Kaupallisen ilmailun lentoturvallisuus oli tilastojen valossa ennätysmäisen hyvä viime vuonna. Yleisilmailussakin näkyy tervettä kehitystä yhä turvallisempaan lentokulttuuriin.

Vaikka lopullisia tilastoja vasta viimeistellään, Suomessa yleisilmailun turvallisuus on kehittynyt kaiken kaikkiaan parempaan suuntaan. Onnettomuus-tutkintakeskus OTKES:n johtavan tutkijan Ismo Aaltosen muistoissa on vielä vuosien onnettomuuksien suma, joka koski erityisesti ultrakevytkoneita vuosina 2012-2013.

”Toivottavasti nuo onnettomuudet opettivat jotain. Me olemme nostaneet onnettomuuksien syitä esiin, on annettu suosituksia ja tietoa on pyritty jakamaan. Kyllähän nämä onnettomuudet ovat keskimäärin sellaisia, että ihmisillä on aina osuus asiaan. Ehkä ihmiset ovat enemmän arvioineet omaa lentämistään ja päätöksentekoaan. Myös Trafi on ollut aktiivinen viestittämään näitä tuloksia, mitä me olemme tutkineet. Ja se on lähetellyt kirjeitä piloteille. Harrastepuolella ihmiset lentävät ja touhuavat kentillä aika lailla itsenäisesti, se on ihan eri asia kuin liikenneilmailussa”, toteaa Aaltonen.

Pääsääntöisesti OTKES ei tutki harrasteilmailun onnettomuuksia, ellei siihen ole erityistä syytä.

”Vuonna 2017 oli paljon pieniä tapahtumia, mutta me otimme tutkintaan kaksi onnettomuutta.”

Ainoa kuolemaan johtanut onnettomuus sattui 19. heinäkuuta Laukaan Lievestuoreella. Siinä tuhoutui Piper J3C-65 Cub –tyyppinen historiallinen lentokone.

”Meillähän meni parikin vuotta, ettei ollut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, ja tämä Lievestuoreen tapaus oli ikävä. Siinä on tutkittu tietysti muun muassa sääkysymyksiä, lentopaikan kokoa ja sijaintia. Tällainen historiallinen konehan ei normaalisti kuulu tutkinnan velvollisuuden piirin EU-lainsäädännössä. Mutta kannattaa hyödyntää aikka lopullisia tilastoja vasta viimeistellään, Suomessa yleisilmailun turvallisuus on kehittynyt kaiken kaikkiaan parempaan suuntaan. Onnettomuus­tutkintakeskus OTKES:n johtavan tutkijan Ismo Aaltosen muistoissa on vielä vuosien onnettomuuksien suma, joka koski erityisesti ultrakevytkoneita vuosina 2012-2013. ”Toivottavasti nuo onnettomuudet opettivat jotain. Me olemme nostaneet onnettomuuksien syitä esiin, on annettu suosituksia ja tietoa on pyritty jakamaan. Kyllähän nämä onnettomuudet ovat keskimäärin sellaisia, että ihmisillä on aina osuus asiaan. Ehkä ihmiset ovat enemmän arvioineet omaa lentämistään ja päätöksentekoaan. Myös Trafi on ollut aktiivinen viestittämään näitä tuloksia, mitä me olemme tutkineet. Ja se on lähetellyt kirjeitä piloteille. Harrastepuolella ihmiset lentävät ja touhuavat kentillä aika lailla itsenäisesti, se on ihan eri asia kuin liikenneilmailussa”, toteaa Aaltonen. Pääsääntöisesti OTKES ei tutki harrasteilmailun onnettomuuksia, ellei siihen ole erityistä syytä. ”Vuonna 2017 oli paljon pieniä tapahtumia, mutta me otimme tutkintaan kaksi onnettomuutta.” Ainoa kuolemaan johtanut onnettomuus sattui 19. heinäkuuta Laukaan Lievestuoreella. Siinä tuhoutui Piper J3C-65 Cub –tyyppinen historiallinen lentokone. ”Meillähän meni parikin vuotta, ettei ollut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, ja tämä Lievestuoreen tapaus oli ikävä. Siinä on tutkittu tietysti muun muassa sääkysymyksiä, lentopaikan kokoa ja sijaintia. Tällainen historiallinen konehan ei normaalisti kuulu tutkinnan velvollisuuden piirin EU-lainsäädännössä. Mutta kannattaa hyödyntää se (tutkimus), jotta ilmailu olisi turvallisempaa jatkossa.”

Rakettivarjossakin
vaaransa

Helsingin Laajasalossa tapahtui toukokuun lopussa ultrakevyelle lentokoneelle vakava onnettomuus. Siinä lentokoneen ohjaaja ja matkustaja loukkaantuivat pakkolaskun yhteydessä pahasti. Ikarus C42-tyyppinen lentokone OH-U398 tuhoutui onnettomuudessa. Tämä on toinen OTKES:ssa työn alla oleva yleisilmailuonnettomuus viime vuodelta.

