Ensimmäinen vuosipuolisko 2018 on onnettomuuksien määrällä mitattuna sujunut varsin turvallisesti. Onnettomuudeksi luokiteltuja tapauksia oli vain 1, kun viime vuonna samaan aikaan onnettomuuksia oli tapahtunut 3. Vuoden ainoassa onnettomuudessa kukaan ei kuollut.
Vakavia vaaratilanteita sen sijaan on tapahtunut 13, eli selkeästi aiempia vuosia enemmän. Vuosien 2012-2017 keskiarvo samalle ajalle on 7.
Tilastoissa näkyy yleis- ja harrasteilmailun toiminnan kausipainotteisuus, eli talvella on hiljaisempaa mutta keväällä lentokauden kunnolla alkaessa alkaa tapahtua. Tason 2 mittareilla arvioituna huomiota herättävät lukuisat ilma-alusten väliset läheltä piti-tilanteet sekä yleisilmailussa kasvanut kiitotiepoikkeamien määrä.
Onnettomuudet
Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui 1 onnettomuus. Tämä tapaus oli tosin varsin poikkeuksellinen, siinä ilma-aluksen siivestä irtosi lennon aikana iso määrä siiven pintaa mutta kone saatiin tuotua ehjänä maahan. Määritelmällisesti tapaus kuitenkin piti luokitella onnettomuudeksi.
Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on saatu myös useita raportteja miehittämättömien ilma-alusten (dronejen) tuhoutumisista. Tällaiset tapaukset ovat myös periaatteessa onnettomuuksia. Miehittämättömille ilma-aluksille tapahtuneiden tilanteiden luokitteluun kuitenkin odotetaan vielä EU-tasolta periaatteita, joten tässä vaiheessa niitä ei kirjattu onnettomuuksiksi vaan hallinnan menetys-luokkaan.
Menehtyneet
Ei onnettomuuksissa menehtyneitä.
Vakavat vaaratilanteet
Vakavia vaaratilanteita tapahtui 13 kappaletta.
Selvää yksittäistä syytä tilanteiden määrän kasvulle ei löydy. Joukkoon mahtui varsin laaja skaala erilaisia tapauksia ilma-alusten välisistä läheltä piti-tilanteista litium-akkujen kärähtämiseen ja moottorin sammumisiin. Vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltiin myös suurikokoisen kiinteäsiipisen dronen hallinnan menetys, mikä on ensimmäinen laatuaan isompikokoiselle siviilidronelle Suomessa.
