Arki unohtuu, kun kieputtaa purjekonetta taivaalla taitolentoliikkeiden läpi. Intensiivisessä lajissa voi edetä nopeasti myös kilpatasolle.

Nopeus 180 km/h, nokkaa hieman ylös, sauva täysin vasempaan laitaan, ja kun kone kääntyy selälleen, lisätään vähitellen työntöä. Näin käännetään purjekone selkäasentoon purjetaitolennon peruskurssilla.

Ensimmäisen suorituksen näyttää opettaja, mutta usein oppilas on puikoissa jo toisella tai kolmannella kerralla.

Taitolentokurssilla etenemistahti on intensiivisempi kuin purjelennon peruskurssilla. Lennot ovat lyhyitä ja liikkeet nopeita, joten aikaa kokeilemiseen on vähän ja samaa liikettä toistetaan vain muutama kerta yhden lennon aikana. Siten lennolle valmistautumisen ja jälkianalyysin merkitys korostuu.

“Pelkkiä opettajan lennon aikana näyttämiä esimerkkisuorituksia seuraamalla ei olisi oppinut”, Jani Virolainen kertoo.

Hän oli kesän 2017 oppilas Suomen urheiluilmailuopiston purjetaitolennon peruskurssilla. Kiinnostus taitolentoa kohtaan oli kuitenkin syntynyt jo paljon ennen harrastuksen aloittamista, Seppo Saarion näytöslentoja katsellessa.

Mielikuvaharjoittelun merkitys korostuu

Ennen jokaista lentoa pidetään briefing, jossa käydään tulevan lennon ohjelma. Erityisesti uusien liikkeiden suoritustekniikka ja tavallisimmat virheet käydään läpi tarkasti.

Lennolla g-voimat vaihtelevat jopa -3:n ja +6:n välillä.

“Itse lennon aikana, suoritukseen keskittyessä, taitolennon fyysistä rasittavuutta ei välttämättä huomaa. Maassa lennon jälkeen sen sijaan voi huomata jotain tehneensä”, Virolainen kuvailee.

Palaute annetaan oppilaalle välittömästi lennon jälkeen, kun tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa.

Oppilas lentää kurssipäivän aikana kahdesta kolmeen lentoa. Useamman lennon lentäminen ei usein enää edistäisi oppimista.

Oppilaan näkökulmasta purjetaitolennon haaste on, että asiat tapahtuvat nopeasti. Moni kuvailee kokevansa “putkinäköä”: kun huomio kiinnittyy yhteen asiaan, kuten esimerkiksi selkälennossa nopeusmittarin näyttämään, oppilas ei välttämättä havaitse lainkaan kasvavaa kallistusta. Kokemuksen myötä havainnointikyky kasvaa.

Opettajalla suurimmat haasteet liittyvät siihen, että koneeseen ei ole oppilaan ohjatessa tuntumaa.

“Oppilaan tekemät ohjainliikkeet voivat olla suuria ja yllättäviä, joten opettajan täytyy olla varautunut puuttumaan ja tarvittaessa jopa estämään liikkeet, jotka voivat kuormittaa konetta liiaksi. Toisaalta kaikkia, pieniä virheitä ei ole hyvä korjata, jotta oppilas saa itse tuntumaa koneen käyttäytymiseen”, opettaja Jukka Pelto-aho sanoo.

Hän asui lapsuutensa Kauhavan kiitotie 35:n perusosan alla ja on lentänyt purjelentoa 16-vuotiaasta lähtien. Nykyään Pelto-aho kilpailee purjetaitolennossa MM-tasolla.

Kurssin tavoite on opettaa turvallisen taitolennon perusteet. Sen jälkeen harrastus jatkuu tiiviissä, muutamien kymmenien harrastajien yhteisössä, jossa toisia autetaan eteenpäin.

“Lentoihin valmistautuminen on huolellista ja uusia liikkeitä harjoitellessa niihin perehdytään ensin kokeneempien harrastajien opastuksella. Lajin turvallisuus perustuu hyvään asenteeseen ja toimintakulttuuriin. Asioita tehdään harkiten, ja omia sekä koneen rajoituksia kunnioittaen”, Pelto-aho sanoo.

Haasteet eivät lopu kesken

“Kurssille tullessa minulla ei ollut erityisiä odotuksia ja ensimmäinen päivä tuntui hyvinkin vaikealta”, Jani Virolainen kertoo.

Kurssin edetessä Virolaisen varmuus kasvoi ja sen lopussa hän lensi Sportsman-luokan sarjan, johon hän ei olisi vielä kurssin alussa uskonut pystyvänsä. Sportsman on purjetaitolennon alin kilpailuluokka, jonka ohjelmat eivät sisällä vaikeimpia liikkeitä ja monet sarjat sopivat myös uusille harrastajille.

