Vuosi 2025 oli suomalaisessa harraste- ja yksityisilmailussa numeroiden valossa hyvin samanlainen kuin edellinen vuosi.

Alustavien tietojen perusteella moottori- ja ultrakevytkoneille ei tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
Vuoden 2025 ajalta on Traficomin alustavien tietojen mukaan kirjattu yhteensä viisi onnettomuutta. Näistä kaksi kirjattiin ultrakevytkoneille ja kolme normaaliluokan koneille. Edellisenä vuonna onnettomuuksia kirjattiin viisi, joista kaikki normaaliluokan koneille.

Vakavia vaaratilanteita kirjattiin 2025 yhteensä 12, joista viisi ultrakeveille ja seitsemän normaaliluokan koneille. Vuoden 2024 vastaavat lukemat olivat ultrakeveille kolme ja moottorikoneille 12, eli yhteensä 15. Muutokset olivat siis hyvin vähäiset.
Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty heinäkuussa Jämillä tapahtunut A-luokan ultrakevyen eli triken syöksyminen kenttäalueelle, jolloin kuoli yksi henkilö. Traficom ei tilastoi näitä ilma-aluksia. Ulkopuolelle on myös jätetty Euralla tapahtunut kahden virolaisen yksityishelikopterin yhteen törmääminen, jossa kuoli viisi henkilöä. Tämä onnettomuus on Onnettomuustutkintakeskuksen Otkesin tutkinnassa.

Katsomme tässä artikkelissa ultrakevyt- ja moottorilennon poikkeamia 2025 Ilmailuliiton analyytikon silmin. Lähdeaineistona on Traficomin analyysiryhmälle lähettämät poikkeamakoosteet.

ONNETTOMUUDET
Toukokuu
Yleisilmailukone oli nousus¬sa Fors-san kentältä radalta 22 arviolta 200 jalan korkeudessa, kun moottori pysähtyi täysin varoittamatta. Noususektori oli teollisuusaluetta, joten hyvää pakkolaskupaikkaa ei ollut. Lentäjä huomasi suurehkon tyhjän parkkipaikan oikealla puolellaan ja ohjasi sinne, mutta lasku meni hieman pitkäksi ja koneeseen tuli suuret vahingot. Kyseessä oli päivän toinen lento, ja ensimmäinen oli sujunut ilman mitään erikoista.

Kesäkuu
Yleisilmailukone oli Jyväskylässä pudottanut kaksi laskuvarjohyppääjää päivän toisella lennollaan, kun koneeseen tuli moottoriongelmia laskukierroksella. Loppuosan alussa lentäjä lisäsi hieman tehoja, mutta kone ei reagoinut ja lasku jäi vajaaksi. Lentäjä lähetti PAN-PAN- sekä MAYDAY-viestin ja ohjasi koneen ennen kiitotietä sijaitsevaan pieneen lampeen. Lentäjä pääsi ulos hyppyoven kautta ja pääsi muutamalla uintivedolla rantaan. Kone upposi.

Koneen historiassa oli vuoden sisällä ollut samantapaisia käyntiongelmia, joiden takia se kävi viime vuonna huollossa. Tänä vuonna se oli toiminut normaalisti ennen onnettomuuslentoa.

Kesäkuu
Ultrakevyt lähti huollon jälkeiselle koelennolle Hyvinkäällä. Koekäyttö ennen lentoonlähtöä sujui OK.
Laskukierroksessa tehot alkoivat laskea, kunnes perusosalla ei käytännössä enää ollut tehoja. Lentäjä teki melko jyrkän kaarron kohti kiitotietä, ja huolimatta yrityksestä oikaista aivan lopussa, kone teki hyvin kovan laskun kiitotielle. Lentäjä löi pään mittaritauluun, mutta ainoa seuraus oli nenäverenvuoto. Ilma-aluksen laskuteline petti, nokka ja potkuri vaurioituivat.

