Satavuotias Harmon-patsas muistuttaa ilmailun kultaisesta ajanjaksosta

Julkaistu

Teksti Harri Mustonen
Kuvat Library of Congress, Harri Mustonen, Suomen Ilmailuliitto
Presidentti Eisenhower luovuttaa Aviatrix Trophyn Jacqueline Cochranille ja Aviator Trophyn Charles E. Yeagerille vuonna 1953, jolloin Cochran rikkoi ensimmäisenä naisena äänivallin ja Yeager teki uuden lentokoneiden nopeusennätyksen. Patsaat ovat nykyään Smithsonian Instituten kokoelmissa. Kuva: kirjoittajan kokoelma

Ilmailun pioneeri Clifford B. Harmon perusti vuonna 1926 nimeään kantavan palkinnon, jonka perinne jatkuu yhä Suomessa.

Maailmansotien välinen aika tunnetaan ilmailussa kultaisena ajanjaksona. Noina parina vuosikymmenenä ihmiskunta nousi toden teolla siivilleen. Lentokoneet kehittyivät mahdollistaen matkustajaliikenteen ja ilmailussa rikottiin jatkuvasti ennätyksiä. Lennettiin pidemmälle ja korkeammalle. Lentäjät olivat aikansa sankareita ja julkkiksia ja tätä kuvaa pitivät osaltaan yllä lentokilpailut sekä palkinnot.

Eräs tällaisen palkinnon – tai oikeammin palkintosarjan – perustaja oli yhdysvaltalainen, kiinteistöalalla valtavan omaisuuden tehnyt Clifford B. Harmon (1866–1945).

Farman-koneessaan kuvattu Clifford B. Harmon suoritti vuonna 1910 Aero Club of American myöntämän lentäjän lupakirjan numerolla 6. Kuva: Library of Congress

 

Kansainvälinen lentäjäliitto
Harmon oli aluksi innokas pallolentämisen harrastaja. Sitten vuonna 1910 tunnettu ilmailun pioneeri Louis Paulhan lennätti häntä Farman-koneellaan.

– Se oli upeaa. Oli kuin olisi istunut veturin päällä, mutta kuitenkin ilman veturin tärinää. Ette ymmärrä, kuinka turvalliselta ja vakaalta liikkuminen ilmassa tuntuu, Harmon selosti lehdistölle.

Hän osti oitis Paulhanin lentokoneen ja opetteli lentämään esiintyen pian myös näytöksissä. Tätä ilmailun pioneeriaikaa kesti Harmonin kohdalla neljä vuotta, sitten syttyi ensimmäinen maailmansota.

Sodan aikana Harmon palveli Yhdysvaltain asevoimissa viestijoukkojen ilmailuosastolla.
Rauhan tultua Ranskasta tuli hänen toinen kotimaansa. Enää Harmon ei lentänyt, mutta hänen ilmailuinnostuksensa oli yhä voimissaan. Hän uskoi ilmailun ihmisiä yhdistävään aatteeseen ja perusti vuonna 1926 Kansainvälisen lentäjäliiton, johon jäseneksi pääsivät kaikki, joilla oli siviili- tai sotilaslentäjän lupakirja. Liittoon liittyivät muun muassa sellaiset kuuluisat lentäjät kuten William Avery ”Billy” Bishop, René Fonck, Georges Pelletier-Doisy ja Charles Lindbergh.

Liiton nimestä käytettiin virallisesti useimmiten ranskankielistä muotoa Ligue Internationale des Aviateurs (L.IA.), sillä keskustoimikunta ja pääkonttori sijaitsivat Pariisissa. Kerhotilasta Bois de Boulognessa jäsenien käytössä oli ravintola, kirjasto ja lukusali. Siellä sijaitsi myös liiton toimisto. Henkilökunta avusti ja tuki lentäjiä sekä heidän perheitään. L.I.A:n alaosastoja perustettiin kaikkiaan 32 maahan.

Liiton puitteissa Harmon ryhtyi suunnittelemaan jotain vielä suurempaa: Kansainvälisiä ilmavoimia, United Air Forcea, joka olisi koottu Kansainliiton jäsenmaiden parhaista lentokoneista ja lentäjistä. Harmon kaavaili, että se olisi eräänlainen ilmojen poliisi, joka lähetettäisiin tarvittaessa tukahduttamaan voimatoimin maailman sotia. Hänen esityksensä ei kuitenkaan saanut tukea Kansainliitosta, mikä ei liene yllätys.

Hanke raukesi, mutta Harmon ei hylännyt ideaansa lentäjistä maailman rauhan takaajina. Se näkyi 1930-luvulla muun muassa hänen lentäjille myöntämiensä palkintojen, mitalien ja diplomien teksteissä.