Pelto-ahokin myöntää, että oppilaiden nopea edistyminen, vain muutaman intensiivisen kurssipäivän aikana, on ollut jopa yllättävää.

Hän vakuuttaa, että lähes kuka tahansa purjelentäjä voi halutessaan oppia lentämään tavallisimpia taitolentoliikkeitä.

“Mutta taitolento on vaikeaa, jos tavoitteena on korkeampien luokkien ohjelmien lentäminen virheettömästi”, itse ylimpään, Unlimited-luokkaan tähtäävä Pelto-aho lisää.

Unlimited-luokassa kilpailee vain harvoja lentäjiä, joilla on usein kokemusta myös näytöslentämisestä ja kansainvälisistä kilpailuista. Tähän luokkaan soveltuvia purjekonetyyppejä on käytännössä vain kaksi: MDM-1 Fox ja Swift S-1. Lisärajoitus on, että koneyksilöitä vain joitain kymmeniä.

Lisäoppia ulkomailta

Virolaiselle taitolentoliikkeiden harjoittelu on tuonut varmuutta myös muuhun lentämiseen. Lisäksi se synnytti palon taitolennon jatkamiseen. Joulukuussa Virolainen oli harjoittelemassa Williams Soaring Centerissä Kaliforniassa. Reissulla kertyi kolme lentopäivää ja seitsemän lentoa, joista yksi Yhdysvaltain maajoukkueessakin kilpailevan Mallory Lynchin opastuksella.

Erityisesti vaikutuksen reissulla teki MDM-1 Fox -purjetaitolentokoneen huomattavasti koulukonetta nopeampi ja täsmällisempi reagointi sekä liikkeet, joita peruskurssilla käytetyllä ASK-21:llä ei ole mahdollista tai sallittua tehdä. Tutuksi tulivat nopeat vaakakierteet, pyrstöluisut sekä ulkopuoliset kierteet, joita esiintyy Advanced- ja Unlimited-luokan ohjelmissa.

Tälle keväälle Virolainen suunnittelee harjoitusmatkaa Ruotsiin hakemaan oppia kolme purjetaitolennon maailmanmestaria kouluttaneelta konkarilta Pekka Havbrandtilta. Tulevaisuudessa hänkin tavoittelee menestystä purjetaitolentokilpailuissa, mutta lisää, että täsmällistä vuotta tavoitteelleen hän ei halua asettaa.

Taitolennonopettaja Pelto-ahon mukaan purjetaitolennossa on mahdollista edetä suhteellisen nopeasti Sportsman-tasolle. Tähän luokkaan sopivia koneita, kuten ASK-21 tai PIK-20D, löytyy monelta kentältä ympäri Suomea. Kilpailuissa on nähty saman kauden aikana aloittaneita harrastajia, ja jopa lajin MM-tasolle on noustu vain kolmen vuoden harjoittelun jälkeen.

Monille kilpaileminen on kuitenkin ensisijaisesti tapa harrastaa ja harjoitella taitolentoa sekä mahdollisuus saada palautetta ja vinkkejä toisilta lentäjiltä.

Mukava kansainvälinen porukka, jossa jaetaan vinkkejä ja autetaan toisia, vetää Pelto-ahoakin kilpailuihin vuodesta toiseen. Tavoitteellinen taitolentoharjoittelu on myös tuonut hänenkin pitkään, myös moottori- ja hinauslentämistä sisältäneeseen, ilmailu-uraan uutta kipinää, sillä lajissa riittää aina uutta opeteltavaa eikä valmiiksi tule koskaan.

Virolaiselle puolestaan on tärkeää, että harrastus toimii vastapainona työlle.

“Taitolennossa ei koskaan tule täydelliseksi, mutta kun kieputtaa purjekonetta taivaalla, niin työasiat unohtuvat täydellisesti.”

JANI VIROLAINEN, 44

• Purjelentolupakirja 2016
• Aktiivinen Kouvolan seudun ilmailuyhdistyksessä
• Taitolennon peruskurssilla 2017
• Purjelentokokemus noin 60 h

JUKKA PELTO-AHO, 42

• Purjelentolupakirja 1991
• Mopu-lupakirja 1995
• Moottorilentolupakirja 1996
• Opettajakurssi 2002
• Taitolentokurssilla 2009
• Taitolentokurssilla opettajana 2016 ja 2017
• Advanced-luokkaan sopiva SZD-59 Acro hankitaan Ilmasotakoulun lentokerholle 2010
• Ensimmäiset SM-kilpailut 2009 ja PM-kilpailut 2010
• Suomen mestari Advanced-luokassa 2013, 2015 ja 2017
• Pohjoismaiden mestaruuskisojen 3. 2013, 2. 2015 ja 2016
• MM-kilpailujen 7. 2014 ja 18. 2016 Advanced-luokassa

Videomateriaalia purjetaitolentokurssilta tulossa.