Saksan ilmailun historiallisesti merkittävä kaupunki Friedrichaven on saanut järjestettäväkseen siviili- ja harrasteilmailun suuren messutapahtuman jo useita vuosia. Freidrichhaven Bodenjärven (Bodensee) rannalla lähellä Itävallan ja Sveitsin rajaa on Zeppelinin teollisuussuvun ja Dornierin kotikaupunki.

Dornierin lentokonevalmistus on jo lopetettu, mutta kaupungissa on astuttu nykyaikaan ja siirrytty satelliittien valmistukseen. Zeppelin ilmalaivan voi kaupungissa ja etenkin sen lentokentällä nähdä. Järvellä ja tasaisella ylängöllä on Alppien läheisyydessä ollut merkittävä vaikutus ilmailun alkutaipaleella. Ilmaan on päästy niin maalta kuin järven pinnalta. Motiivi vesialueiden ja vuorten ylittämiseen ilmateitse on koko ajan läsnä.

AERO Messe on suomalaisen mittakaavan mukaan megalomaaninen eurooppalainen messutapahtuma. Kuten saksalaiset messut usein ovat. Näytteille asettajat ovat pääosin saksalaisia tai muita keskieurooppalaisia yrityksiä. Joukossa on toki pieniä ilmailutoimijoita, jotka haluavat tuoda toimintaansa esille laajalle yleisölle. Näytteilleasettajia on lentokonehallien valmistajista pienten liikennejettien valmistajiin. Jopa ilmailuun liittyviä taideteoksia oli runsaasti esillä. Toki suurin kiinnostus on lentävissä laitteissa. Tämä ilmaisu on ehkä paras, koska joukkoon mahtuvat niin dronet, gyrokopterit ja perinteiset lentokoneet.

Tänä vuonna sisääntulohallin paraatipaikka oli annettu vintage-lentämiseen liittyville purjekoneille. Saksalaiset ja hollantilaiset alan harrastajat olivat koonneet näyttävän otoksen entisöidyistä purjekoneista. Edellisvuosina hallissa on ollut tulevaisuuteen katsovia sähkötoimisia lentokoneita ja akku-moottori yhdistelmiä. Erittäin nopeasti ne ovat muuttuneet kuriositeetista melkeinpä valtavirraksi kevyimmissä lentokoneluokissa. Suomikin seuraa tätä kehitystä ehkä hieman viiveellä ja pienellä suomalaisella skeptisyydellä, mutta seuraa kuitenkin. Tulevaisuuden usko ja optimismi ei ole suomalaisilla aina päällimmäisenä.

 

Suomesta ja vähän Virostakin

 

Suomalaisia firmoja messuilla oli mukana muutamia. Atol on ollut amfibio konseptinsa kanssa jo aikaisempina vuosina mukana. Tällä kertaa uutta konetta ei oltu saatu valmiiksi messuesittelyyn. Suomen valttina ilmailuharrastajille voisi olla tulevaisuudessa ilmailumatkailu. Mäntän Lakeside Park idea ja Nummelan lentokeskus olivat omalla standillaan esillä. Pyhtään lentokentän voisi olettaa liittyvän joukkoon seuraavilla messuilla. Skyfall laskuvarjohyppykoulutustuubi kentän vieressä voisi olla hyvä leiri-idea myös ulkomaalaisille.

Suomen valoisat ja pitkät kesäpäivät ja puhdas luonto saattaisivat olla vetonauloja keskieurooppalaisille omatoimi lentokonematkailijoille. Tämän idean onnistuminen edellyttäisi tietenkin lentokenttien palveluiden kehittämistä. Polttoaine, majoituspalveluiden ja vuokra-autopalveluiden järjestäminen nykyisillä älypuhelin appeilla ei liene mahdoton tehtävä. AERO messuilla tämän idean markkinointi voisi olla keskeisessä asemassa. Sana kiirii sosiaalisessa mediassa nopeasti, kun syöte on hyvä.

Virolainen PUMA Aviation firma oli liikkeellä kovalla teknologialla. Liikeideana on valmistaa Virossa Paldiskissa erilaisia lentopolttoaineita ja huolehtia niiden jakelusta jopa maailmanlaajuisesti. Raaka-ainetta on saatavissa esimerkiksi Suomenlahden toiselta puolelta Porvoon jalostamolta. Firman kasvuvauhti on ollut nopeaa. Pian asiakaspinnassa on kontakteja 50 eri maasta.

