kiitotielle ilman vaurioita.

 

Heinäkuu: Ultrakevyt joutui tekemään pakkolaskun tien pientareelle Raahen lähistöllä valtatie 8 vie-reen. Kone sai vaurioita, mutta lentäjä selvisi ilman fyysisiä vammoja.

 

Heinäkuu: Experimental-lentokoneen moottori sammui laskukierroksessa eikä kone liitänyt kentälle saakka vaan vajosi ja sakkasi maahan muutaman metrin korkeudesta. Lentäjä selvisi ilman loukkaantumisia, kone vaurioitui. Moottorille saakka ei jostain syystä mennyt polttoainetta, vaikka toisen siiven tankissa sitä vielä oli.

 

Heinäkuu: Experimental-lentokoneen siipeen ja runkoon tuli murtumia laskun yhteydessä.

 

Elokuu: Läheltä piti-tilanne ultrakevyen lentokoneen ja dronen välillä loppuosalla.

 

Elokuu: Yleisilmailukoulukoneen ovi irtosi lennon reittivaiheen aikana. Lentäjä sai tuotua koneen laskuun ilman muita vaurioita. OTKES-tutkinta.

 

Syyskuu: Läheltä piti-tilanne kahden ultrakevyen välillä valvomattoman lentopaikan laskukierroksessa.

 

Syyskuu: Experimental-lentokoneen moottorille ei mennyt polttoainetta ja moottori sammui. Lentäjä sai tehtyä pakkolaskun suolle. Lentäjän arvion mukaan moottori oli vetänyt ilmaa loppuliu’un aikana.

 

Lokakuu: Yleisilmailukone joutui ilmoittamaan pakkotilasta sään huonontuessa (kts. kainalojuttu).

 

 

Säätiedot pitää tarkistaa huolella
Yleisilmailukone lähti matkalennolle Punkaharjulta kohti Immolaa. Immolaa lähestyessä ilmeni, että kenttä oli matalan pilven peitossa; pilvikorkeus oli arviolta 300–500 jalkaa (100–160 metriä). Lentäjä suuntasi kohti Uttia, mutta sinne saapuessaan kiitotie oli jo matalien pilvien peitossa. Lentäjä teki ylös-vedon ja lähti kohti Selänpään kenttää, mutta sekin oli pilven peitossa, vaikka muuten ympäristössä sää oli hyvä.

 

Lentäjä nousi 3000 jalkaan pohtimaan jatkoa. Tässä vaiheessa polttoainetta oli mittarien mukaan jäljellä noin tunnin lennoksi. Säätietojen saanti oli lennon aikana vaikeaa eikä Aviamapsin sääsivu päivittynyt korkeuden vuoksi.

 

 

Tässä vaiheessa lentäjä tunsi kuormittuvansa sen verran, että teki PAN PAN -kutsun Helsingin aluelennonjohdolle. Sieltä selvisi, että myös Lahti-Vesivehmaan ja Hyvinkään kentät olivat tukossa.

 

Parhaaksi vaihtoehdoksi alue esitti länteen kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa, jonne lentoa jatkettiin pilven päällä noin 3000 jalan korkeudessa. Hetken päästä näkyikin lähes pilvetön alue lännessä ja rannikkokin tuli selvästi näkyviin. Alue kertoi nyt Pyhtään lentokentän sään olevan hyvä ja sinne lentäjä suorittikin lopulta laskun. Loppumatkalla saattamassa oli vielä aluelennonjohdon hälyttämä rajavartiolaitoksen Dornier-kone.

 

Laskun jälkeen koneen tankeissa oli bensiiniä vielä noin tunnin ajaksi.
Lentäjä kirjasi poikkeamailmoitukseensa useita huomautuksia lennon tapahtumista, joista poimimme Traficomin luvalla muutaman kehitysehdotuksen:

 

– Säätietojen ja etenkin ennusteiden tarkka läpikäynti ennen lentoa
– Polttoainetta aina maksimimäärä, jos mahdollista (500-metrinen lähtökenttä rajoitti)
– Kaikkien lähistön ATIS-taajuuksien hankinta valmiiksi ennen lentoa, myös muilta kentiltä kuin määränpäästä.

