Pyhtäällä sijaitseva lentokenttä sai 2,4 miljoonan rahoituksen tulevaisuuden lentokentän tarpeita varten rakennettavaan 5G-verkkoon, 150 000 neliötä rakennusoikeutta sekä uuden toimitusjohtajan Marko Hallan.
Suomen uusimman lentokentän, Helsinki-East Aerodromen omistavan Redstone Aeron toimitusjohtaja vaihtui alkuvuodesta. Kentän kehitystyötä luotsaa nyt pitkän linjan ilmailija ja muutosjohtaja Marko Halla. Väistyvä toimitusjohtaja Esa Korjula lupaa tekevänsä tiiviisti töitä yrityksessä edelleenkin.
Verkon rakennus alkaa 2025
Helsinki-East Aerodromelle rakennettava, muun muassa dronetoiminnan, etäohjatun kaluston ja lentokenttäalueen turvallisuusvalvonnan käyttöön tuleva 5G-verkko sai EU:lta 1,81 miljoonan euron rahoituksen. Esa Korjula kertoo, että hanketta rahoittaa EU:n lisäksi myös 10 eri yhtiötä; Hankkeen arvo on yhteensä 2,4 miljoonaa.
— Rakentaminen alkaa keväällä ja kestää pari vuotta. Investoinnit tehdään täällä lentokenttäympäristössä, ja tuloksena on eri kentille monistettava malli, Korjula sanoo.
Hanke toteutetaan Pyhtäällä, koska kentällä voidaan tarjota tarpeelliset palvelut radioliikenteestä ilmatilapalveluihin sekä fyysiset tilat.
— Käyttökokeiluissa esimerkiksi viedään lääkkeitä droneilla. Yksi kumppaniyhtiöistä kehittää konseptia, missä onnettomuuspaikalla voidaan luoda dronen avulla tilannekuva ja saadaan kommunikaatio toimimaan suoraan. Woltille sovellusta tekevä irlantilainen yhtiö Manna teki pohjoisen testinsä Helsinki-East Aerodromella, Korjula kertoo esimerkkejä.
Kentälle saa rakentaa lisää
Luonnollisesti Pyhtää -yhdistys on tehnyt pelkästään hallinto-oikeuteen vuodesta 2018 alkaen 28 valitusta kunnan rakennuslupa- ja kaavoituspäätöksistä. Yhteensä yksi ja sama taho on jättänyt Korjulan mukaan eri paikkoihin yli 100 valitusta, selvityspyyntöä ja ”ilmiantoa”.
Viimeisimpien valitusten aiheina olivat lentokentälle myönnetyt rakennusluvat. Koska Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa lentokentän alueen asemakaavasta, Pyhtään valtuuston syksyllä 2023 hyväksymä asemakaava jää voimaan.
Näin ollen Helsinki-East Aerodromella on nyt 150 000 neliötä rakennusoikeutta. Korjula uskoo kysynnän käynnistyvän ja lentokentästä tulevan toimialan sijoittautumispaikka.
— Kaavaprosessi oli tavattoman pitkä, sillä järjestelmä mahdollistaa yksittäisen henkilön kiusanteon. Valittaja asuu 10 kilometrin päässä kentästä, eikä sinne tule lentomelua. Valittamisessa käytetään järjestelmän hitautta hyväksi. Valitetaan, vaikka tiedetään, ettei valitus mene läpi, mutta näin saadaan vuosi tai puolitoista vuotta aikaa. Kun kenttä on saanut lainvoimaisen luvan, ei ole reilua miettiä enää, saako kentälle rakentaa lentokonehallin, Korjula toteaa.
Digitalisoitu kenttä tavoitteena
Korjula määrittelee tulevaisuuden digitaalisen lentokentän kokonaisuudeksi, jossa digitalisaation lisäksi muutetaan koko lentokentän toimintatapa asiakas- ja tarvelähtöiseksi, ja toimitaan vuorovaikutuksessa ilmailutoimijoiden, alueellisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kanssa.
— Digitalisaatio on jo koekäytössä muun muassa aluevalvonnan, turvallisuuspalveluiden, ilmatilan valvonnan, sääpalveluiden ja kunnossapidon sovelluksiin. Käyttöliittymiä ja valmiita tuotteita tullaan avaamaan soveltuvilta osin julkisiksi 5G -projektin myötä, Korjula kertoo.