Heinäkuu
Yleisilmailuluokan vesitaso teki Jyväskylässä pomppulaskun veteen, kääntyi ympäri ja upposi. Lentäjän mukaan juuri ennen laskeutumista kova tuulenpuuska oli tarttunut koneeseen, koneen siipi oli mennyt veteen ja kääntänyt koneen ylöslaisin.

Lokakuu
Salossa ultrakevyt vesikone nousi ilmaan Iso-Kiskon järvestä, mutta noin 700 jalan korkeudessa ohjaaja kääntyi takaisin laskeutuakseen takaisin lähtöalueelle.

Pilvet olivat sivuilla matalammalla ja kääntyessään kone joutui pilveen. Ohjaaja vähensi tehoa aikomuksena vähentää korkeutta, jotta pääsisi pilvien alapuolelle. Kun kone pääsi pilvien alapuolelle noin 400 jalan korkeudessa ohjaaja katsoi sopivan laskeutumispaikan ja käänsi koneen loppuosalle, mutta koneen nokka muljahti jyrkkään kulmaan kohti veden pintaa ja ohjaaja ei saanut oikaistua konetta vetämällä ja tehoa lisäämällä. Kone osui vedenpintaan jyrkässä kulmassa ja upposi veteen. Lentäjä pääsi pois ohjaamosta koneen kellukkeen päälle ja ilmoitti puhelimella 112-numeroon onnettomuudesta. Ohjaajalle tuli luunmurtumia ja kone vaurioitui käyttökelvottomaksi.

VAKAVAT VAARATILANTEET

Tammikuu
Kerhon asematasolla ollut lentokone ilmoitti rullaavansa odotuspaikalle Alfa ja sen jälkeen kiitotielle. Kiitotien eri päissä oli työssä kaksi erillistä lumenpoistoharjakonetta. Lentokoneen rullaus ja lentoonlähtö tapahtui niin nopeasti, etteivät harjat ehtineet poistua kiitotieltä. Tila riitti kuitenkin lentoonlähtökiitoon.

Helmikuu
Lentäjä käynnisti koneen moottorin talviolosuhteissa. Heti käynnistyksen jälkeen se lähti itsestään liikkeelle liukkaalla asematasolla kohti lämmityskäyttöä suorittavaa samanmerkkistä konetta. Käsi- ja jalkajarrun käytöstä huolimatta se osui lievässä sivuluisussa toiseen koneeseen siivenkärjellään. Toiseen koneeseen ei tullut silmin havaittavia vahinkoja.

Pilotti kertoo itse jälkeenpäin tapahtuman syistä: ”Kone otettiin lämpimästä hallista, jolloin myös renkaat olivat lämpimät. Lämpimät renkaat ovat lumella liukkaammat kuin kylmät. Ilmailukerhon asemataso viettää lämpimästä hallista kohti rullaustietä ja kohti tapahtumapaikkaa. Piper on ohjauskyvytön ilman varvasjarruja, käsijarrun vaikuttaessa molempiin pääpyöriin. Tyhjäkäynnillä koneen ohjainpinnoilla ei ole vaikutusta ohjattavuuteen.”
Koneen pilotti ei myöskään ehtinyt sammuttaa omaa konettaan ennen törmäystä.

Maaliskuu
Piper PA24 -merkkinen yleisilmailukone oli huollon jälkeisellä paikallislennolla Joensuussa, kun koneeseen tuli sähköhäiriö ja laskutelineet menivät vain osittain ulos. Varajärjestelmä ei auttanut. Lentäjä ilmoitti lennonjohdolle ja päätti jäädä laskukierroskuvioon, kunnes lähestyvä liikennekone oli tullut laskuun. Tämän aikana myös radioyhteys lennonjohtoon katkesi.
Liikennekoneen laskeuduttua Piper tuli laskuun. Laskussa telineet menivät sisään. Kone pysähtyi kiitotien keskiviivalle ilman henkilövahinkoja.