 

Messujen erikoisuuksia

 

Suuren yleisön huomiota herätti uudelleen lämmitetty vanha idea. Jo 1910 Hugo Junkers patentoi idean lentävästä siivestä. Junkers oli alun perin ilmastoinilaitteiden kehittäjä, joka teki kokeita tuulitunneleissa. Sileä metallipinta soveltui oivallisesti lentokoneen pinnaksi. Toisin kaupallista

potentiaalia löytyikin Junkersin firmalle perinteisimmistä metallirakenteisista lentokoneista.

Toisen maailmansodan aikana veljekset Walter ja Reimar Horten kehittelivät lentävästä siivestä todellisen lentävän tuotteen. Nyt samaa ideaa on sovellettu hiilikuiturakenteiseen ja Rotax 912 iS:llä varustettuun experimental lentokoneeseen. Alkuvuodesta prototyyppi on tehnyt ensilentonsa onnistuneesti. Tämä kaksipaikkainen erikoisuus oli yksi messujen vetonauloista. Kehittelytyön tueksi firma kerää myös asiakas palautetta ja kehitysideoita. Kaikki on mahdollista miehittämättömästä useampi paikkaiseen lentävään siipeen.

Purjelentäjien käyttämästä vintturiteknologiasta ja sähköisistä purjekoneiden apumoottoreista sai messuilla myös oivan läpileikkauksen.

Kirjoittajat/kuvaajat:

Jari Korjus DI, purjelentäjä

Ari Haimi projektipäällikkö, valokuvaaja SKSLE

 

Messuilla nähtyä: 

Purjekonevintturi

Friedrichshafenin AERO 2019 messujen purjekonehallin A1 nurkassa oli pieni mutta erittäin mielenkiintoinen osasto. Siellä englantilainen Skylaunch Ltd esitteli tuotteitaan. Yritys on tällä hetkellä johtava purjekonevinttureiden valmistaja maailmassa. He valmistavat vinttureita myös moneen muuhun käyttöön kuten esim. kolaritestiautojen kiihdytykseen, miehittämättömien lentokoneiden hinaukseen, tietoliikenneilmapallojen ja -leijojen lennätykseen, yms. Asiakkaina ovat mm. RAF, viranomaiset ja monenlaiset kaupalliset yritykset.

Esillä ollut purjekonevinssi on Skylaunchen lippulaiva, kaksikelainen, 7.4 litraisella GM:n Chevy ”iso lohko” V8 moottorilla varustettu, 280 hp:n EVO -malli, joka edustaa heidän kehitystyönsä tämänhetkistä huippua. Polttoaineena käytetään propaanikaasua (LPG) joka on esittelijänä toimineen ”professional winch driver”:n Pete Salisbury:n mielestä ehdottomasti paras vaihtoehto puhtautensa ja hintansa puolesta. Vinssiä saa kyllä muillakin moottorivaihtoehdoilla, myös sähkökäyttöisenä. Keloilla oli valmistajan mielestä parhaat köydet eli Dyneema köydet.

Käyttövalmiin vinssin saa omakseen noin 95 000 eurolla. Tämä on iso raha varsinkin tyypilliselle köyhälle ilmailukerholle. Valmistaja on ymmärtänyt tämän ja onkin valmis tarjoamaan erilaisia osatoimitusvaihtoehtoja hinnan alentamiseksi. Vinssi voidaan esimerkiksi tehdä asiakkaan toimittamalle alustalle tai moottorina voidaan käyttää asiakkaan hankkimaa moottoria. Myös vanhan vinssin modernisointi onnistuu koska yrityksellä on erittäin kokenut ja osaava suunnitteluryhmä, joka pystyy yhdistämään heidän uuden teknologiansa vanhaan vintturiin.

Vaikka Skylaunch:n vintturit eivät varsinaisia kaunokaisia olekaan niin niissä on selvästi nähtävissä yli 20 vuoden ja yli 150:n toimitetun vinssin tuoma kokemus ja osaaminen. Tällainen vanha ”elinkautisvinttaajakin” oikein innostui koeistuessaan vinttaajan pallia. Skylaunch vinssejä on toimitettu Suomeenkin, toimittajan mukaan ainakin Hyvinkäälle ja Kuopioon. Tällainen tehokas ja moderni vintturi onkin varmasti varteenotettava vaihtoehto monelle kerholle näinä korkeiden lekohinausmaksujen ja melutorjuntarajoitusten aikoina.