Vuoden alussa aloittanut liiton drone-toimikunta nostaa nopeasti kasvavan lajin profiilia ja tunnettavuutta Suomessa. Tavoitteena on kotimaisen kilpasarjan luominen sekä maajoukkueen kokoaminen Kiinan MM-kisoihin.
Dronet ovat nyt ilmailun kuuminta hottia, mutta useimmilla ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä drone-lentäminen tarkoittaa. Siinä tuoreen toimikunnan puheenjohtajan Ari-Pekka Revon suurin haaste.
– Paljon on innostusta ja hyvää pöhinää ympäri maata, mutta ihan ei hahmoteta, mistä oikeasti on kyse. Tämä on lennokkitoimintaa, johon on yhdistetty uutta teknologiaa ja videotoiminnot, muun muassa perinteisiä lennokkeja ja laskuvarjohyppyä aiemmin harrastanut Repo kiteyttää.
Lennokkipuolelta on tuttua omin käsin rakennetun koneen lennättäminen. Erona on uuden teknologian hyödyntäminen niin koneen osissa, ohjelmoinnissa kuin lennättämisessäkin. Käytännössä drone on itsetehty lentävä tietokone, jota voi itse ohjelmoida ja jota ohjataan maasta.
Mutta se, mikä tekee vain viisi vuotta vanhasta lajista erityisen koukuttavan, on videoyhteyden luoma voimakas elämys.
– Kun laittaa videolasit päälle ja lähtee lentämään, kyydissä olemisen tunne on todella vahva. Kolmiulotteisuuden kokemus saa lennättäjän eläytymään siihen tiiviisti. Tunne on lähes sama kuin olisi itse siellä.
– Drone-lentäminen on hauska tapa päästä ilmaan nousematta itse mihinkään. Etenkin kisalentäminen (mini quad) on helpoin tapa kokea lentämisen riemua ilman, että vaarantaa itsensä tai muita.
Kun lajiin kuuluu vielä elimellisesti temppujen teko, kuten puiden välistä pujottelu, drone-lentäminen vetoaa etenkin videopelien kanssa kasvaneeseen sukupolveen. Aktiiveja lajin piirissä on nyt noin 300, mutta porukka kasvaa jatkuvasti.
Nopeimmin kasvava osuus lajista on kisadroneilla lentäminen. Siinä ei käytetä GPS:ää eli kone ei seuraa karttapisteitä, vaan sitä lennetään perinteisen lennokin tapaan. Erona on videolinkki, jonka kautta lentäjä näkee kopterista live-videolähetyksen (FPV eli First Person View) eli aivan kuin olisi itse siellä kyydissä.
FAI:n kisakalenterissa F3U-drone racing on ollut muutaman vuoden ajan, ja kansainvälinen liitto mainitsee sen erillisenä lajina. Siksi oli tarkoituksenmukaista eriyttää dronet lennokeista Suomessakin omaan lajitoimikuntaansa.
Uuden lajitoimikunnan tavoitteena on nostaa nimenomaan urheiluosuuden eli drone racingin tunnettavuutta.
– Lennokkikerhot ovat tehneet paikallisesti todella hyvää työtä, mutta lajitoimikunnassa pyritään organisoimaan kokonaisuutta niin, että siitä sukeutuisi SM-kisakuvio alkaneen vuoden aikana.
– Pääasia on, että saadaan tietoisuutta drone-harrastuksesta nostettua ja porukka liikkeelle. Erittäin hyvä uutinen on ollut se, että eri puolilla Suomea on lähtenyt projekteja liikkeelle – halutaan tehdä lentopaikkoja ja järjestää kisoja. Pyrimme antamaan tukea kansallisten kisapaikkojen rakentamiselle, kisojen organisointiin ja yhtenäisen Suomen Cupin järjestämiseen.
Revon mukaan suunnitelmat on tarkoitus lyödä lukkoon helmikuun kuluessa, jolloin maaliskuussa, lentokauden alussa, päästäisiin järjestämään kisoja ja tapahtumia toden teolla. Ainakin viime vuonna käynnistynyt Jämi FPV Open saa jatkoa tänä vuonna.