Tapauksen johdosta kiitotie suljettiin noin tunnin ajaksi, jonka jälkeen liikennekone pääsi lähtemään. Lentäjä epäili laturivikaa.

Toukokuu
Ultrakevyen lentokoneen lentäjä oli unohtanut tehot täysille käynnistäessään konetta. Seurauksena ilma-alus lähti saman tien liikkeelle ja päätyi rullaustien yli soiseen maastoon, jonne pysähtyi nokkapyörän hajottua. Potkuri vaurioitui mutta muuten ei merkittäviä vaurioita tai loukkaantumisia.

Kesäkuu
Ultrakevyt kone oppilaslennolla teki kovan laskun Nummelan 22 kiitotielle. Takapuuskan siivittämänä kone putosi kiitotien pintaan, nopea korjausyritys vedolla iski perän kiitotiehen.

Perärauta (kannus) antoi periksi, sivuperäsin raapaisi kiitotietä ja trimmilaippa irtosi osuttuaan sivuperäsimen yläreunaan.
Tilastoihin on päässyt myös kaksi muuta kovaa laskua tuulisessa säässä, jossa kone on vaurioitunut, heinäkuussa Nummelassa ja elokuussa Vesivehmaalla.

Heinäkuu
C182 lähti Kemijärven lentopaikalta matkalennolle. Viiden miinuutin lennon jälkeen kojetaulun alta alkoi tulla savua. Ohjaaja käänsi virtakytkimet off-asentoon ja tuuletti ohjaamon avaamalla ikkunat. Savun muodostus loppui ja kone kääntyi takaisin lähtökentälle. Laskeutumisen jälkeen tarkastuksessa huomattiin, että kojetaulun alla oli hiiltyneitä johtoja.

Heinäkuu
Rovaniemellä yleisilmailukone tuli laskuun kiitotielle 03. Kone laskeutui ennen varsinaista kiitotietä olevalle suljetulle osalle juuri sulkemista osoittavien ruksien jälkeen ja ennen siirretyn kiitotien alun valoja. Kone saatiin pysäytettyä ennen valoja, mutta joutui odottamaan hetken ennen kuin kunnossapito sai varmistettua vapaan reitin suljetulta alueelta kiitotien siirrettyyn alkuun saakka.

Elokuu
Ultrakevyt kone lähti lennolle Pirkkalasta. Hetken kuluttua pilotti ilmoitti, että kone käy epätasaisesti eikä ota kierroksia 3000 rpm enempää. Kone sai selvityksen takaisin kohti kenttää. Hetken päästä pilotti ilmoitti tekevänsä pakkolaskun läheiselle pellolle. Jonkun ajan kuluttua relekone ilmoitti, että kuuli pilotin kertovan jaksolla, että pakkolasku oli onnistunut. Kone oli ilmeisesti osunut liikennemerkkiin, mutta henkilövahinkoja ei ollut.

Moottorin tarkastuksessa havaittiin seuraavaa: Vasemman puolen sylinterien tulpat olivat täysin nokiset ja oikean puolen tulpat sellaiset kuin pitääkin. Tyhjäkäynnillä vasemman puolen pakosarjat olivat 100 astetta kylmemmät kuin oikeat. Vasemmasta kaasuttimesta ei löytynyt useamman tarkastajan mielestä mitään vikaa, jolloin keskityttiin oikeaan. Oikeasta kaasuttimesta löytyi pääsuuttimesta roska, joka tukki polttoaineen virtauksen ehkä 70 prosenttisesti. Mahdollista on, että roska olisi irronnut kohosta tai letkuista, jotka oli uusittu vuosi sitten. Varmuuden vuoksi lisättiin ylimääräiset suodattimet aivan kaasuttimien eteen. Kirjoittaessa edelleen mysteeri, miten oikean puolen bensiinin puute aiheuttaa vasemman puolen tulppien nokeentumisen.