 

 

MUITA VAARATILANTEITA
Yllä kerrottujen vakavampien tapausten lisäksi viime vuonna Traficom kirjasi myös parisen sataa niin sanottua ei-vakavaa poikkeamaa. Suurin osa näistä olivat moottorikoneille tapahtuneita ilmatilarikkomuksia lentoasemien lähi- ja lähestymisalueiden rajoilla. Tämä selittynee sillä, että moottorikoneilla lennetään ja koulutetaan paljon valvotuilla lentoasemilla.

 

Alla on listattu muutamia viime vuoden vaaratilanteita, jotka ovat kiinnittäneet kirjoittajan huomion. Vaikka ne eivät välttämättä edusta uusia vaaratilannetrendejä, suosittelen silti, että nyt talvikauden aikana luet ne läpi ajatuksella – onko omassa lentotoiminnassasi kaikki tehty, ettei tällaisia poikkeamia sattuisi omalle kohdalle?

 

Helsingin ja Malmin lähistöltä on ilmoitettu useampi ”läheltä piti” eli yhteentörmäyksen vaara ilmassa. Asiaan saattaa vaikuttaa epätietoisuus käytettävästä radiotaajuudesta, kun lähin lentopaikka on Helsinki-Vantaa, jonka tornin jaksolle harva harrasteilmailija pyrkii. Traficomilta saadun tiedon mukaan suositeltava käytettävä jakso olisi 131.250MHz eli AIP:ssä vielä oleva Helsinki-Malmin taajuus.

 

 

• Viime vuonna ilmoitettiin useasta eksymisestä lennolla, toisin kuin aiempina vuosina. Ilmoituksissa mainittiin syyksi sekä sääilmiöt (kuten pilvialueen kierto) mutta myös mahdolliset GPS-järjestelmän häiriöt. Vastedes lieneekin yhä tärkeämpää, että GPS:n lisäksi lentäjä seuraa sijaintiaan kaiken varalta myös perinteisin VFR-menetelmin.

 

• Viime vuonna oli myös useampi tapaus, jolloin radio ja/tai transponderi pimeni lennon aikana aiheuttaen hämminkiä erityisesti lennonjohdossa. Samaan sarjaan kuuluu vahingossa aktivoi-tunut ELT-hätälähetin (2 tapausta).

 

• Hieman erikoisempi tapaus oli, kun lennonjohto antoi luvan laskuvarjohypylle kentän viereen reittikoneen lähestyessä, mutta kuitenkin riittävällä porrastuksella. Vasta hypyn aikana ilmeni, että hyppääjällä oli mukana iso liehuva lippu, joka hidasti vajoamista niin paljon että reittikone lähestyi jo huolestuttavasti. Onneksi marginaalit riittivät.

 

• Tekniikkapuolella huomio kiinnittyy useaan moottoririkkoon sekä huolto- ja korjaustoiminnassa tapahtuneisiin löydöksiin, kuten kiintoavaimen unohtumiseen Cessnan lattian alle. Tapaukset, jossa bensiinin tai öljyn täyttökorkki on jäänyt auki (3 kpl) lienevät jossain ”teknikaalin” ja inhimillisen erehdyksen välissä, kuten myös useat oven tai kuomun auki jäämiset – oliko lukituslaite kulunut vai lukitseminen unohtunut?

 

Lopuksi on ilolla todettava, että viime vuoden ilmoituksissa sattui vain yksi tapaus, jossa ilma-aluksen hallinta menetettiin ilmassa – Tällaiset kun tapaavat olla niitä tuhoisimpia onnettomuuksia. Onneksi kyseinen tahaton sakkaus tapahtui vain muutaman metrin korkeudessa pakkolaskun yhteydessä (kts. yllä) ja vammoilta vältyttiin.

Turvallista lentokautta 2023!