Tällä hetkellä Helsinki-East Aerodromelle lennetään taksilentoja ja annetaan kopteripuolen ammattilentäjäkoulutusta. Yleisilmailun operaatioita on vuosittain pari tuhatta. Jos Redstone Aeron kaavailut toteutuvat, kentällä on tulevaisuudessa enemmän sähkölentokoneita ja miehittämätöntä ilmailua. Joustavuutta toimintaan toisi digitalisoidun kentän automatisoitu valvonta.
— Missiomme on olla pääkaupunkiseudun kakkoskenttä. Koska Helsinki-Vantaa keskittyy raskaaseen liikenteeseen, tarvitaan kakkoskenttää. Täältä pääsee 15 minuutissa ilmaan, mutta Helsinki-Vantaalla ei ole saanut edes pysäköityä autoaan 15 minuutissa, Korjula vertailee.
Hän kyseenalaistaa, tarvitsevatko esimerkiksi taksikoneet aina lennonjohtoa. Nytkin kentillä on eritasoista palvelua; on lennonjohto- ja afis-kenttiä sekä valvomattomia lentopaikkoja. Korjula uskoo valvotun ja valvomattoman ilmatilan jaon muuttuvan digitaalisten ratkaisujen myötä.
— Olemme menossa kohti lentoasemastatusta. Menemme ensimmäisinä Suomessa suoraan EASA:n aerodrome-asetuksen vaatimusten mukaiseen toimintaan. Selvityksen alla on kevyempi ja edullisempi etälennonjohtoratkaisu, Korjula sanoo.
Korjula kertoo, että Helsinki-East Aerodrome on rahoitettu yhtiöön sijoitetulla omalla pääomalla, julkisilla investointituilla ja osin vieraalla pääomalla. Liiketoiminta käynnistyy tänä vuonna muun muassa lentoyhtiöverkostolle tarjottavilla palveluilla.
— Jo nyt Helsinki-Eastin omistava operaattoriyhtiö Redstone AERO kattaa lentokentän operatiiviset kulut asiakastuotoilla. Vierailevilta koneilta ei peritä laskeutumismaksuja, mikä vaikuttaa olevan nykyään poikkeus, Korjula sanoo.
Pienempi liikenne yleistyy
Redstone Aerossa uskotaan keskikokoisille kentille tulevaan uuteen toimintaan.
— Lentokentät on yleensä rakennettu kaupallista ja raskasta reittiliikennettä varten. Käsityksemme on, että ilmaliikenne muuttuu ja monipuolistuu dramaattisesti pienemmäksi liikenteeksi. Tuetusta liikenteestä pienille kentille puhutaan paljon, mutta sekin on raskasta liikennettä. Tarvitaan joustavampi malli, sillä kysyntää on suorille yhteyksille pienillä lentokentillä. Se ei voi toteutua, ellei meillä ole auki olevaa lentokenttäverkkoa, Korjula sanoo.
Hän uskoo, että Suomessa reittiliikenne kannattaisi järjestää 9—19-paikkaisilla lentokoneilla. Myöskään Finavian kaupungeille myymiä kenttiä ei pitäisi operoida raskasta reittiliikennettä varten, vaan ottaa nykyaikaisemmat menetelmät käyttöön ja muuttaa toiminta asiakkaan tarpeita vastaavaksi.
Monistettavia toimintatapoja
Toimitusjohtaja Marko Halla kertoo Redstone Aero Oy:n luovan tuotteita, joita voi monistaa muille kentille.
Yksi tuotteista on lentoaseman kokonaishallinta ja järjestelmät. Tavoitteena on luoda toimintatapamalli kutsutaksiliikenteelle, sähkölentämiselle ja miehittämättömälle ilmailulle.
—Haluaisimme tuoda erityisosaamisemme pienten kenttien verkostoon, ettei jokaisen tarvitse luoda toimintamallia erikseen. Kentät ovat erilaisia, mutta niitä täytyy tarkastella sabluunan läpi, niin nähdään kunkin kentän parhaat mahdolliset toimintatavat. Esimerkiksi nähdään, miten kiitotie vastaa operointitarvetta, mikä sen kantavuus, leveys, pituus ja reunaesteet ovat, miten kiitotien kunnossapito, pelastuspalvelu ja alueen valvonta pystytään tehdä mahdollisimman käytännöllisesti. Lisäksi pitää selvittää, ovatko ne kaupallisen lentämisen edellyttämällä tasolla, Marko Halla sanoo.