Lokakuu
Ultrakevyt lentokone ilmoitti, että moottorin kierrosnopeutta ei voi vähentää, ja hän joutuu sammuttamaan moottorin, että voi laskeutua. Pelastuspalvelu oli valmiina, kun kone teki kuitenkin normaalin laskun moottori sammutettuna.
Kone tarkastettiin tapahtuman jälkeisenä päivänä ja viaksi selvisi moottorin vasemmanpuoleisen kaasutinvivun palautinjousen katkeaminen. Ennen lentoonlähtöä ohjaaja oli tehnyt päivätarkastuksen koneelle ja tarkastanut myös kaasuttimien jouset. Jousissa ei ollut silminnähden havaittavaa vauriota. Jousi katkennut lennon aikana.

Lokakuu
Ilma-alus syttyi käynnistyksen yhteydessä tuleen liiallisen ryypytyksen seurauksena. Lentäjä sammutti palon käsisammuttimella ja hinasi koneen korjaamolle korjattavaksi. Siellä havaittiin, että tuli oli polttanut kaasuttimen esilämmitysimuputken.
Huollossa tehtiin myös ryypytysputken liitoksesta vikahavainto, jonka seurauksena ryypytysputkesta valui polttoainetta alamoottoripellille. Tämä lienee osaltaan lisännyt tulipalon voimakkuutta moottoritilassa.

Muita turvallisuushavaintoja 2025
Yllä kerrottujen vakavampien tapausten lisäksi Traficom kirjasi viime vuonna yhteensä lisäksi noin 150 vähemmän vakavaa poikkeamahavaintoa yleis- ja harrasteilmailun osalta. Tässä muutama poiminta niistä.
• Ainakin kahdessa tapauksessa poikkeama on sattunut lentokoneen huollon jälkeisellä koelennolla.
• Vesitasot esiintyvät taas tilastoissa tauon jälkeen.
• GPS-häiriöt jatkuvat – kymmeniä ilmoituksia
• ELT oli jäänyt vahingossa päälle ainakin kahdessa tapauksessa, mikä kuormittaa pelastusyksiköitä.
• Lentoasemilla on tapahtunut useita lentoonlähtöjä ja laskuja silloin, kun kenttä on ollut kunnostustöiden johdosta suljettuna tai siellä on ollut kunnossapidon ajoneuvoja. Myös ilmatilarikkomuksia tapahtuu yhä edelleen lentoasemien lähistöllä.
• Rengasrikkoja, ovirikkoja ja erilaisia moottorivikoja on useita. Hieman erikoisempia tapauksia ovat vetoaisan ja pitot-suojauksen unohtaminen koneeseen kiinni lennolla.
• Kenties erityisenä huolenaiheena mainittakoon, että ainakin kolmessa tapauksessa on lennetty niin huonoon säähän, että lento on pitänyt keskeyttää, ja toisessa tapauksessa myös koneen hallinta menetettiin ennen laskua. Tämän tyyppisissä tapauksissa on ainekset isompaankin murheeseen – onneksi nyt ei tullut isompia henkilövahinkoja.

Turvallisuus on säilynyt kohtuullisella tasolla, josta kiitokset lentäjille. Asenne ratkaisee. Turvallista lentokautta 2026!

Kirjoittaja Nils Rostedt on Suomen Ilmailuliiton Moottorilentotoimikunnan varapuheenjohtaja ja turvallisuustoimikunnan jäsen.

Koneiden luokittelusta
Normaaliluokan koneella tarkoitetaan yleensä tyyppihyväksyttyä, yleisilmailuun käytettävää tehdasvalmisteista konetta, jossa on paikat enintään 19 matkustajalle.

Yleisilmailukone on laajempi käsite, jolla tarkoitetaan lentokonetta, jota käytetään muuhun kuin kaupalliseen matkustajien kuljetukseen. Yleistäen, yleisilmailukoneet sisältävät normaaliluokan sekä lisäksi erikoiskoneet kuten taitolentokoneet ja maatalouskoneet.

Traficom sisällyttää experimentalit yksityisyleisilmailuun.