Ilmasta tehty havainto nopeuttaa palopaikan löytymistä ja auttaa vahinkojen hallitsemisessa, kerrotaan Kalajokilaakso-lehdessä. Lehden mukaan kuluneen kesän aikana on lennetty palolentoja poikkeuksellisen paljon. Suomessa on 26 palolentoreittiä, joilla on elokuun puoleenväliin mennessä lennetty yhteensä 1 409 palolentoa.
Kalajokilaakson Ilmailukerhon alueella lentoja on tehty yli 30. Ylivieska hoitaa reittiä numero 16 yhdessä Pyhäsalmen ilmailukerhon kanssa ja päivystys on jaettu vuoroviikoille. Myös Pyhäsalmi on lentänyt lentoja suunnilleen saman verran.
Kalajokilaakson Ilmailukerhon puheenjohtaja Mikko Kaarto kertoo toimittaja Tuovi Pulkkaselle, että viime kesän aikana Kalajokilaakson Ilmailukerho lensi neljä palolentoa.
– Lentotunteja palolennoilta on meidän kerhoillemme tämän kauden aikana kertynyt jo yli 160. Se tarkoittaa sitä, että olemme olleet lähes päivittäin ilmassa omilla päivystysviikoillamme.
Palolennolle lähtemisen määrittelee Ilmatieteenlaitoksen antama metsäpaloindeksi. Kun indeksi on yli 4.1, palolentokone lähtee tarkistuslennolle ilman eri käskyä. Jos indeksi yli 5.4, suoritetaan toinen palolento illalla. Tänä kesänä on tehty myös useita ukonilmojen jälkeisiä tarkistuslentoja.
– Kun nousemme ilmaan, lähdemme kiertämään omaa vakiokierrostamme, jos emme havaitse missään savua. Vakioreitin lentäminen kestää reilut kaksi tuntia. Jos teemme savuhavainnon, menemme sitä kohti tarkistamaan tilanteen.
Savuhavainnosta tehdään ilmoitus ja jos kyseessä on metsäpalo, palolentokone jää paikan yläpuolelle ohjaamaan palolaitoksen yksiköt paikalle. Paikalla ollaan niin kauan kuin tarvetta on. Joskus lento voi venyä jopa kahdeksaan tuntiin.
Palolentopäällikkö Vesa Uusitalo toteaa, että pitkiksi venyvissä lennoissa käydään välillä tankkaamassa ja vaihdetaan tarvittaessa miehistö.
Havaintojen määrä ilmasta on tärkeä syy sille, miksi palolentoja tehdään. Toiminta on ennaltaehkäisevää, ja vaikka se voi tuntua kalliilta, se säästää usein mittavien ja isojen, jopa miljoonien eurojen vahinkojen syntymisen.
– Säännöllisellä valvonnalla palot havaitaan nopeasti. Joskus palo voi olla lähelläkin asutusta, mutta tuulen suunta asutusalueilta poispäin estää palon havaitsemisen maasta käsin. Ylhäältä näemme tilanteen ennen kuin palo ehtii kovin isoksi ja pystymme opastamaan palolaitoksen tarkasti oikeaan paikkaan. Samalla kartoittamme matkan lähimmälle tielle ja pystymme kertomaan myös sen, onko lähistöllä vettä, Vesa Uusitalo sanoo.
– Kuva tai video ilmasta auttaa myös hahmottamaan tilannetta paremmin. Isoissa maastopaloissa voimme hakea pelastuslaitoksen tehtävänjohtajan koneeseen, jolloin hän johtaa tehtävää ylhäältä, Mikko Kaarto kertoo kesän ajan toiminnasta.
Palolennollekaan ei lähdetä, jos olosuhteet eivät sitä salli. Kova tuuli, ukkonen, sade tai matala pilvikorkeus estävät lentoon lähtemisen. Usein hankalat olosuhteet ovat paikallisia ja jos lentoon lähteminen ei ole onnistunut Ylivieskasta, lentämään on pystynyt Pyhäsalmi.
