Iltalehti: Malmin kentän asuntorakentamisesta jättimäiset ympäristöhaitat

Julkaistu

Teksti Iltalehti

Malmin kentälle kaavailtu asuntorakentaminen on osoittautumassa ennakoitua laajemmaksi ja kalliimmaksi ympäristörasitteeksi, kerrotaan Iltalehden jutussa.

 

Helsingin kaupungin suunnitelmat Malmin lentokentän täyttämisestä asuinrakennuksilla ovat johtamassa vakaviin ympäristöseuraamuksiin.

Alueella tehdyt satunnaiskairaukset ovat paljastaneet maaperässä olevan rikkihappo- eli sulfidisavea. Se on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluva ainesta, toteaa Geologian tutkimuskeskus.

Vaarallisten savikerrostumien poistamisen ja neutralisoimisen lisäksi rakennushanketta rasittaa myös jättimäinen ilmastotaakka. Pehmeälle maapohjalle rakentaminen edellyttää yli 14000 kilometrin verran teräsbetonipaalua. Se vastaa matkaa Helsingistä New Yorkiin ja takaisin sekä vielä Lappiin.

Metrin välein juntattavien, jopa 25 metriä pitkien paalujen valmistaminen vastaa kolmasosaa koko Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Tämä puolestaan merkitsee yli 350000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.

Kumpikaan vakavista ympäristöriskeistä ja -rasitteista ei ole saanut kaupunkia pohtimaan uudelleen asuinrakentamisen mielekkyyttä.

Arvostelijoiden mukaan rakentamishanke on kuitenkin räikeässä ristiriidassa Helsingin kaupunginhallituksen hiljattain hyväksymän ilmastostrategian kanssa -se kun määrittelee kaupungin hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Malmin kentän paaluttamisen ympäristövaikutuksia ei huomioida lainkaan kyseisessä ohjelmassa. Kaupunki on perustellut asiaa sillä, että sementti valmistetaan muualla kuin Helsingissä.

Kentän alueelle rakennettaessa sieltä on Iltalehden jutun mukaan joka tapauksessa siirrettävä maata yli kahden miljoonan kuution verran. Toistaiseksi ei ole käsitystä siitä, kuinka suuri osa tuosta massasta on rikkihapposavea, eikä siitäkään, mihin vaarallinen maa-aines voitaisiin siirtää.

Malmin kentän kaavailtujen maanrakennustöiden pelätään jo sinällään vaarantavan läheisen, erittäin arvokkaan Longinojan taimenpuron. Tuhansia vuosia maaperässä olleen sulfidisaven löytyminen nostaa riskit entistäkin suuremmiksi.

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/918ee43c-827a-425c-9902-c51e8233f5de?fbclid=IwAR1AKhEF6gbcD8qQvMrGq5hwLs8GslDpjjVInEWDpRf5Yeb8WWhYF8CbUBs

 

 

Ilmailu-lehden artikkelit

Inflight Aero Pro mullistaa taitolentoharjoittelun

Ultrakevytlentäjä Matias Korhonen haluaisi palolentäjäksi

Tunnelikilpailuista mitaleja Suomeen

Naiset lensivät tuulitunnelilentämisen Suomen ennätyksen

Jukka Holttinen hyppää tandemeja työkseen Thaimaassa

Satavuotias Harmon-patsas muistuttaa ilmailun kultaisesta ajanjaksosta

Tom Arppe lentää ja kehittää Nummelaa

Tällainenko olisi sähköinen matkani vuonna 2036?

Lisää artikkeleita