Urbaani lentävä kaupunkiliikenne – uudet lentolaitteet, taksit ja autot – ovat ilmailun tulevaisuutta. Eikä enää niin kaukaisessa tulevaisuudessa. Sveitsiläisen tekoäly-startupin Daedaleanin perustaja ja toimitusjohtaja Luuk van Dijk haluaa nopeuttaa muutosta poistamalla lentäjän yhtälöstä.

”Tekoälyjärjestelmät vain paranevat, mutta ihmisen kehitys on tasaantunut. Siten ainoa tapa kehittää kokonaisuutta on vähentää ihmisen roolia entisestään”, van Dijk sanoo.

Zürichissä toimiva Daedalean rakentaa autopilottijärjestelmää, jonka van Dijkin mukaan pitäisi tulevaisuudessa kyetä suorittamaan ihmislentäjille suunnatut lentokokeet ja siten ohjata turvallisesti VTOL-laitteita.

Van Dijkin silmissä siintää tulevaisuus, jossa nämä enimmäkseen sähköiset, täysin itsenäiset lentävät laitteet suoriutuvat visuaalisen lennon säännöillä lentämisestä ihmislentäjää paremmin millä tahansa mitattavissa olevalla tavalla. Se tekee ilmailusta turvallisempaa ja taloudellisempaa.

“Kaupunkien lentotaksit muuttavat kaiken”, van Dijk sanoo.

Se, kuinka nopeasti tämä on arkipäivää, riippuu täysin sähköiseen lentämiseen soveltuvan akkutekniikan kehitysnopeudesta. Van Dijk uskoo, että lentotakseja nähdään seuraavan vuosikymmenen aikana ja täysin autonomisia versioita ehkä vuoteen 2025 mennessä, jolloin turvallisuus- ja luotettavuusstandardit ovat riittävän korkealla tasolla vakuuttamaan ihmiset käyttämään niitä.

“Kansalaisilla on oikeus vaatia, että nämä laitteet ovat turvallisia, ennen kuin ne pääsevät liikenteeseen. Mitään oikotietä turvallisuuteen ei ole.”

Lentäjän roolia pienemmäksi?

Lentäjät eivät moisia suunnitelmia kakomatta niele ja van Dijk onkin saanut reipasta palautetta kehityshankkeestaan.

”Lähes kaikki, joiden kanssa puhun, sanovat, ettei heidän työtään voi korvata koneella. Mutta lentäjät, jotka aidosti pohtivat asiaa, ovat yleensä yhtä mieltä siitä, että työtä voitaisiin parantaa ja helpottaa paljon poistamalla lentäjän osuus kuviosta.”

Esimerkkeinä tekoälyn eduista hän mainitsee kokemuksen kartuttamisen ja jakamisen.

”Erittäin kokeneilla lentäjillä on kasassa 13 000-20 000 lentotuntia. Mutta ohjaamossa tulee opittua huonoja tapoja, joista pitäisi päästä eroon. Lisäksi kokemusta voi jakaa muille piloteille vain esimerkiksi käymällä puhumassa koulutustilaisuuksissa. Sen sijaan koneoppimisella ja tekoälyllä voidaan kerätä kaikki data kaikilta lennoilta ja lentää kokemusta miljardeja tunteja. Niiden avulla on mahdollista erottaa oppiminen ja opetetun soveltaminen”, van Dijk kuvailee.

Mitä ihmisen ja koneen työnjakoon ohjaamossa tulee, van Dijkin mukaan kannattaa pelata vahvuuksilla.

”Lentäjät ovat todella hyviä monissa asioissa, mutta erittäin huonoja toisissa. Käymme järjestelmällisesti läpi prosessia ja käytämme sitä, missä he ovat todella hyviä, ja luomme muulle osalle järjestelmän, joka tekee sen ihmistä paremmin.”

Tehtävien karsintaa FAA-testin pohjalta

Daedaleanin kehittämä järjestelmä pohjaa FAA:n kaupallisen liikenteen lentäjille laatimaan taitotestiin, jota on täydennetty yhtiön perustajiin lukeutuvan helikopterilentäjä Anna Chernovankokemuksella.

”Kävimme läpi lentoonlähtövalmisteluja ja hän luetteli 25-30 asiaa, jotka ihmislentäjä tekee. Ja suurin osa siitä on silmillä tehtävää havainnointia. Tästä tuli kehitystyömme lähtöpiste”, van Dijk kertoo.

Hän ennakoi, että autonomiset lentolaitteet kehittyvät nopeammin kuin itse itseään ajavat autot, koska ilma on helppokulkuisempi elementti – teillä on paljon enemmän esteitä ja vaaroja. Lentoon lähtöä ja laskua lukuun ottamatta tekoälyllä on ilmassa paljon vähemmän väisteltävää.

Turvallisuuteen on kuitenkin panostettava erityisellä tavalla ja mietittävä, kuinka sitä arvioidaan kokonaan uudenlaisten laitteiden ja tilanteiden osalta.

”Tekoälyn käytön haaste on, kuinka turvallisuus voidaan sertifioida. Rima on asetettava nykyistä korkeammalle: on ylitettävä ihmislentäjän suorituskyky, mikä on vaikeaa.”

Entä voivatko autonomiset järjestelmät oppia uutta lentäessään?

“Ne voisivat, mutta sellainen mukautuva järjestelmä olisi erittäin huono idea. Parempi keino on hyödyntää lennonrekisteröintilaitetta, joka tallentaa datan laboratorion analyysiä varten. Niiden pohjalta voidaan tehdä parempia järjestelmiä kaikille. Siinä koneoppimisella on huomattava etu ihmisen oppimiseen verrattuna.”

Kehitys on kuitenkin jo täydessä vauhdissa ja van Dijkin mukaan Lontoon sijoittajat ostavat jo kattotiloja, joihin odotetaan tulevan lentävien laitteiden ja autojen laskupaikkoja. Hän ennakoi, että ensimmäiseksi lentotaksit kuitenkin tulevat Singaporen ja Dubain kaltaisiin suurkaupunkeihin, joissa sää tai raha eivät ole haasteina.