”Se otettiin tutkintaan jo senkin takia, että koneessa oli rakettivarjo, joka ei ollut tiedossa pelastuslaitoksella ja muilla viranomaisilla. Se aiheutti vaaraa jo sellaisenaan. Siinä oli myös moottoripuolen tutkintaa”, sanoo Aaltonen. Harrasteilmailussa lisääntyvät kauko-ohjattavat kopterit, dronet, mietityttävät OTKES:ssa yhä enemmän. Suomessa on ollut muutamia läheltä piti -tapauksia, kun dronea on lennätetty valvotussa ilmatilassa lentokentän läheisyydessä. Ulkomailla on ollut myös muutamia dronejen hallitsemattomia maahansyöksyjä.

”Meillä ollaan jo muutaman vuoden ajan valmistauduttu tutkimaan niitä. Olemme hankkineet asiantuntemusta ja meillä on asiantuntijoita, jotka tuntevat dronet hyvin. Ja totta kai seuraan itsekin niitä pelisääntöjä, joita tulee Trafilta ja kohta EASA:n suunnasta. Hyvin herkästi kyllä lähdemme tutkimaan, jos vain saamme tavoitettua osapuolet tällaisessa vaaratilanteessa”, Aaltonen napauttaa.

Hän korostaa, että OTKES tekee jatkuvasti yhteistyötä lentoturvallisuuden parantamiseksi Trafin kanssa. OTKES:in rooli on tutkiva, Trafin valvova.

Kaupallinen liikenne ennätysturvallista

Aviation Safety Networkin (ASN) vuoden 2017 tilastojen mukaan viime ilmailuvuoden aikana tapahtui erittäin vähän kuolemaan johtaneita lentoturmia. Maailmalla tilastoitiin kymmenen vakavaa ilmailuonnettomuutta, joissa menehtyi 44 koneessa ollutta ja maassa 35 ihmistä. Edellisenä vuonna kuolemaan johtaneita onnettomuuksia rekisteröitiin 16, joissa menetettiin 303 henkeä.

Vuoden 2017 lentoturmista kolme tapahtui reittilentovaiheessa ja kolme lähestymisvaiheessa. Alkunousussa ja laskeutumisvaiheessa sattui molemmissa kaksi turmaa. Lentoonlähdön aikana ei sattunut yhtään lentoturmaa. Joulukuun loppuun mennessä tilastoihin saatettiin viedä ennätysmäinen 398 päivän jakso, jolloin ei ollut sattunut yhtään suihkukoneonnettomuutta.

Viime vuoden onnettomuuksista viisi tapahtui rahtilennoilla ja toiset viisi matkustajalennoilla. Suomalaiset voivat olla ylpeitä kansallisesta lentoyhtiöstään Finnairista, joka pääsi maailman 20 turvallisimman lentoyhtiön listalle. Lentoyhtiöitä arvioi vuosittain Airline Ratings -sivusto.

ASN:n tilastot perustuvat maailmalla tapahtuneisiin kuolemaan johtaneisiin siviili-ilmailun lento-onnettomuuksiin vähintään 14-paikkaisilla lentokoneilla. Jos tilastot laajennettaisiin koskemaan sotilaskuljetuslentoja sekä ei-kaupallisia lentoja, vuoden 2017 lentoturmien määrä nousisi yli kaksinkertaiseksi eli 24:än. Niissä menehtyi 230 ihmistä. Kyseessä on silti laskutavasta riippumatta nykyisen ilmailuhistorian selvästi turvallisin vuosi.

Samaa mieltä on myös hollantilainen konsulttiyhtiö To70, jonka laskujen mukaan onnettomuuksia oli kaikkiaan 111 kappaletta, joista kolmessa menetettiin henkiä. Vuonna 2016 onnettomuuksia oli 71 ja niistä kuusi johti kuolemantapauksiin.

Kun kaupallinen lentoliikenne kasvoi To70:n arvion mukaan kolme prosenttia vuositasolla, kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien suhteellinen määrä kutistui 0,08:an miljoonaa toteutunutta lentoa kohden.

”On rohkaisevaa, että viime vuoden onnettomuuksissa ei ole yhtään lentokoneen tuhoutumista (major hull loss) ja kuolemantapauksiakin on erittäin vähän. Tällainen tulos kertoo valtioiden, lentoyhtiöiden, muiden operaattoreiden sekä alan ammattilaisten sitoutumisesta turvallisuuteen ja kovasta työstä sen saavuttamiseksi”, Kansainvälisen siviili-ilmailuliitto ICAO:n pääsihteeri Fang Liu kommentoi vuositilastoja.

ICAO julkistaa viralliset turvallisuustilastonsa viime vuodelta keväämmällä. Θse (tutkimus), jotta ilmailu olisi turvallisempaa jatkossa.” Rakettivarjossakin
vaaransa Helsingin Laajasalossa tapahtui toukokuun lopussa ultrakevyelle lentokoneelle vakava onnettomuus. Siinä lentokoneen ohjaaja ja matkustaja loukkaantuivat pakkolaskun yhteydessä pahasti. Ikarus C42-tyyppinen lentokone OH-U398 tuhoutui onnettomuudessa. Tämä on toinen OTKES:ssa työn alla oleva yleisilmailuonnettomuus viime vuodelta.