Hallalla on tämän tyyppiseen tarkasteluun hyvä tausta, sillä hänen maisteriopintojensa lopputyön aiheena oli kaupallisen mittarilennon lentäminen ilman lennonvarmistuspalvelua taksiliikenteessä ja kevyessä reittiliikenteessä. Tällaista tarvitaan, sillä lennonjohdon tai lennontiedotuksen Afiksen avaaminen vaikkapa yhdelle taksilennolle olisi niin kallista, että se söisi toiminnan kannattavuutta.
Redstone Aero haluaa tehdä tutkimustyötä, jonka tuloksia voidaan monistaa muille vastaavan kokoisille kentille.
—Tavoitteena on verkosto. Pystymme myös tarjoamaan henkilöstöä kentille vastuuhenkilöiksi sekä tekemään koulutuksissa hankintayhteistyötä, Halla sanoo.
Enontekiö on kiikarissa
Redstone Aero haluaisi edelleen ostaa Enontekiön kentän.
—Prosessi on edelleen menossa, ja näemme, että molemmat hyötyisivät siitä. Kentän operointi ei ole pienelle kunnalle helppoa. Kunnalla voi olla lentokenttä, mutta kentän operointi ei ole kunnan ydintehtävä, Korjula sanoo.
—Kaikki hyötyisivät verkostomallista, missä joka kentällä ei tarvitsisi olla erikseen osaajia. Me voisimme tuoda osaamisen ja vastuun, Halla jatkaa.
Molemmat uskovat, että Enontekiön kentän liikennemäärä on kaksinkertaistettavissa.
Redstone Aeron nykyinen toimitusjohtaja Halla on aiemmin toiminut Enontekiön lentoasemayhtiön toimitusjohtajana ja sittemmin myös Enontekiön kunnanjohtajana vuonna 2024.
Marko Halla on perehtynyt muutosjohtamiseen
Helsinki-East Aerodromen uusi toimitusjohtaja Marko Halla lensi lupakirjan vuonna 1989 BF-lennossa Malmilla. Sen jälkeen hän kouluttautui monimoottori- ja mittarilentoon, apuopettajaksi ja ansiolentäjäksi. Lentokoneasentajaksi hän opiskeli oppisopimuksella niin, että teki käytännön harjoittelut BF:ssä ja teoriat Finnairissa.
Halla kävi armeijan Ilmavoimissa ja meni sen jälkeen ensin Air Botnialle ja sitten Finnairille mekaanikoksi. Sen jälkeen työt jatkuivat Air Finlandissa, missä hän oli osana tiimiä käynnistämässä organisaatiota. Vuonna 2005 Halla lähti ulkomaille, ja työskenteli useissa eri paikoissa muun muassa Sveitsissä, Latviassa, Isossa-Britanniassa, Koreassa ja Nigeriassa lentoyhtiöiden ja muiden ilmailualan yritysten operatiivisessa johdossa sekä muutosjohtamisen parissa.
Halla tuli Suomeen ja Enontekiön lentoaseman päälliköksi vuonna 2021. Tuolloin Finavia oli juuri myynyt kentän Enontekiön kunnalle, ja kunta palkkasi Hallan käynnistämään lentoasemaorganisaatiota. Tuolloin Halla alkoi yhteistyön Esa Korjulan Red Stone Oy:n kanssa. Halla työskenteli lentoaseman toimitusjohtajana reilut kolme vuotta, kunnes siirtyi syksyllä 2024 Enontekiön kunnanjohtajaksi. Hän kuitenkin irtisanoutui tehtävästään ja siirtyi tammikuussa 2025 Red Stonen palvelukseen kehittämään Helsinki-East Aerodromea.
Ilmailun kehittämiseen Hallalla on hyvät eväät, onhan hän opiskellut Lontoossa ilmailun johtamisen maisterin tutkinnon samalla kun teki töitä lentokonekorjaamon muutosjohtajana Englannissa. Dublinissa hän on opiskellut maisterin tutkinnon organisaatiopsykologian alalla ja perehtynyt riskien hallintaan ja muutosjohtamiseen.
