Maailma muuttuu ja monissa perintei­sissä harrastuksissa mukana olevien ihmisten määrä vähenee. Muutos näkyy myös monessa ilmailulajissa. Tuhkaa ei kuitenkaan kannata ripotella päälle, vaan on muutut­tava maailman mukana. Samalla voimme katsella ympärillemme ja huomata vaikkapa Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelun katsojamäärän romahtaneen. Perinteisesti katsomoiden lehterit olivat tupaten täynnä, mutta muun muassa tänä vuonna Tukholman stadionilla oli paljon tyhjää.

Millä tavalla taklaamme näkyvissä olevia uhkia muuttu­vassa maailmassa? Perinteisesti ilmailuharrastukseen mukaan­tulo on usein ollut liian vaikeata. Vastaanotto ei ole ollut paras mahdollinen. Liikaa yleistämättä ilmapiireissä on ollut turhan paljon sisäänpäin lämpiävyyttä. Tähän kun lisäämme tietyissä perinteisissä la­jeissa nykyisin vallitsevan keski-iän, on helppo ymmärtää, että nuorella tulijalla ei ole paras mahdollinen ympäristö liittyä joukkoon.

Harrastajien väheneminen tuo mukanaan myös ongelman, jolloin ei saavuteta niin sanottua kriittistä massaa. Toimintaa ei pystytä käynnistämään, koska väkeä on liian vähän. Vahvimmin tämä näkyy siinä, ettei esimerkiksi purjekonetta saada ilmaan tai ka­luston käyttöaste missä tahansa lajissa jää turhan alhai­seksi. On korkea aika herätä etsimään kaikkia mahdol­lisia keinoja tilanteen parantamiseksi.

Samantyyppinen haaste on monissa harraste­lajeissa. Emme voi jäädä haikailemaan aikoja, jolloin toimintaluvut olivat niin ja niin korkeita. On teh­tävä muutoksia toimintaympäristöön ja -tapoihin. Toimintaympäristöön liittyvä merkittävä muutos on eri yhdistysten välinen yhteistyö ja jopa yhdistyminen. Otetaan voimavarat käyttöön laajemmalla skaalalla. Yhdistymisiä on jo tapahtunut ja varmasti lisää on tulossa.

Puitteita, joissa harrastamme, ei voi korostaa liikaa. Onko kerhotilamme kunnossa ja pidetäänkö ne siis­tinä? Pidämmekö kerhon kaluston ajanmukaisena ja hyvässä kunnossa? Onko kalustoa toimintaan nähden järkevä määrä? Onko yhteisössämme vallitseva ilma­piiri viihtyisä? Tuemmeko uusia harrastajia riittävästi harrastuksen alkutaipaleella?

Haasteet vaihtelevat harrastela­jista riippuen. On kuitenkin paljon asioita, joihin voimme kaikissa lajeissa panostaa enemmän. On toi­mintaedellytysten perusasioita, että tuote, kuten esimerkiksi peruskou­lutus, on kunnossa, puitteet harras­tuspaikalla ovat viihtyisät ja ilma­piiri miellyttävä. Kun mikä tahansa näistä on rempallaan, moni siirtyy etsimään muita harrastuksia.

Ilmailupiirit ovat Suomessa pienet. Meillä ei ole varaa hajottaa voimavarojamme minkäänlaisten eripuraisuuksien perusteella. Yhteisten asioiden hoitaminen vaatii paljon vapaaeh­toistyötä niin yhdistys- kuin liittotasollakin. Noita va­paaehtoisia löytyy vuosi vuodelta aina vain vähemmän. Arvokkaita puurtajia on myös menetetty pelkästään joidenkin yksilöiden voimakkaiden toimien takia. Sellaista ei saa päästää tapahtumaan.

Yhteinen yhdistyksemme, Suomen Ilmailuliitto täyttää 100 vuotta. Juhlapäivänä 30. marraskuuta va­litsemme liitollemme uuden puheenjohtajan ja kolme jäsentä hallitukseen. Nyt tarvitsemme uutta voimaa, uusia motivoituneita ilmailijoita pitämään huolta siitä, että edellytykset ilmailulle ovat Suomessa mahdolli­simman hyvässä kunnossa. Aloitetaan uusi vuosisata positiivisessa hengessä yhteistyöllä ja tekemisen mei­ningillä.

Kirjoittaja on Ilmailuliiton hallituksen jäsen.