”Se otettiin tutkintaan jo senkin takia, että koneessa oli rakettivarjo, joka ei ollut tiedossa pelastuslaitoksella ja muilla viranomaisilla. Se aiheutti vaaraa jo sellaisenaan. Siinä oli myös moottoripuolen tutkintaa”, sanoo Aaltonen.

Harrasteilmailussa lisääntyvät kauko-ohjattavat kopterit, dronet, mietityttävät OTKES:ssa yhä enemmän. Suomessa on ollut muutamia läheltä piti -tapauksia, kun dronea on lennätetty valvotussa ilmatilassa lentokentän läheisyydessä. Ulkomailla on ollut myös muutamia dronejen hallitsemattomia maahansyöksyjä. ”Meillä ollaan jo muutaman vuoden ajan valmistauduttu tutkimaan niitä. Olemme hankkineet asiantuntemusta ja meillä on asiantuntijoita, jotka tuntevat dronet hyvin. Ja totta kai seuraan itsekin niitä pelisääntöjä, joita tulee Trafilta ja kohta EASA:n suunnasta. Hyvin herkästi kyllä lähdemme tutkimaan, jos vain saamme tavoitettua osapuolet tällaisessa vaaratilanteessa”, Aaltonen napauttaa. Hän korostaa, että OTKES tekee jatkuvasti yhteistyötä lentoturvallisuuden parantamiseksi Trafin kanssa. OTKES:in rooli on tutkiva, Trafin valvova. Kaupallinen liikenne ennätysturvallista Aviation Safety Networkin (ASN) vuoden 2017 tilastojen mukaan viime ilmailuvuoden aikana tapahtui erittäin vähän kuolemaan johtaneita lentoturmia. Maailmalla tilastoitiin kymmenen vakavaa ilmailuonnettomuutta, joissa menehtyi 44 koneessa ollutta ja maassa 35 ihmistä. Edellisenä vuonna kuolemaan johtaneita onnettomuuksia rekisteröitiin 16, joissa menetettiin 303 henkeä. Vuoden 2017 lentoturmista kolme tapahtui reittilentovaiheessa ja kolme lähestymisvaiheessa. Alkunousussa ja laskeutumisvaiheessa sattui molemmissa kaksi turmaa. Lentoonlähdön aikana ei sattunut yhtään lentoturmaa. Joulukuun loppuun mennessä tilastoihin saatettiin viedä ennätysmäinen 398 päivän jakso, jolloin ei ollut sattunut yhtään suihkukoneonnettomuutta. Viime vuoden onnettomuuksista viisi tapahtui rahtilennoilla ja toiset viisi matkustajalennoilla. Suomalaiset voivat olla ylpeitä kansallisesta lentoyhtiöstään Finnairista, joka pääsi maailman 20 turvallisimman lentoyhtiön listalle. Lentoyhtiöitä arvioi vuosittain Airline Ratings -sivusto. ASN:n tilastot perustuvat maailmalla tapahtuneisiin kuolemaan johtaneisiin siviili-ilmailun lento-onnettomuuksiin vähintään 14-paikkaisilla lentokoneilla. Jos tilastot laajennettaisiin koskemaan sotilaskuljetuslentoja sekä ei-kaupallisia lentoja, vuoden 2017 lentoturmien määrä nousisi yli kaksinkertaiseksi eli 24:än. Niissä menehtyi 230 ihmistä. Kyseessä on silti laskutavasta riippumatta nykyisen ilmailuhistorian selvästi turvallisin vuosi. Samaa mieltä on myös hollantilainen konsulttiyhtiö To70, jonka laskujen mukaan onnettomuuksia oli kaikkiaan 111 kappaletta, joista kolmessa menetettiin henkiä. Vuonna 2016 onnettomuuksia oli 71 ja niistä kuusi johti kuolemantapauksiin. Kun kaupallinen lentoliikenne kasvoi To70:n arvion mukaan kolme prosenttia vuositasolla, kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien suhteellinen määrä kutistui 0,08:an miljoonaa toteutunutta lentoa kohden. ”On rohkaisevaa, että viime vuoden onnettomuuksissa ei ole yhtään lentokoneen tuhoutumista (major hull loss) ja kuolemantapauksiakin on erittäin vähän. Tällainen tulos kertoo valtioiden, lentoyhtiöiden, muiden operaattoreiden sekä alan ammattilaisten sitoutumisesta turvallisuuteen ja kovasta työstä sen saavuttamiseksi”, Kansainvälisen siviili-ilmailuliitto ICAO:n pääsihteeri Fang Liu kommentoi vuositilastoja. ICAO julkistaa viralliset turvallisuustilastonsa viime vuodelta keväämmällä. 