Maailmankaupan lisääntyvä protektionismi, ilmastonmuutos ja lentoturvallisuus nousevat korkealle Kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n vuosikokouksen aihelistoilla lentoyhtiöiden edustajien kokoontuessa Soulissa kesäkuussa.
Vakavista uhkista huolimatta IATA:n pääsihteeri Alexandre de Juniac pitää ilmailualan yleisnäkymiä positiivisina. Hänen mukaansa monet lentoyhtiöt odottavat varsinkin matkustajaliikenteessä merkittävää kasvua parin seuraavan vuosikymmenen aikana.
– Ilmailun piirissä vallitsee optimismi ja luottamus tulevaisuuteen, de Juniac sanoo FlightGlobalin haastattelussa juuri IATA:n vuosikokouksen alla.
Liiton tiedotteen mukaan koko maailman lentomatkustajien määrä kasvoi 4,6 prosenttia vuoden ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Kuitenkin matkustajaliikenteen kasvu hidastui tarkastelujakson lopussa eli maalis-huhtikuussa. Lisäksi lentorahtien määrä putosi kolme prosenttia tammi-huhtikuussa vuoden takaiseen aikaan verrattuna.
– Vaivat, joista kerroimme jo puoli vuotta sitten, ovat yhä ilmailun huolena. Kauppasodat ja protektionismin nousu, raakaöljyn ja polttoaineiden kallistuminen sekä tiettyjen kustannusten kohoaminen rapauttavat jäsenyritystemme tuottavuutta, de Juniac arvioi nykynäkymiä.
Talouskehitys ja kauppa kärsivät protektionismista
Hänen mukaansa maailmantalouden heikentyminen on jo näkynyt lentoyhtiöiden alkuvuoden tuloksissa varsinkin Euroopassa ja Aasiassa. Joidenkin lentoyhtiöiden toiminnan loppuminen näillä markkina-alueilla kuvastaa vaikeaa tilannetta.
Ja vaikka Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan vaikutukset nähtiin jo viime vuonna, ovat tullinokittelun seuraukset muuttuneet entistä ilmeisimmiksi.
– Ilmailu muiden toimialojen tapaan on kärsinyt kauppapolitiikan häiriöistä. Ja nyt nämä häiriöt uhkaavat levitä laajemmalle, kuten yritysten finanssijärjestelyihin, markkinoille ja kansantalouksien kasvuun, de Juniac varoittaa.
– Makrotalouden termeillä on selvää, että geopolitiikka vaikuttaa öljyn hintaan ja että kauppasodat ja protektionismi nakertavat kansainvälisen kaupan kasvua.
IATA julkistaa Etelä-Korean vuosikokouksen yhteydessä tuoreimman talousennusteensa. Viime joulukuussa julkistettu edellinen ennuste povasi alan yritysten yhteenlasketun nettotuloksen kasvavan hienoisesti ja yltävän 35,5 miljardiin dollariin tänä vuonna.
Turvallisuusajattelu on pantava kokonaan uuteen kuosiin
Ilmailualalla riittää ymmärrettävästi kosolti työtä Boeing 737 Maxin tapaisten suurten lento-onnettomuuksien tutkimuksissa ja tulevien katastrofien ehkäisyssä. Kaksi vakavaa onnettomuutta puolessa vuodessa on yhdelle ja samalle konetyypille liikaa.
– Traagiset onnettomuudet ovat nostaneet lentoturvallisuuden uudella tavalla valokeilaan. Alan kaikkien toimijoiden pitää ponnistella yhdessä suuren yleisön eli lentomatkustajien luottamuksen takaisin ansaitsemiseksi, de Juniac sanoo.
Vaikka hän korostaa ilmailun onnettomuustilastojen kohentuneen roimasti viiden vuoden takaisesta tilanteesta, ovat Boeingin lentoturmat nostaneet esille paljon kysymyksiä, jotka liittyvät koneiden suunnitteluun, viranomaisvalvontaan ja lentäjien koulutukseen.
Varsinkin konetyyppien lentokiellot, joita eri maiden viranomaiset ja lentoyhtiöt ovat asettaneet eri aikoina, herättävät lentomatkustajien keskuudessa ihan aiheellisia kysymyksiä.
– Ihmisten on vaikea ymmärtää sitä, miksi lentokieltoja ei panna heti voimaan kaikkialla samanaikaisesti. Viivyttely herättää epäluottamusta, ja juuri matkustajien luottamuksen menettäminen on ilmailussa se kaikkein suurin uhka. Mitä tehdä, jos asiakkaat eivät enää luota edes viranomaisten asiakirjoihin tai sertifikaatteihin, de Juniac pohtii ja lisää, että maakohtaiset sertifikaatit jokaiselle konetyypille erikseen olisivat ne pahin vaihtoehto.
IATA järjesti hiljattain päämajassaan Montrealissa myös korkean tason neuvottelut siitä, miten lentoyhtiöt voivat saada konetyyppiensä lentokiellot päättymään. De Juniacin mukaan tätä prosessia jatketaan kesän aikana.
Ilmastokeskustelu lämpenee jatkuvasti
Ilmaston lämpeneminen on suorastaan päivänpolttava puheenaihe myös lentoliikenteessä. Alan sisäisen Corsia -hankkeen kautta ilmailussa on alettu tänä vuonna kerätä yhtiökohtaisia päästötietoja. Vuosi 2019 on merkittävä myös siksi, että varsinkin Euroopassa eri sidosryhmät ovat esittäneet erilaisia verojärjestelyjä lentämiselle.
– CO2-päästöjen tasapainottaminen ei enää riitä, vaan niitä pitää pienentää, de Juniac sanoo ja viittaa esimerkiksi Ruotsissa alkaneeseen “lentohäpeä” -kampanjaan, joka on saanut ihmiset vaihtamaan lentämisen muihin matkustusmuotoihin.
De Juniacin mielestä ilmailun pitää kyetä osoittamaan alan ulkopuolisillekin toimijoille se, mitä lentoliikenteen päästöjen pienentämiseksi on jo tehty.
– Ilmailu on sitoutunut yhteen kaikkein kunnianhimoisimpaan ohjelmaan päästöjen pienentämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Meillä on syytä olla myös ylpeitä siitä, mihin olemme tähän mennessä pystyneet, pääsihteeri sanoo ja kehottaa kertomaan tätä evankeliumia muillekin toimialoille.
Ilmailu on sitoutunut pienentämään hiilidioksidipäästöjä 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2005 vertailutasolta.
Lisää naisia lentoyhtiöiden johtoon
Ilmailussa kuten muillakin miesvaltaisilla aloilla on suuri tarve saada enemmän naisia mukaan lentoyhtiöiden korkeimmille johtopaikoille ja yleensäkin lentäjiksi.
Alexandre de Juniac ei usko, että IATA:n hyvistä tarkoitusperistä huolimatta sukupuolijakauma tasoittuu nopealla aikavälillä.
– Tässä meillä riittää paljon työtä. Selvitämme jäsenyritystemme kanssa muun muassa sitä, miksi naisia ei hakeudu alalle enemmän. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ongelmien ratkaisussa voi kulua jopa vuosikymmen, vaikka yritämme vuosi vuodelta kohentaa tilannetta.