Clifford B. Harmon oli varakas liikemies ja ilmailun pioneeri. Kuva: Harri Mustosen kokoelma

 

Harmon-palkinnot
Parhaille lentäjille vuosittain myönnettävät Harmon-palkinnot olivat näkyvin osa Kansainvälistä lentäjäliittoa. Niitä ryhdyttiin jakamaan heti liiton perustamisesta lähtien. Palkinnoissa oli kolme kansainvälistä luokkaa: Aviator-, Aviatrix- ja Aeronaut-palkinto sekä jäsenmaiden kansallinen Harmon-palkinto. Ne myönnettiin edellisen vuoden aikana tehdyistä poikkeuksellisista suorituksista ja/tai tieteellisistä saavutuksista ilmailussa.

Aviator oli tarkoitettu vuoden parhaalle mieslentäjälle, joka valittiin äänestyksessä L.I.A:n kansallisen Harmon-palkinnon saaneista lentäjistä. Raati koostui jäsenmaiden osastojen puheenjohtajista, Harmonin toimiessa itseoikeutetusti sen puheenjohtajana. Aviatrix oli vastaavasti naislentäjille tarkoitettu ja Aeronaut myönnettiin ilmaa kevyempien ilma-alusten, pallolentämisen ja ilmalaivojen luokassa. Kansallisen kiertopalkinnon saajan äänesti kunkin jäsenmaan osasto.
Lisäksi oli vielä kansainvälinen Harmon Heroe’s Trophy, joka oli tarkoitettu myönnettäväksi postuumisti.

Suomen kansallinen Harmon-patsas, jota säilytetään nykyään Suomen Ilmailumuseossa. Se luovutettiin ensimmäisen kerran Väinö Bremerille 1928 ja kiersi ennen sotaa kymmenen muun palkitun lentäjän hallussa. Kuva: Harri Mustonen

 

Suomen Harmon-palkinto
Suomen alaosasto perustettiin alkuvuodesta 1927. Täällä oltiin aktiivisia ja osaston järjestysnumeroksi tuli kahdeksan. Asialla olivat Ilmavoimien upseerit, sillä siviili-ilmailu oli vielä tuolloin maassamme vähäistä.

Ensimmäinen Harmon-palkintomme myönnettiin postuumisti luutnantti Kustaa Pukkiselle, joka oli menehtynyt edellisvuonna lento-onnettomuudessa. Harmonin Suomeen lahjoittama ensimmäinen patsas kiinnitettiin Pukkisen hautapaateen ja seuraavana vuonna palkitulle Väinö Bremerille luovutettiin nykyinen, hieman erilainen patsas.

Sota keskeytti kansallisen Harmon-palkintomme jaon. Se oli jäädä unohduksiin, mutta 1950-luvulla elossa olleet palkinnon saaneet lentäjät kokoontuivat ja toivoivat, että ilmailupiirejä yhdistävänä järjestönä Suomen Ilmailuliitto ryhtyisi jatkamaan perinnettä. Näin tapahtuikin ja ensimmäistä kertaa palkinto myönnettiin Ilmailuliiton toimesta vuonna 1957, jolloin sen sai diplomi-insinööri Juhani Heinonen maailmanennätyslennostaan alle viisisataa kiloa painavien lentokoneiden luokassa.
Näin Harmon-patsas säilyi maassamme arvostettuna palkintona, jolla huomioidaan ilmailijoiden saavutuksia.

Palkitut
Suomessa Harmon-patsaalla palkitut.

Koelentäjä Uuno Mäkelälle myönnettiin vuoden 1934 kansallinen Harmon-palkinto. Harmon lähetti palkituille lisäksi plaketin, mitalin ja diplomin, jotka jäivät heille muistoksi saavutuksistaan. Kuva: Harri Mustonen

 

Juhani Heinonen ja hänen suunnittelemansa Keltiäinen, jolla hän teki välilaskuttoman ennätyslentonsa Madridista Turkuun vuonna 1957. Kuva: Suomen Ilmailuliiton kokoelma
Ilmailu-lehden artikkelit

Tunnelikilpailuista mitaleja Suomeen

Naiset lensivät tuulitunnelilentämisen Suomen ennätyksen

Jukka Holttinen hyppää tandemeja työkseen Thaimaassa

Tom Arppe lentää ja kehittää Nummelaa

Tällainenko olisi sähköinen matkani vuonna 2036?

SIL16-lupa uudistuu

Aircombat-huiput kohtaavat Jämillä: sekunnit ratkaisevat ilmataistelussa

Ilmakuvaus arkipäiväistyi: Dronen valinta vaikuttaa lopputulokseen

Lisää artikkeleita