– Kisojen lisäksi luvassa on muun muassa seminaari kuvauskoptereiden harrastajille ja niistä kiinnostuneille Kuopiossa.
Vaikka kisaharrastaminen on lajin ykkösjuttu ja nopeassa kasvussa, se on Suomessa vielä vaatimatonta. Kisakoptereilla lentäviä on noin 300-400, mutta heistä aktiivisia kilpailijoita on 30-50.
– Tähän asti kisoissa on tyypillisesti ollut noin 30 osallistujaa, kun mukana on ollut kansainvälisiäkin kuskeja. Suomessa on kuitenkin kovatasoisia FPV-lentäjiä: osalla porukasta on vain erittäin hyvät lahjat tällaiseen lajiin, 13 kisaa itse järjestämässä ollut Repo sanoo.
Jämi FPV Open 2018 tulee olemaan FAI Drone Racing World Cup osakilpailu. Viime vuonna EuroCupin finaaleihin osallistui kaksi suomalaisedustajaa, joiden paras saavutus oli joukkuekisan kolmas sija yhdessä Baltian tiimin kanssa.
– Haluaisin saada meiltä oman edustusjoukkueen kasaan ja liikkeelle maailmalle. Kun kotimaiset lahjakkuudet pääsevät kisaamaan kansainvälisiä huippuja vastaan, niin nähdään, millä tasolla meillä ollaan.
– MM-kisat pidetään tämän vuoden lopulla Kiinassa ja suunnitelmissa on lähettää joukkue sinne. Jos saamme porukan ja rahoituksen kasaan, niin uskon suomalaisten saavan sieltä aika hyviäkin tuloksia.
Drone-kisat ovat yleistyneet maailmalla nopeasti ja niissä liikkuvat jo isot rahat. Yhdysvalloissa se on jo ammattilaislaji, mutta huippuja löytyy myös Euroopasta ja Etelä-Koreasta. Ainakin kolmen drone-liigan kisoja televisioidaan muun muassa Eurosportilla.
Suomessakin osa kisoista on toteutettu verkkolähetyksenä. Elisan Drone Racing -liigan kisat on lähetetty yhtiön tv-paketissa.
– Drone racing on sopiva televisiolaji, onhan kamera kopterissa jo valmiiksi. Nykyään kisat tulevat vähintään YouTube-lähetyksinä. Suomessakin pystytään tuottamaan verkko- ja tv-lähetyksiä kisoista, mutta täytyy katsoa, mihin resurssit jatkossa riittävät, Repo sanoo.
Esimerkiksi tuleville SM-sarjan kisoille olisi mahdollista löytää video- tai tv-jakelusta huolehtiva yhteistyökumppani.
– Kiinnostusta kyllä on, koska tämä on niin uutta, hienoa ja eksoottista. Nyt olisi paljon tilaisuuksia, jos ne vain saataisiin hyödynnettyä. Kyllä tästä tulee vielä jotain suurta, Repo uskoo.
Drone-toimikunta tulee myös ottamaan kantaa sääntöuudistuksiin. Tarkoitus olisi päästä keskustelemaan niistä Trafin kanssa ja tuomaan esille FPV-lentämisen näkökulmaa.
– Ehdotetuissa uusissa määräyksissä painotettiin muun muassa sitä, että koneiden tulisi olla jonkin valmistajan tekemiä, standardoituja, mutta nykyisellään niitä rakennetaan pääasiassa itse. Toisaalta viranomaiset ovat väläyttäneet ajatusta rajata lennätysten tekeminen kokonaan suljetulle alueelle, mutta drone-harrastajille on tyypillistä etsiä uusia, hienoja lentopaikkoja.
Toinen keskustelunaihe Revon mukaan on pitkän matkan drone-lennot, joissa toimitaan lähes koko ajan näköyhteyden ulkopuolella (BVLOS).
– Ne ovat nykyisellään Suomessa käytännössä mahdottomia ilmatilajärjestelyiden vuoksi. Siihen olisi hyvä löytää jokin ratkaisu.
– Mutta emmeköhän me kaikki tuonne ilmaan mahdu.
